Koska minulla ja miniälläni on mahdotonta tulla mitenkään toimeen keskenään, lopetin yrittämästä, silläkin uhalla että suhteet koko perheeseen ovat olleet poikki jo kauan. Loppupeleissä helpompaa, ainakin minulle. Lapseni ja lastenlasten kanssa tietysti haluan olla tekemisissä, mutta minulle on tehty selväksi, että miniä on estänyt lapseni sosiaaliset suhteet kaikkiin omiin sukulaisiinsa mukaanlukien minut, äidin ja mummon. T: Anoppi
NEUVO
mahdoton yhtälö
995132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 99
Vanhimmat
Et ole ainut mummi joka ei saa nähdä lapsenlastaan. Täällä toinen samanlainen.
Mutta minä kirjoitan lapsenlapselleni päiväkirjanmuodossa kirjaa, jonka hän tulee saamaan aikuisena. Ja lapsenlapseni tulee tietämään kuinka paljon häntä kaipasin ja rakastin ja hän tulee tietämään kaiken, siitä ettei hänen äitinsä sallinut hänelle mitään suhteita sukulaisiinsa.
Aiot siis kostaa miniällesi vaikka haudan takaa. Parhaassa tapauksessa saatat jopa rikkoa äiti-lapsi-suhteen kun "hyväntahtoinen" päiväkirjasi tulee julki.
Minusta kerrotut valheet omalle lapsenlapselleni tulen oikaisemaan, keinolla millä hyvänsä.
Et sinäkään hyväksyisi, että sinua panetellaan ja sinusta kerrotaan vuosikausia valheita omille lapsenlapsillesi.
Mitä sillä voitat? Kostat miniällesi "keinolla millä hyvänsä" mutta samalla aiheutat suurta mielipahaa lapsenlapsellesi.
Taitaa olla parempi että et ole ollut lapsen kanssa tekemisissä.
mummu, joka olisi ajatellut minua niin paljon, että kirjoittanut minulle, niin
tietystikään ei katkeaisi välit johonkuhun toiseen ihmiseen, jonka kanssa mummu sitten taas ei halunnut olla tekemisissä! Eikä päiväkirja olisi mielestäni kosto jollekin, vaan vain ihana yllätys, minulle itselleni kirjoitettu!
Kun äitini mustamaalasi isäni minulle ja isä piti parhaimpana ratkaisuna pysyä poissa elämästäni, eikä edes vastannut kirjeisiini eikä suostunut tapaamaan minua vaikka itkien pyysin puhelimessa sitä. Niin eipä ole tullut mieleenikään syyttää äitiäni siitä, että isä minut hylkäsi. Ymmärrän ehkä nyt paremmin, miksi isä piti sitä hyvänä ratkaisuna, mutta ei se kenenkään muun syy ole kuin hänen itsensä.
Jos sinä anoppi et halua pitää yhteyttä lapsenlapsiisi, niin ok, kirjoita siitä. Mutta luulisin olevan fiksumpaa kirjoittaa postikortteja ja kirjeitä jo nyt, kun he ehkä ihmettelevät miksi et kuulu heidän elämäänsä.
Jos olisit kasvanut aikuiseksi, kokisit tärkeäksi keskustella asiat selviksi lapsesi perheen kanssa. Sopia tietyt pelisäännöt, rajat ja omat alueet. Miniän ei ole pakko halata sinua ja hyväksyä kaikki tekemisesi ja sanomisesi, pystyt kai sinä silti hänen lapsiaan hoitamaan, koska on heissä lapsesikin verta.
Eli eipä heitellä kiviä,
vaan yritetään hieroa sopua mieluummin.
Siis haluan pitää yhteyttä,mutten saa. Ongelmallinen ja epäsosiaalinen lapsen äiti ei hyväksy ketään tavallisia normaaleja sukulaisia elämäänsä. Vain rikolliset, huumeiden käyttäjät ja alkoholisoituneet kelpaa hänen mielestään hänen lapsensa seuraksi. Minulla ei ole sellaisia meriittejä.
yhteydessä lapsenlapsiisi, niin tee sitten niin. Ja jos olet kuitenkin päättänyt pysyä heistä kaukana, niin kerro siitä, älä muiden ihmisten sosiaalisista taidoista.
Ovatko lapsenlapsesi koulussa/päiväkodissa? Kävele kansliaan ja anna yhteystietosi. Aina kun järjestävät perinnepäiviä ja isovanhemmat-tapahtumia, pyydä ilmoittamaan sinulle.
Kirjoita ja soita lapsenlapsillesi. Joskus voi sattua niinkin, ettei miniä ehdi väliin ja estä teitä puhumasta keskenänne.
Jos miniän kanssa et kykene asiasta keskustelemaan, niin entä oma lapsesi? Hänkäänkö ei halua sinua olevan olemassakaan? Hänkäänkö ei päästäisi lapsiaan sinun helmoihisi edes yhtenä viikonloppuna, jotta saisivat esim. rentoutua aikuisten seurassa?
Koetahan avata silmäsi ja lopeta väittämästä, että et SAA yrittää luoda suhdetta lapsenlapsiisi, itsehän päätit, että koska et tule toimeen miniäsi kanssa, niin et sitten tapaa lastasikaan etkä lapsenlapsia.
Jos olisit ollut töissä asiakaspalvelussa tai hoitoalalla, olisit kuullut puhuttavan sellaisesta asiasta kuin frontti.
Kun itse pitää fronttia mm.vaikeisiin raivoaviin asiakkaisiin tai potilaisiin, niin ei omat tunteet sekoitu peliin, ei provosoidu ajattelemaan turhamaisesti, että minun silmille ei tulla hyppimään eikä mene paukauttamaan kenellekään, että hänen käytöksessään olisi jotakin korjattavaa, VAAN VIISAANA TILANTEEN HALLITSEVANA AIKUISENA IHMISENÄ tekee mitä pitää ja sitoo haavan, vaikka toinen olisi jo shokissa ja käskisi painua hittoon.
Jos et menisi miniäsi kotiin arvostelemaan heidän perhe-elämää, seuraa, miniän sosiaalisia taitoja jne. kuten täälläkin häntä mustamaalaat, niin ihan takuuvarmasti saisit lapsenlapset luoksesi silloin tällöin.
Mutta miksi kummassa kukaan äiti antaisi lastensa tavata sellaista mummelia, joka vihaa häntä? Otapa laput pois silmiltä ja kokeile vaihtaa asennettasi. Katkeruudella et pitkälle pötki. Miniäsi ei ole vastuussa sinun käytöksestäsi eikä sinun valinnastasi pysyä poissa heidän kuvioistaan, koska et niitä hyväksy.
Lapset ovat niin pieniä, että eivät omista kännykkää. Minut on jo lapsien äiti kerran pahoinpidelty, joten pelkään niin paljon, etten uskalla tehdä mitään, muuta kuin kirjoittaa päiväkirjaa. Kukaan sukulaisista ja ystävistäni ei uskalla myöskään puuttua. Häntä pelkää kaikki jotka vähänkin hänet tuntee. Äiti on eristäytynyt lapsensa kanssa kaikista sukulaisistaan.
Sinun on ehkä sitä vaikea sitä kuvitella ja käsittää, mutta miksi yrität minua syyllistää? Toivon ja yritän parastani, mutta tuollaisiin sosiaalisiin ongelmiin ei osaa puuttua kuin sosiaalityöntekijät, ja nekin vasta sitten kun lapsi on jo häiriintynyt niin pahasti, että viranomaiset puuttuvat. Yleensä vasta koulussa.
viranomaisten asia puuttua asiaan. Nostit jo pahoinpitelysyytteen?
En usko että oikeasti toivot lapsenlapsen häiriintyvän ja siksi annat vain ajan kulua tekemättä rikosilmoitusta.
Jos kaikki sukulaiset ja naapurit olisivat yhtä epäempaattisia ja antaisivat ympäristössään tapahtua vääryyksiä (pitämällä siitä päiväkirjaa) niin vankilat olisivat ihan tyhjiä. Ja terapeutit työttömiä.
Jos ihan oikeasti tilanne on kuvaamasi, etkä vain halua syyllistää miniääsi omasta tahdostasi olla pitämättä yhteyttä lapsesi perheeseen, niin on aika törkeää jättää heidät ilman asianmukaista ohjausta normaaliin arkeen, jossa ei ole viinaa, väkivaltaa ja linnakundeja lasta kasvattamassa.
Suomessa on hyvät tukiverkot. Tee ilmoitus ja anna ammattilaisten tehdä työtään, jos miniä itse ei osaa pyytää apua, vaan eristäytyy. Ethän olisi soittamatta palokuntaa, jos miniäsi sytyttäisi heidät palamaan?
Miksi ihmeessä nyt olisit puuttumatta asioihin, jos kerta olet varma, että kaikki ei ole ok siinä kodissa?
Pelkään, että minua ei uskota. Epäilen, että sinne perheeseen vain pelkästään soitetaan, ja minut taas hakataan uudestaa. Kaikenlaisia uhkauksia olen jo saanut kuulla. Pelkään myös, että lapset viedään niin kauas, etten koskaan tule heitä edes näkemään. Kaikessa tapauksessa, se lapsen äiti saa kulkea mahdollisen huostaanotonkin jälkeen vapaana minua pelottelemassa. En minä vanha ja huonojalkainen todellakaan pääse pakoon.
Koko suku on sitä mieltä, ettei uskalleta puuttua.
siitä ja kerätkää kolehti, jolla saatte maksettua jonkun jengin suojelusta.
Hulluissa tilanteissa ei auta olla järkevä ja hillitty, vaan tähdätä päämäärään, keinojen puolesta naureskelematta.
Mutta jos et tee mitään, niin polta ne päiväkirjasi, ettet tule syytetyksi lapsenlapsen elämän pilaamisesta. Kukaan tervejärkinen ihminen ei pidä kirjaa siitä, kuinka muut laitetaan kärsimään.
tuhansia ohjelmia erilaisista asioista, joita ihmiset sinne ilmoittelevat.
Ja pippurisuihkeet on keksitty, että kun joku hyökkää kimppuun, niin se tepsii itsepuolustuksena.
Tietystihän sitä voi myös olla tekemättä mitään ja ehkä miniä muuttuu taikaiskusta itsestään. Tai lapsi kasvaa ihan normaaliksi yksilöksi, jota ei kaiherra muu kuin että oma suku hylkäsi hänet ja jätti vaarallisena pitämän naisen kynsiin, vaikka nainen olikin ihan ok.
Aika näyttää.
Laitoin postia pojalleni ja pojanpojalleni. Kaikki palautettiin RAHOINEEN. Poikani käsialalla oli vielä ilkeä viesti mukana. Näin ne naiset "maailmaa pyörittää", aikansa...........luulen, vielä on elämää edessä niin minulla, äidillä ja mummolla (50 v. nyt) kuin pojallani ja pojanpojalla, toivottavasti. Antaa ajan kulua vaan, no panik.
Olen viestiketjun aloittaja ja luulin aina, että olen ainoa maailmassa, jolla on tämmöinen minä ! En siis olekkaan. Niin, miniäni ystäväpiiriin kuuluvat linnavenkulat, bisse huulessa (huvitutti) ja sätkä toisessa suupielessä ja "tabujakin" menee. Nähnyt olen ihan itse. Parasta pysyä oikeasti erossa. Kyllä perhe saa itse sotkunsa selvittää. Ovi on aina avoin paojalle ja pojanpojalle. Ei tuo peli kestä lopun ikää, se on varmaa. Milloinka raamit murenee ? Iso työ pitää kulissit koossa ja joutua eristetyksi omalta suvulta, jopa äidiltä, oman vaimon toimesta. Saada välillä turpaansa ja puukolla uhkailuja, jäädä kiinni petoksista ja valheista. Lisäki hoitaa itse koko koti, pojat, koirat, lsetn harrastukset ja kolmivuorotyö, poikani nimittäin. Vaimolla on "omat harrasteet", joihin ei ole miehllä kopasemista!
Kiitos kannustuksesta. Ja se kirja on minun omaelämänkertani. Kirjoitan sitä kuin "päiväkirjaa", tai mieluimmin voisi sanoa ns. kirjeitä lappsenlapsille. Itseasiassa kirjoitan kirjaa kahdessa aikatasossa,nykyisessä (kirjeet lapsenlapsille, mummon kaipaus ja suru) ja menneessä ( omaelämänkertaa.)
Voi olla, että en ole normaali mummo, kun kirjoitan ikävästäni, surustani ja tuskastani lapsenlapsilleni ja tulevillekin sukupolville tulevaisuuteen, mutta kuten sanoit hulluissa tilanteissa ei auta olla järkevä ja hillitty. Eikä kirja ole pelkkää surua, kuvailen ja kerron asioita, mitä haluaisin lastenlasteni kanssa tehdä, esim. jos menen lomamatkalle, laivalle, siis toiveita ja haaveita myös.
Ja mielenterveydessäni ei ole todettu mitään sairauksia. Olen ollut fyysisen sairauden vuoksi KELAN kuntoutustutkimuksissa ja siellä olen ollut psykologinkin testeissä.
Niin, ne sosiaaliset ongelmat ovat todella kirjavia ja vaarallisia. Sanotaan muuten, että nykyisin ei olekkaan edes oikeita pelkkiä alkoholisteja vaan kaikki päiteiden väärikäyttäjät ovat sekakäyttäjiä.
Pari päivää sitten kerrottiin uutisissa myös, että odottavien äitien alkoholin ja huumeiden käyttö on lisääntynyt todella paljon. Siinä lääkäri väitti että, 14% odottavista käyttää jotain päihteitä.
Et siis todellakaan ole ainoa surullinen mummi, toiset vain eivät halua nähdä ongelmaa, tai eivät kehtaa niistä kertoa. Se on myös niin häpeällistä, kun oma lapsenlapsi on huonolla hoidolla.
Tsemppiä sulle ja voimia. Kirjoittaminen helpottaa mahaa mieltä.
Ja missä on poikasi? Miksi hän on hankkinut lapsia kyseisen naisen kanssa?
Jos edes epäilet tilanteen uhkaavan lasten hyvinvointia, on sinun velvollisuutesi ottaa välittömästi yhteyttä viranomaisiin. Luulisi rakastavan mummon laittavan lastenlastensa hyvivoinnin omansa edelle!
tämä ketju, kunnes luin tämän, meni jo ihan höpöksi :D
Ei ihan tosi kannata parjata anoppeja näin hulluiksi! Ei kukaan usko, että kukaan anoppi tekisi näin! Tai että koko suku :D
Navetan taaksehan ne joutaisi koko hullu porukka, jos yhden sukunsa tytsyn antaisivat hakata ja riehua, eivätkä pelastaisi omaa lapsenlastaan hirvittävästä painajaisesta.
Buahhahhahhaa :D :D voi miten paljon se olisi keskitysleiriltä henkihieverissä selvinneitä lapsia auttanutkaan, kun heidänkin vieressään olisi ollut skitso mummeli kirjoittelemassa, että ompas kamalan surullista HÄNELLE katsoa, miten oma lapsenlapsi kärsii :D :D
Miten keskitysleiri tähän kuuluu? Nyt sinä olet ihan harhoissasi taas.
"samanlainen.."ehkä sinun kannattaisi miettiä mitä pahaa oikeasti olet tehnyt ja katua, kuin kirjoitella kirjeitäsi.
Okei, kadun sitä että olen sitä mieltä että lapsia pitää hoitaa ja lapsista pitää pitää huolta. Kadun, että en hyväksy lasten laiminlyöntiä.
Tuliko sinulle nyt hyvä mieli. Kirjoittaminen vasta kiihtyy. Kirjoitan sinunkin terkkusi sinne!
Kiitos vielä kerran sulle. En soittanut karpolle, mutta tein jotain hullua kylläkin. Se neuvo "hulluissa tilanteissa ei auta olla järkevä ja hillitty, ja keinoja naureskelematta auttoi."
Olen ollut varmaan liian ystävällinen ja asiallinen, tietty, kun en osaa haukkua takaisin. No, nyt sain puhelinyhteyden lapsien äitiin ja mulle luvattiin, että EHKÄ saan tavata lapset kahden kuukauden päästä.
ei taida taas anopit muistaa että äidillä on oikeus päättää kenen kanssa hänen lapsensa on tekemisissä.
kun lapsi on tarpeeksi vanha voi hän halutessaan luoda suhteen kehen haluaa!!!
lapsellista mustamaalata sitten myöhemmin lapselle hänen elämänsä tärkeintä ihmistä, ÄITIÄ!!!
ehkä sinun kannattaisi lähettää nyt kortti tai kirje tämän lapsen äidille ja kertoa tuntemuksistasi!!!
mutta loppupeleissä miniä häviää. Huuma haihtuu, eikä tilalle tule edes kunnioitusta. Siitähän avioerotilastot kertovat. Poika palaa jossain vaiheessa sukunsa pariin, se on varma. Ottakaa vain avosylin vastaan kun se tapahtuu.
Terveisin kaiken nähnyt.
Missä se sun poikasi on, miten hän on yrittänyt saada teidän välejä kuntoon ? Se kun on sen pojan tehtävä, ei miniän ja anopin.
vaimonsa tossun alla ja täysin manipuloituna omaa äitiään vastaan. Aina ennen olleet lämpimät välit, kunnes nykyinen eukko astui kuvaan. Liian ylpeäkö myöntää virheensä vaimon oton suhteen, vai uskooko sumeilematta kaiken mitä narsisti vaimo syöttää ? Mene tiedä. Odottelen. Veistin pojalleni vuosi sitten, että on tervetullut luokseni lapsineen ja annan anteeksi hänen haistatteluviestinsä minulle, eipä ole vielä poikaa nurkilla näkynyt. Todella surullista. Koko suku ja sisarensa perhe ihmettelee tapahtunutta. Poikani onkin sanonut, että ei uskalla vaimoa suututtaa, hän kun suuttuu niin on piru irti! Niin muuten on, sain itse kerrna mustan silmäkin. Sitä se kuningas alkoholi teettää ( sekakäyttö) lisättynä sairaalloiseen mieleen. En voi tehdä muuta kuin odottaa. Seurusteluaikana oli jo ongelmia pojallani aivan riittämiin, mutta nainen sai puhuttua mustan valkoiseksi. Voi tätä elämää,.....ei auta kuin laittaa töppöset ristiin ja huokailla ylöspäin. Ei ihminen muuta voi.
Kuinka ihmeessä se voisi olla pojan tehtävä saattaa miniän ja anopin välit kuntoon ? Kertokaa minulle mitä tekemistä pojalla on siinä suhteessa ?
Jos miniällä ja anopilla on riitaa jeidän OMA tehtävänsä on ne selvittää jos ovat aikuisia ja täyspäisiä ihmisiä.
Pojat on syytä pitää siitä erillään, se ei ole heidän ongelmansa vaan anopin ja miniän.
Aina ulkopuolisen puuttuminen tuollaiseen on vain vahingoksi.
minun ja poikani välien kuntoon saattamisesta. Minulla ja miniällä ei tule koskaan mitään välejä olemaankaan, miniän oman käytöksen vuoksi. Narskut eivät muutu.Poika puhukoon omasta puolestaan, en tarvitse pojastani miniälle sanansaattajaa. Osaan kyllä erottaa eri suhteet: suhde poikaan ja miniääni ovat kaksi eri asiaa. Jos poikani haluaa edelleen olla narskunsa kanssa (lue: on pakko olla), olkoon, MUTTA se ei saisi estää yhteydenpidon omaan sukuun, ja äitiinsä, sekä omiin entisiin ystäviinsä. Pojallani riittää ongelmia eukkonsa kanssa (olen kyllä kuullut!) ihan riittämiin. Itse hoidan omalta puoleltani asiani ihan yksin kyllä. Et tainnut ihan ymmärtää, missä mennään.
että poikani silmät aukeaa ja ottaa lapsensa ja lähtee siitä perhehelvetistä elämään aivan tavallista elämää ja löytää rinnalleen raittiin, tervepäisen ja työteliään, ihan tavallisen vaimon. Tapoina ei ole ollut tunkea kenenkään elämään milloinkaan, itselläni intresejä ja elä,män sisältöä riittää niitä muualta hakematta. Jokainen eläköön omaa elämäänsä mutta apua pyydettäessä en ole koskaan kieltäytynyt. Elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi, itse huomaan, kuinka lyhyt, kun olen jo 50 v. Joskus 20 vuotiaana 50 vuotiaat olivat mielestäni jo haudan partaalla. Näin se eletty elämä muuttaa ihmistä. On aivan liikaa kärsimystä maailmassa. Puuttuu uskallusta ja rohkeutta kohdata tosiasioita ja näyryyttä pyytää apua niin ihmisiltä kuin yläkerran Isännältä. Jokainen ihminen on oma yksilönsä ja itsensä pitäisi ottaa vastuu elämästänn ja huollettavistaan. Ei pidä tuudittautua mihinkään, eikä ripustautua kehenkään. Jos ja kun jäät yksin, kuinkas sitten suu pannaan. Yksin olet alasti maailmaan syntynyt ja yksin lähdet. Pitää olla itsenäinen eläjä, näin pärjää parhaiten ja ajatella omilla aivoillae eikä leähteä kaikenmaailman houkutuksiin ja provoiluihin mukaan. Pitäisi osata suodattaa asiat.
Olemme juuri kokenut aikamoiset syytökst Ensimmäiseltä miniältä, miten huonosti olemme kohdellet häntä ja miten epäonnistuneita olemme. Omasta mielestämme olemme toimineet heidän ehdoilla ja sopeutuneet siihen, ei aina hyvillä mielin, mutta ei kuitenkaan irvihampaissa. Olemme sitä mieltä, että poikamme, miniämme ja heidän lasten välinen sopu on tärkeintä. Meidän on nyt siirryttävä sivuun ja toivottava, että heillä menee keskenään hyvin. Se on kuitenkin parasta kaikille. Lastenlapsia tulee ikävä.
Millä tavalla te SIIRRYTTE SIVUUN? Oletteko olleet heidän sängyn päädyssä motkottamassa kuinka teidän tavallanne asiat tehdään ja se on ainoa oikea tapa?
Oletteko varastaneet äitiyden ja isyyden hoitamalla koko ajan lapset ja kasvattaneet omalla tyylillänne?
Tämä ei kyllä voi olla totta!! Että toivotte sen perheen parasta, mutta ette enää pidä yhteyttä?? Ihan kuin olisitte jokin vieras nainen eikä rakkaita lähisukulaisia, joista jokainen perhe haluaa pitää kynsin hampain kiinni!
Kerropa koko tarina, muuten ei mene tilanne kenenkään tajuntaan.
on juuri tuo sivuun siirtyminen. Ei kannata kuluttaa itseään kenenkään jojona. Katsoppa vuoden kuluttua, tilanne voi olla aivan toinen. Joskus irtiotto auttaa enemmän kuin väkisin pungertaminen.
Ei kannattaisi vastata näin törkeän tyyliseen kyselyy, mutta ilmeisesti tarkoituksesi olikin provosoida.
En aijo selitellä tarkemmin yksityiskohtia enkä panetella miniääni Sinulle, että pääsisit herkuttelemaan.
Muutama asia Sinulle tirkistelyyn:
-Emme tosiaan mene omilla avaimilla heidän kotiinsa saati sängyn päähän antamaan neuvoja. Ikävää, jos sulla on ollut tuonkaltaisia kokemuksia.
-Lapsenlapsia olemme tavanneet muutaman kerran vuodessa.
-Emmekä myöskään soittele ohjeita heille.
Vielä Sinulle, onhan se perustotuus, että parempi laiha sopu kuin lihava riita ja että parisuhteen ja perheen sopu menee isovanhempien edelle, joten parempi isovanhempien pysyä tai siirtyä sivuun.
En jatka tätä keskustelua enää kanssasi.
Olen samaa mieltä, kun on ns. normaaleista ihmisistä kysymys (ei päihdeongelmaisista tai mielenhäiriöisistä).
Pieni irtiotto antaa aikaa tarkastella asioita objektiivisesti molemmilta puolilta.
Kokenut anoppi.
Et sinäkään kai jättänyt omia sukulaisiasi ja vanhempiasi oman perheesi ulkopuolelle, jos ukkosi olisi sitä vaatinut?
Poikasi ei varmasti ole niin luuseri, ettei ketään muuta saa kuin jonkun hullun kytän, joka riistää pojaltasi mahdollisuuden tavata sukuaan...piilottaa poikasi kengät jne?
Kuuntelee puheluita ja antaa kaulapantaan sähköiskun, jos valitsee sinun numerosi?
Poikasi perheellä on sosiaalista elämää ihmisten kanssa, joiden kanssa tulevat parhaiten toimeen.
Sinut jos on ajan mittaan suljettu pois siitä joukosta, se on sinusta johtuvaa, ja nimenomaan oman poikasi valinta, ei se miniä teitä kumpaakin pidä tahdottomina marionetteinaan, tiedät sen itsekin.
Ylimielisyys, kaikkivoipaisuus, minä minä minä tietän minä osaan, anoppi ryömikööt jaloissa. Ei kiitos! sinunlaisillesi ihmisille!
Ei, kyllä minä uskon, että normaalit lapsistaan hyvää huolta pitävät äidit ovat hoitamassa kotiaan ja lapsiaan, eivätkä täällä netissä päiväkausia roiku ja kiusaa vanhoja, huolesta ja surusta kärsiviä mummoja.
Kyllä nämä yksilöt ovat niitä mummojen potkijoita joihin miniäsikin kuluu. Tässähän on heti pari naikkosta, jotka ovat juuri sitä mieltä, että lapsiaan ei tarvitsekkaan hoitaa hyvin, ja kaikille niille ihmisille, jotka yrittävät jostain lapsesta huolta kantaa, haistatellaan, syyllistetään ja vieritetään syitä heidän niskaan.
Luulen, että he ovat juuri niitä äitejä, joilta lapset on otettu jo huostaan. Jokainen normaali äiti on oikeasti vain iloinen ja tyytyväinen kun hänen lapsestaan välitetään, ja jokainen normaali äiti vaistoaa toisen äidin, mekinhän olemme äitejä, tuskan ja hädän ja tukee häntä.
Tsemppiä sinulle ja voimia.
tyttäreni sai teininä vauvan ja meni naimisiin hulttion kanssa. Minä joudun siivoamaan, lainaamaan rahaa, käyttämään lapset ulkona, saunassa jne. koska "perhe" asuu samassa rapussa. Kumpikaan heistä ei ole herännyt vanhemmuuteen, vaan pitävät itsestään selvänä, että minä hoidan kaiken. Sitten kun olen joskus sanonut, että lähden viikoksi jonnekin tms. niin saan kuulla olevani välinpitämätön. Sitten kun autan ja satun mainitsemaan että olen auttanut koko ajan, niin sitten saan haukut palkaksi, että luulen olevani heitä parempi ja että eivät enää ikinä turvaudu apuuni, koska minä olen vain pätemisentarpeinen ja odotan minun nostamistani jalustalle.
Yritäpä siinä sitten olla hymyillen ja jatkaa heidän sotkujensa siivoamista :) pojan vanhemmat vihaavat minua ja ovat tehneet selväksi, etteivät koskaan käy tyttäreni huushollissa, jos minä olen siellä. Olen joskus kysynyt, mitä pahaa olen heille tehnyt, kun ei olla edes tavattu kuin pari kertaa... olen kuulema arvostellut heitä ja heidän poikaansa ja heidän tyyliään hoitaa kotia, mutta he ovat aina käydessään huomanneet, että kaikki on ok. (kyllä kai, kun juuri lähdin sieltä kokkaamasta ja siivoamasta ja laittamasta kylvettämäni lapset nukkumaan) Se pariskunta käy siellä vain ryyppäämässä ja minä hoidan sotkut seuraavana iltapäivänä, kun suvaitsevat nousta, syödä ja lähteä.
Tuhannet riidat on käyty siitä, että en enää suostu tulemaan apuun, jos en saa siitä arvostustakaan, mutta aina kun tyttäreni soittaa, huomaan lähteväni pelastamaan tilanteen ja itku silmässä, uupuneena, tulen takaisin kotiin.
Ilmoita sossuun jo ihan oman jaksamisesi takia puhumattakaan lapsista. Tai käy mieluummin omine aikoinesi juttelemassa sossussa, ja kysy menettelyohjeita. Ei kenenkään tarvi sitä tietää. Sossu on vaitiolovelvollinen. Itse olen ollu vähän samassa jamassa eli huoltojoukoissa tarvittaessa ja tarve oli melkoista usein. Kiitokseksi ei edes kahvikuppia tarjottu, miniä vain haukkui ympäri kyliä. Poika on ok ja miniä juoppo. Poikani on talutusnuorassa. Ei uskalla tehdä mitään. Ei kuulemma voi vaimoa suututtaa, hän kun suuttuu, niin on piru kuulemma irti. Niin se onkin, hänessä kun asustaa tu itse sielunvihollinen. On miniän käytös ollut minulle ja monille muille (myös perheelleen, pojalleni ja lapsille) semmoista että huh, huh,...Kirosanat kaikuu ja nyrkki heiluu!!! Pysyn visusti erossa. Miniä onpaha ihminen, sairas mieleltään. Pelottelee ja uhkailee alaikäisiäkin sivullisia kun hänen "tarpeensa" vaatii. Täysi narsisti. Näin luonnehti myös psykologi, kun kun kävin tätä susrullista tarinaa selvittämässä itseni jaksamisen takia. Olen työssä käyvä.
lähtee tekemän diagnooseja toisesta ihmisestä potilaansa mielikuvien ja tuntemusten pohjalta. Se on täysin etiikan vastaista. Pikemminkin tämä taitaa olla oma puolustusmekanismisi tuottama päätelmä.
Tähän viestiketjuun yleisesti sen verran, että on todella hälyttävää miten korvaamattomiksi vanhemmat tekevät itsenä jo aikuisen lapsensa elämässä. Vastuullista vanhemmuutta on myös päästää irti, luottaa ja antaa vastuu aikuisuudesta sekä vanhemmuudesta. Siis neuvoni on, ei kotisiivouksia aikuisille lapsille, ei pyykinpesua tai ruokapalvelua. Aikuiset lapset pärjäävät kyllä kun päästätte heistä irti. Suhde aikuiseen lapseen on erilainen kuin pieneen lapseen, vanhemmuuden suhteen tulee kehittyä ja muuntua lapsen kasvaessa.
Miten olet menemättä apuun, kun tytär soittaa, että tutteli on loppu, rahaa ei ole mennä kauppaan, vauva nälissään, isompi lapsi kuumeessa, on lähdettävä käyttämään terveyskeskuksessa, mutta ei voi kaikkia lapsia ottaa mukaan ja just on taikina nousemassa, se menee pilalle, jos sitä en leivo...
Kun joskus olen vedonnut reumaani tai ettei minulla nyt ole rahaa lainata, niin haukkuvat. Ja itsekin silloin haukun itseäni, miksi mieluummin heiluttelisin jalkojani ja tuijottelisin ikkunasta ulos kuin menisin muutaman metrin päähän auttamaan lapsia hädässä.
...psykologi sanoi, että miniäsi vaikuttaa VAHVASTI NARSISTISELTA ja antoi sen mukaiset neuvot, joita olenkin noudattanut. Psykologi sanoi, että hänellä on ollut asiakkaina just tuon tyyppisiä ihmisiä, jotka puhuvat mustan valoiseksi ja ovat todella taiatavia manipuloimaan toisia ja puhuvat kuulijaa miellyttääkseen. Kyllä näin asia on. Kävin myös toisenkin kerran vastaanotolla uhkailujen takia. Pari kertaa jo päälle käyty ! Maailmaan mahtuu kyllä kaikenlaista. En kyllä pelkää tätä naista, koska hyvä on voittanut pahan. Ei "kynnet pysty minuun". Vellokoon omassa liemessään vaikka hamaan hautaan. Kyllä poikani vielä jonain päivänä tajuaa. Siskonsa ja koko suku tajuaa kyllä ! Kukaan ei ole ikinä ollut sen naisen kanssa missään lähemmissä tekmisissä ja viimeiseen vuoteen ei minkäänlaisissa. Käytös on häiriintynyttä. Kuka nyt vapaaehtoisesti "ottaa turpaansa" ja kumartaa ja pyytää vielä lisää ? En minä ainakaan. Kunhan tulin tänne palstalle ihmettelemään, olenko ainoa jota on "onni on suosinut" mielisairaalla miniällä.
Kyllä sinulla on ollut ketämistä. Hienoa kun olet jaksanut. Teet aivan oikein kun auta sitä vauvaa. Ja älä välitä näiden ihmisten syyllistävistä kommenteista. Kukaan oikea "kolleega" ei todellakaan syyllistä lapsenlapsestansa huolissaan olevaa vanhusta.
Olet tehnyt hyvää työtä. Jos tulee huostaanotto, niin voit ehkä hakea huoltajuutta. Mutta jos katkaiset välit, muuttaa tyttäresi jonnekin, niin kauas ettet koskaan näe lapsenlastasi ja jos ilmoitat sossuun, niin voivat tehdä huostaanoton ja vievät ehkä myös lapsen ihan eripuolelle Suomea.
Olet tehnyt arvokasta työtä. Vaikka menettäisit lapsenlapsen, on hän saanut tuntea, että oli mummi joka rakasti, välitti ja huolehti. Sinun hulehtimisesi ja rakkautesi tulee kantamaan häntä läpi elämän, vaikket koskaan enää näkisi häntä. Ja vaikka lapsi on pieni, eikä ehkä sinua muista, on hänelle jäänyt mielikuva sinusta ja se tulee pelastamaan lapsenlapsesi mielenterveyden.
Tsemppiä ja voimia sinulle.
Tämä ei ole mikään neuvo, mutta aloittaisin keskustelun, isovanhempien tapamisoikeudesta lastenlapsiin.
Onko tästä kokemusta?
Muistelin,että viimesyksynä olisi käyty keskustelua lakiehdotuksesta isovanhempien tapamisoikeudesta.
Onko tästä tietoa?
Oikeisto puolueen ehdokas Pertti Salovaara sitä yritti ajaa eteenpäin. Minä olen lähettänyt hänelle sähköpostia eduskuntaan noin kaksi kuukautta sitten. Ja olen luvannut alkaa osaltani keräämään nimilistaa asiassa.
En ole saanut mitään vastausta Salovaaralta, tai oikeammin kait hänen avustajaltaan. Odotellaan, kyllä huostaanotot ovat jo niin hirvittävästi lisääntyneet ja kuntien sossut ovat täystyöllistettyjä ja rahat kunnissa loppu, kyllä kohta huudetaan mammoja apuun.
Terveydenhuolto-ja sosiaalialan töihin ovat jo eläkeläiset menneet auttamaan. Siitä kerrottiin Terv.huolto ja sosiaalialan palstalla suomi24.ssä.
Lapsenlapsenne eivät ole vain teidän lapsenne lapsia, ne ovat geeneiltään ja suvultaan myös sen miniänne lapsia. Unohdatte sen miniän, joka heidät on myös synnyttänyt, ja kantanut heitä masussaan sen 9 kk. Tämän puolen te unohdatte, teillä on lapsi, eikö se jo riitä, pitääkö teidän todella saada laki, joka takaa teille luvan tavata myös lapsenne lapsia näiden äidiltä lupaa kysymättä?
Jos todella rakastaisitte lapsenne lapsia, te tulisitte toimeen heidän ja tämän äidin kanssa ihan ilman mitään lakia. Lapsen lapsenne eivät kuulu teidän kotiinne, he kuuluvat kahden aikuisen kotiin, näiden kahden kotiin. He päättävät keitä lapsensa tapaavat, ei heidän isovanhempansa. Vai määräsivätkö teidän appivanhempanne samoin teitä?
Asia on siten, että isovanhemmilta voidaan katkaista eron yhteydessä kaikki kontaktit lapsoseen, eikä isovanhempi voi sille mitään. Isovanhemmilla ei ole tapaamisoikeutta.
Se on varmasti aikaa myöten ongelma, sillä suku on enemmän kuin kotona oleva vanhempi ja viikonloppuvanhempi, jolla on toinen perhe.
Näin ollen on aivan turhaa sanoa: "Jos todella rakastaisitte lapsenne lapsia, te tulisitte toimeen heidän ja tämän äidin kanssa ihan ilman mitään lakia"...
Isovanhemmilla ei todellakaan ole oikeuksia. Ihmiset eivät ota eroa appivanhemmistaan, vaan aviopuolisoistaan. Vanhemmat eivät vain katkeruuksissaan tajua, että lapsilla on yhä samat isovanhemmat kuin ennen eroakin.
Joskus siitä tulee ongelma.
että vanhemmat puuttuvat lastensa eroihin. Alkavat hääriä, voivotella ja "tietävät" miten asiat ovat. Taivastelevat sukulaisille ja tuttaville.
Silloin kuin näin käy, ei ole mikään ihme että ex-miniät eivät aktiivisesti myötävaikuta isovanhempien tapaamisia. Kuka toivoisi lapsensa olevan ihmisen lähellä joka mustamaalaa vanhempaa tai vanhmepia???!!
Homma menee niin, että jos vanhemmat ovat eronneet ja lapset ovat esim. äidillään, niin etäisä hoitakoon lapsen suhteet oman puolensa isovanhempiin omina tapaamis aikoinaan.
Että miten se miniä oikein on estänyt suoa lastaan tai lapsenlapsiaan tapaamasta?? Siis eikö poikasi ole ihan raavas mies??? Eikö hän osaa itse tehdä omia päätöksiään? Oletko varma, että päätösten takana on "kamala" miniäsi? Tää on hassu palsta, kun ihmiset väittää täällä yhtä ja toista, eikä ne kerro väitteilleen mitään perusteita. Siis voihan perusteetkin olla keksittyjä, mut sitten on ainakin täytynyt edes vähän miettiä ulosantiaan...Mun ymmärtääkseni parisuhteessa on kaksi aikuista, siis puoliso a ja puoliso b ja ne molemmat tekee YHDESSÄ yhteistä perhettään koskevat päätökset - eikö näin ole, vai olenko todellakin ymmärtänyt jotain väärin???
omalta tyttäreltäni kuulin, kun miniä oli sanonut, että " muista, että lapseni ei saa sitten puhua mummolle". Jos nimittäin sattuisin soittamaan tai käymään yllättäen. No, melkoisen riskin miniä otti viinan tuskassa lapselleen hoitoa tarvitessaan, kun uskalsi jättää lapsensa "vaaravyöhykkeelle", jos vaikka mummo pistäytyisi !! Minikko oli näin iljellyt sanoa ja jättää pojan tädillen hoitoon, MUTTA ei ollut "päässyt" hakemaan sovittuna ajankohtana, kun poikani oli soittanut, että "vaimo ei nyt pääse hakemaan, kun meni juopottelemaan kavereiden kanssa".Lapsi oli pitänyt viedä jollekkin huoltsikalle jollekkin vaimon serkun kyytiin ? Olipa ollut pojalla silmät ymmyrkäisinä. Viina oli TAAS tärkeämpi kuin oma lapsi. Ei empatiaa mitään. LISÄKSI, itse miniä laittoi lähestymiskeiltouhan teksitiviestein minulle, joka viesti on ollu jo vuoden kännyssäni. Kysyt, miksi uhakaili, no siksi, kun kerroin pojalleni suoraan, mikä tämä linnakundien kanssa vehkeilevä (omasta suustaan kuulua juttua) ja sekakäyttäjä vaimosi oikein (näin pilsujen viinan oton omin silmin, parikin kertaa).No, kysy, miksi kerroin, no siksi, kun poikani kysyi, miksi emme enää soita minikolle ja vastaa hänen puheluihinsa. Kuka normaali ihminen jaksaa kuunnelle humalaisen naisen paskanjauhantaa tuntikaupalla ! Ei kukaan ! EN KUVITTELE YHTÄÄN MITÄÄN. Paljon olisi vielä muutakain todistettavaa, mutta en jaksa enkä halua kaikkea paskaa edes muistaa. T: mummo 50 v.
Ei kai tarvinne selventää, että poikani on täysin manipuloitu ja musta puhuttu valkoiseksi. Itse tiedän kyllä mitä olen tehnyt ja/tai jättänyt tekemättä, samoin poikani. Lopetin omasta aloitteestani tämän teatterin. Olemme työssäkäyviä ihmisä, meillä on ukelin kanssa muutakin tekeemistä kuin huolehtia poikani perheen hyvinvoinnista HEIDÄN RUIKUTUKSESTAAN, ottakoot vastuun itse lapsistaan. Jos menohalut ja viina maistuu, en voi mitään. Kaikilla meillä on ihan ikioma elämä. Olemme koettaneet koko ajan pysyä sivummalla olla "ei okotona", kun puheluita on tullut, puhelut tiesi AINA sitä, että olivat jotain vailla, joka kerta. Eipä soitettu ja kysytty, mitä kuuluu jne. Miniän humalaiset puhelut olivat niin SUURUUDENHULLUUTTA täynnä, kuin satua lapsille ! Huoh,....poikani on lapatossu, no, evaimo on se ihan eka morsio, ei tiedä paremmasta mitään, kuvittelee kai että elämänsä on normaalia ja äiti on muuttunut (miniän manipuloinnin seurauksena) ihan kauheaksi. No, vielä on elämää jäljellä, kaikilla, toiovn mukaan, ..katellaan, kuulostellaan, milloin korttitalo repeää liitoksistaan...Lähtisi poikani vain pois koko läävästä ja saisi elää normaalia ihmiselämää sosiaalisine suhteineen (koko sukuun suhteet poikki, enne olivat todella lämpimäy, kaikkiin siis, en ole ainoa narskun uhri). Ero Narskusta ei tulisi olemaan helppoa, vaan huoltajuuskiista voisi olla vertaansa vailla, vuosia kestävä.
Ja mitkä olivat tyttäresi motiivit levitellä noin ikävää asiaa? Oletko varma, että tyttäresi puhuu totta? Omat lapsetkin osaavat valehdella, vaikket sitä ehkä uskokaan. Joskus syynä valehteluun on sisaruskateus, toisinaan se, että tyttäresi saattaa palätä, että jostain syystä alkaisit pitää enemmän miniästä, kuin hänestä. Toisinaan tyttäret/pojat pyrkii myös paremmille osuuksille perinnön ennakkojaossa tai saamaan etuuksia omille lapsilleen. Kaikkea ei pidä uskoa. Ei edes oman tyttären suusta. Ihminen uskoo, mitä haluaa. Sulla mahtaa olla kurja käsitys tästä maailmasta?
Narsku perheessä (lue: ei ole normali perhe) päätöksiä ei tehdä YHDESSÄ, vaan Narsku tekee kaikkien puolesta. Nääs, näin se on. Miniä myös päättänyt, etteivät osallistu kesällä perhejuhlaamme (pojastani tietämätä), olipa vielä vävyllenikertonut (humalassa puhelimessa, tavallista, ei koskaan kasvokkain!), että kun MINÄ en osallistu ei osllistu mieskään !!! MItäs tämä kertoo ? Poikani on "raavas" mies, perhesovun säilyttämiseksi luultavasti kestää kaiken hammasta purren, kuin raavas mies !
Eli sitä saa, mitä tilaa. Mitkä olivat ratkaisivimmat virheesi pojan kasvatuksessa; ne virheet, jotka hänestä tekivät tuollaisen "lapatossun"? Kuinka oikeastaan onnistuit siinä? Oliko perintöaines huonoa, vai olitko niin alistava äiti, ettei pojallesi jäänyt muuta majhdollisuutta? Vai onko tuo vain itsepetosta, kun et tahdo itsellesi myöntää, ettei poikasi halua pitää sinuun yhteyttä, koska ITSE olet niin alistava? Olisi kiinnostavaa saada kuulla myös poikasi OMA näkemys itsestään ja elämästään. Olen varma siitä, että se näkemys poikkeaa kovasti Sinun näkemyksestäsi. Lisäksi toivoisin miniäsikin kannanottoa omasta näkemyksestään. kuulemalla kaikkia osapuolia selviäisi se, kuka teistä tarkalleen ottaen se sairas on.
tiedä, mitä narsismi tarkoittaa ja olet saanut elää helppoa, suojattua elämää. En voi mitään. Itse tunnen tyttäreni, et sinä. Miksi hän valehtelee, meillä on rehelliset välit, olleet aina,sitäpaitsi tyttäreni on tosi suorasanainen, vähän liiankin kanssa joskus. No, se siitä. Perintöhommat, mistä tiedät, että minulta jäisi edes perintöä ? Olemme huolehtineet tyttäreni lapsista koko ajan HEIDÄN pyynnöstään, ja nyt vielä enemmän kun kaksi hoidettavaa (pojan poika ja minikon poika) eivät ole olleet yhteyksissä yli vuoteen. Nytkin Pääsisäisloma alkaa tyttäreni lastenhoidolla. Se siitäkin väittämästä. Helppoa muuten vastata, kun tiedän puhuvani totta, ei tarvitse keksiä tarinoita ja provoja.
Kun mä musta maalaan niin mä susta maalaan. Sun vihamielisyytes miniää kohtaan ei ole ihan terveellä pohjalla sekään... Mitä ihmettä sulle kuuluu, miten poikasi perheessä eletään? jospa nyt kumminkin keskittyisit elämään omaa elämääsi ja hankkimaan niitä harrastuksia. Mikä MUU sua poikas perhe-elämän ohella vois kiinnostaa?? Retkiluistelu, matkailu? Kirjallisuus? Pitsinnypläys. Hanki nyt hyvä ihminen joku harrastus, ettet raivoosi tukehdu :-).
Perheeseeni kuului myös lasteni isä, ajattele ! Ei minun tarvitse kantaa vastuuta/huolta aikuisesta pojasta. Hän ihan itse saa päättää kenen kanssa on tekemisissä ja naimisissa. Minä eikä minun sukuni (ihan omasta tahdostaan, ovat minikon ällöttävän käytöksen ja valehtelun nähneet monetkin ihka omin silmin) vaan ei halua olla enää missään tekemisissä miniän kanssa, pojan ja lapsen kanssa kyllä, jos poika haluaa. Ihmettelen vaan täällä ääneen sitä, MITÄ KAIKKEA SAIRAS NARSKU OIKEASTI VOIKAAN SAADA AIKAN JA PILATA SYYTTÖMIEN IHMISTEN ELÄMÄN JA ETENKIN MÄÄRÄTÄ SOSIALISUHTEISTA KEILTÄMÄLLÄ NE TYYSTIN JA TOISEN ON ALISTUTTAVA: Luultavasti tämä ei jatku kauan - toivon mukaan. Parempi perheessä yksi hullu kuin kaikki neljä, ellei ole jo liian myöhäistä. Jatketaanhan tätä taivallusta täällä, tepsutellaan, kuulosteellan ja katsellaan. Kevätkin tulee ja aurinko pilkistää !
Nää ei oo provoja. Monesti narsistilla itsellään on tapana haukkua kaikkia MUITA narsisteiksi, tai mikä vielä parempaa, etsiä joku itseään heikompi kohteeksi, jota mustamaalata. Sitähän sinä täällä teet. Mustamaalaat miniääsi, jota kukaan täällä ei tunne saadaksesi vahvistusta omille kieroutuneille käsityksillesi hänen perheestään. JOS hän on oikeasti narsisti (siis diagnosoitu sellainen) on melkoisen epäeettistä spekuloida sitä täällä. Toisaalta, vaikkei hän olisikaan, olisi edelleen eettisesti epäilyttävää ja epämoraalista väittää sellaista ja keskustella aiheesta täällä. Ihminen, joka toimii, kuten toimit, ei ole luullakseni kovin terve itsekään sieltä korvien välistä. Diagnosoimaan en kuitenkaan ryhdy, koska mulla ei ole siihen tarvetta tai diagnosointiin vaadittavaa koulutusta. Sulla on ongelma miniäs kans. Se on sun ongelma. Yritä ratkaista se. Jollet osaa, ongelma jatkuu.
Sinuapas se vasta kovasti kiinnostaakin, tuntemattoman ihmisen perhe.
Ja tuo sinunko harrastuksesi on sitten hyvä, päivät pitkät roikut netissä vittuilemassa vanhoille fyysisesti ja henkisesti väsyneille isovanhemmille.
Vänän on sitä omaa elämää näköjään sullakin.
Sinä haukut täällä toisia.
Käyn työssä 5 kokonaista päivää viikossa ja harrastan koirieni ja mieheni kanssa kaikenlaista, esimerkiksi. LISÄKSI olemme olleet melkein pakoitettu hoitamaan juopon miniäni lapsia milloin mistäkin syystä viikonloppuisin KUUDEN VUODEN AJAN ja lisäksi on tyttäreni kahta lasta hoidettu, vuoroviikoin ja yhtäaikaakin ! Nyt elämä tuntuu melkein jo lomalta, niin sitä saa, mitä tilaa, miniä ,meinaan, etsiköön hoviinsa uuden uhrin ja piian, rahoittajan ja lastenhoitajan. No, enpä tiedä, kun miniä iski minulle mustan silmän kahdeksi viikoksi kännissä MINUN kotonani, niin tekeekö niin kovasti mieli enää toista mustaa silmää! Karkasi paikalta autolla humalassa jne, jne...Kyshyhän, mitäs minä tein, enpäs kerro, teinkö mitään?? Poliisi tietää kyllä !
Tein vain muutaman tarkentavan kysymyksen oman viestisi pohjalta. Äitinä olet aika kammottava - toivot pojallesi avioeroa. Omalleni en sitä toivoisi, en edes, vaikka miniäni olisikin narsisti (kyllä vain, tiedän mitä se tarkoittaa). Pojilla on yleensä taipumus valita äitiään muistuttava kumppani, joten sitä narsismia lienee itsessäsikin? Nyt lienee suuri kysymys onkin, kumpi teistä on pahempi narsisti - sinä, vai miniäsi. Sehän ei tällä palstalla ratkea.
myötätunnosta. Kuka lie tuo ihminen, joka asiattomia laukoo. Oikeasti olen ollut todella heikoilla henkisesti tämän asian takia. Olen pinnistellyt kovasti, ja en ole vielä sairaslomaa tämän asian takia tarvinnut hakea, vaikka minulle sitä ehdotettiin työterveyshuollossa. Tassut ristiin ylöspäin ja jätän asiani Taivan Isän työpöydälle koko perheen puolesta !
En kai? ;-)Jos niin teen, teen sen ihmisten omien viestien perusteella, enkä kailota tänne höpöjuttuja muille tuntemattomista ihmisistä.
Ai, nythän minä sen hokasin. Miksi puolustelet tuollaista perhehelveetiä, sinulla on oma mies jättämässä SINUA. Tai ehkä jo jättikin, ja se siksi kun olet niin vittumainen ihminen. Hah, hah siitäs saitkin.
Rakastan poikaani, enkä halua hänelle ja kummallekkaan lapselle mitään pahaa, JUURI SIKSI haluaisinkin pojalleni normaalin elämän, eikä tuommoista kurimusta. Todistajan nähden tämä vaomo on uhannut PUUKOLLA poikaani !! Tässä pinetä valaisua asiaan, jos niin kiinnostaa kovasti. Eukko on raivohullu, seko, näin luonnehtivat myös poikani työkaverien vaimot, itse kuulin. Melkoisen tunnettu tapaus tämänkin kokoisessa KAUPUNGISSA kuin J....Arvaas misä ??
Mistä sait päähäsi, että olen nuori ja terve? Anoppi olen itsekin ja yli 50 v. joten ikäisilleni vittuilen. Hävettää kun anoppien mainetta tolleen pilataan ja yllätys yllätys - löysin tän palstan tänään ja koska keittiöremonttini tuli juuri valmiiksi, levähdän ennenkuin aloitan eteisen remontointia. Onhan se kamalaa, että käyn täällä kertomassa suorasukaisesti ilkeät mielipiteeni ja provosoimassa ihmisiä. Kyllä tässä iässä pitäisi osata jo kutoa sukkaa ja pitää suu kiinni.
Etkö keksinyt muuta kirjoittavaa ? Asialinja olisi silleen niinkuin aikuismaista. Onneksi en tunne sinua, etkä sinä minua, toivon mukaan ei tässä ajassa koskaan törmätäkkään. Miksi olet muuten noin impulsiivinen ja riitaa haastava tuntemattomille ihmiskohtaloille. Missä mättää ?
Mieheni jättämässä minua, huoh,....??
Käypä kurkkaa sielt peilistä, ettei se narsistin retku sittenkin olis just siellä.. :D
Just taannoisessa viestissä kerroit ettet SAA tavata miniäs lapsia, poikaas, miniääs ja nyt hoidattekin alvariinsa ko.kakaroita Vai onkos näitä nimettömiä nyt niin paljo, että yks sanoo yhtä ja toinen toista ja mulla menee nimettömät solmuun. Hohhoijaa.Kaikkia hassuja sitä löytyykin.
Mistäs tiedät jutut höpöjutuiksi?
Höpö horinaa on paneutua tuntemattomien asioihin noin intensiivisesti. Koko päivä horisemassa pelkkiä höpöjuttujas.
Ai ku oot fiksu.
vai oletko ottanut "näkäräsitä" ja sulla on ohranjyvä silimässä. Ensinnäkin: MINIÄÄNI en halua koskaan tavata, poikaani ja pojanpoikaani kyllä. OLEMME HOITANEET poikani poikaa ja miniän poikaa kuusi vuotta TAAKSEPÄIN , JOKA PALVELU LOPPUI MINIÄN KÄYTÖKSEN JOHDOSTA YLI YKSI VUOSI SITTEN ! MEILLÄ ON TYTÄR, JOLLA ON KAKSI LASTA, JOITA OLEMME HOITANEET KOKO AJAN ! Tyttären tyär täyttää 7 v, ja poika 4 v. Siitä voit laskea. Hoidamme edelleenkin TYTTÄRENI lapsia. Siis näin. menikö solmuun vai joko oikeni ?
Kasvatitko pojastasi masokistin? Ihan totta!! Paljasta meille KAIKILLE kuinka oikein onnistuit siinä? Kuinka hirveän lapsuuden sille tarjosit, että se pitää tollasta parisuhdetta toivottavana??? Eikö sua nolota, että kaikki tajuu pojan valinnasta, että ootte olleet kammottavat vanhemmat? Mua ainaski hävettäs...ja paljon.
Kovasti tsemppii, tiedän että sinulla on paha olla, ei varmasti niinkään aikuisen poikasi puolesta, kuin niiden pienten lastenlasten puolesta.
Puolustan mielipiteilläni sinua, koska tiedän että sinä halua aina lapsille kaikkein parasta. Tunnistan sellaisen ihmisen jo parista lauseesta.
Niistä lapsenlapsista kasvaa joka tapauksessa häiriintyneitä, etkä voi olla heidän kanssaan missään tekemisissä, sitten kun he tulevat kouluikään.
Surullista se on, mutta sinun tulee alkaa viettämään lapsenlapsistasi luopumisen aikaa. Se on kova kohtalo ja se tuntuu yhtä pahalta, kuin surisi kuolleita. Vain suremalla heitä, aivan kuin surisit kuolleita läheisiäsi, pidät pääsi kunnossa.
Eikä sitä olisi koskaan uskonut tuollaista tapahtuvan omalle kohdalleen. Ja kaikkein surullisinta on huomata, kuinka paljon pahoja ihmisiä täällä netissä vaanii, että pääsisivät lyömään lyötyä.
Ehdotan edelleen sitä päiväkirjan kirjoittamista.
ja iltapäivää vietän. Aika on minun aikaani ja tänään mua aivan hirveän intensiivisesti kiinnostaa just tää juttu ja huomenna joku ihan muu. Ikäänkuin intensiivisyys olis jotenkin kiellettyä - suotavampaa on katsoa vaikkapa telkkaria ja olla ihastumatta tai vihastumatta mistään. Ihmisten on mun mielestä ihan hyvä saada vähän tuulettavia näkökulmia omiin uskomuksiin. Teidän "pidän pojastani kynsin hampainmentaliteettinne" tuulettaa minun "lapseni eivät ole lapsiani ajatteluani" kummasti ja päinvastoin. Pieni erimielisyys sitäpaitsi piristää, sillä oikeita ja vääriä vastauksia tähän elämään ei ole. On hyvä joskus haastaa oma ajattelu tutkimalla muidenkin kuin omien ystävien tai omanmielisten näkökantoja. Mutta onhan se niin kauheeta. Ja intensiivistä. Urkkimista se sen sijaan ei ole, sillä tää on julkinen foorumi, ja kenenkään kotiin en päiväkirjoihin merkintöjä mene tekemään. Eli kun kiukuttelee täällä miniästään siihen voi saada minkälaisen vastauksen hyvänsä.
sinulle on todella epäselvää mihin narskut pystyy ! Meninhän minä itsekkin lankaan (imarreltiin siirappihuulin ja kun joskus en totellutkaan, eli en voinutkaan ottaa poikia ihan työesteiden takia hoitoon, niin puukko selkään) ja olin kynnysmattona ja hyväksikäyettynä kuusi vuotta ! Onneksi silmäni aukenivat. JA onneksi älysin ihmetellä ihan ääneen miniäni sairasta käytöstä. Sain käsiini kirjan Naamiona terve mieli, Raimo Mäkelä. Kirja kertoo suoraan miniästäni. Kyllä helpotti, kun tajusin, että MIKSI miniä syyllistää minua (ja paljon muita, haukkuu ja räkyttää kuin rakkikoira, ja valehtelee) ja monia muitakin "hovista" lähteneitä ja miniän valheita oikaisevia ihmisiä. Itse asiassa minulla on helpottunut mieli omasta puolesta, mutta pojan ja pojanpojan puolesta ei ole, niin kauan kuin Narsku määrää heidän ainutlaatuisesta elämästään. Onko Narsku myynyt sielunsa itselleen Saatanalle ? Näin näyttää ja siihen auttaa vain, tiedätkö mikä ?? . Ihminen ei voi auttaa. Pesköön jokainen omat pyykkinsä itse. Lulen että poikaani itseään nolottaa, aikansa yritti piilotella perhe-elämänsä helvettiä. Kysyessäni, mitä teille kuuluu. Vastaus oli aina.Älä kysele, mitäs se sulle kuuluu. EIKÖ OLE NORMAALIA KYSELLÄ TAVAN KUULUMISIA IHMISLTÄ!? PS: Tiedätkö, mikä on masokisti ?
sanoistasi. Osuit aivan naulan kantaan ! Näin se on, tuntuu kuin jo tunteneen lapsenlapsen (6v)olisin menettänyt. Luulen kyllä, että jossain elämän vaiheessa ainakin joku sukulainen kertoo lapselle ihan oikean totuuden joskus. Voipa poika sitä kysäistäkkin. Mietin asiaa. Käteni ovat pitkälti sidotut.
seikkaperäisesti ja pitkäpiimäisesti, ettei juttujasi jaksa kokonaan lukea. Ongelmahan on kuitenkin omasi ja mua ihan oikeasti järkyttää se, että kukaan kertoo tollasia juttuja kenestäkään julkisesti. Kun jotenkin koen, että noi on niitä asioita, joita jutellaan henkiystävän ja elämänkumppanin kanssa, eikä kailoteta ympäri maailmaa. Tai että ne kirjataan omaan päiväkirjaan ja pohditaan sitten kaikessa rauhassa. Kaipa pitäisin sellaista tapaa hienostuneempana ja sivistyneempänä ja kun olet laittanut asian noin brutaalisti esille, niin vastaan siihen samoin - brutaalisti. Eikö sulla tosiaan ole mitään sivistyneempää foorumia käydä läpi yksityisasioitas??
Nautinto voi olla olla lievemmästä hyvän olontunteesta voimakkaaseen seksuaaliseen tuntemukseen yltävää nautintoa. Eli Masokistinen ihminen nauttii kokiessaan kärsimystä. Sadistinen sitä tuottaessaan. Tiedän narsistisen persoonallisuushäiriön, koska olen elänyt sellaisen kanssa ja kuten poikasi, en minäkään erityisesti ilahdu asian käsittelystä tai varsinkaan siitä, että kumppanin narsismia kailotetaan ympäriinsä. Hienotunteisinta olisi (poikaasi kohtaan) että olisit hiljaa. Hän lopettaa suhteen, kun on siihen valmis. Poikasi osa on TAATUSTI kamalampi kuin sinun, mutta sinä itsekeskeisesti parut omaa osaasi. Ihminen, jonka lapsuus on ollut kamala on helpoin uhri narsistille.
jonka lapsuus on ollut kamala ON yleensä NARSISTI ! Luehan se kirja, niin selviää !! Uhreja ovat kiltit ja hyväntahtoiset ihmiset ! Yleensä lapset, puolisot. Miniäni taustan tiedän HÄNEN OMAN kertomansa pohjalta, ei ole kaunista kuultavaa; parit itsemurhat isä skitso, sisko agressiivinen deeku, lapset psykiatrisessa hoidossa, äitiä en tunne, vaikuttaa mukavalta ja täyspäiseltä ihmiseltä, että silleen-.Poikani ON LIIAN kiltti, tätä olen saanut kuulla jo kohta 30 vuotta !!
Minulla ei ole poikaa. Kaikkivoipaisuudessasi olet taas erehtynyt. Et ollutkaan niin viisas kuin luulit.
Minulla ei ole enää vävyäkään, yksi limanuljaska oli, muttei ole enää.
Olen itse miniä ja pidän kovasti anopistani, hän on hyvä ystäväni. Samoin minulla on omasta mielestäni mukavat välit äitiinikin.
Aina vain hauskempaa. Tän saa säädettyä sekavaksi! Hyvä. Kerro lisää.
Kerroppa sinä se oikea palsta ?
Sinun ei ole pakko lukea.
Ompas sulla vaikeaa elämää itsesi kanssa. Et millään jaksaisi kommentoida ja olla vittumainen. Et edes lukeakkaan jaksa, mutta kun kädet vaan kirjottaa.
Voi, voi sinua raukkaa, pitäisköhän nyt jonkun ottaa kirves ja katkaista moiset turhanpäiset roikottimet, kun eivät edes tottele.
Eli yhden kirjan lukeneena olet asiantuntija. TOI on vaarallista. Aiheesta on tietoa enemmän, kuin yksi kirja. Ihminen kasvaa kiltiksi mm. kasvaessaan narsistisesti häiriintyneen äidin kanssa. Sekin on vain yksi teoria ja siitäkin on kirjoitettu useampi kirja. Miksei ihminen opi puolustamaan itseään???? Siitäkin on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Sinä et niitä halua lukea, koska joutuisit sinne peiliinkiin kurkkaamaan? Kamalan lapsuuden kokeneella voi olla lukuisia erilaisia kohtaloita. Liika kiltteys on yksi. Alkoholismi/persoonallisuushä9iriöt/mielialahäiriöt/masennus/skitsofrenia jne jne jne.Ja se narsismi on vain yksi. Joka on nyt muodissa ja nyt sit kaikilla on se, kun äsken vasta kaikilla oli depis ja sitä ennen burn out. Hallelujaa, et ihminen on viisas. Maallikkokommentit aiheesta on ihan kamalia.Eksä vois jutella aiheesta ihan oikeesti jonku hyvän ystävän kans sensijaan, et tuot sitä tänne, kun noi sun analyysitkin on melko avuttomia? Ootko aatellu psykoterapiaa? Itelles? Se vois helpottaa.. Kun sitä sun miniää sä et kummiskaan terapiaan saa, kun narsistit ei siihen koskaan tunne tarvetta. Mua ainakin auttoi, kun eron jälkeen pääsin terapiaan ja sain selvitellä suhdetta aitoon narsistimieheeni, siis sellaiseen, joka oli jopa diagnosoitu. Pääsisit tosta vihastakin.
Sitä tässä pakoilen. Kirvestä :-) Kiitos huomiosta. Ja ällistyttävää, että tilanteeni paistoi noinkin selvästi läpi... Joillakin on luontaisia meedion kykyjä.
Kiva kun olet viihtynyt. Annan sulle arvoituksen.
Nainen voi olla tytär, sisko, vaimo, äiti, mummu, anoppi, ja myös miniä. Naisella voi olla noin monta roolia, muttei tarvitse synnyttää siltikään poikaa.
Mä lähden nyt ukon kanssa kauppaan niin, yritä nyt vaan jotenkin viihtyä ilman minua sen aikaa.
Ja ainahan sinä voit mennä sinne peiliin kurkkaamaan, jos et muuten viihdy. Sieltä sitä tulee sitä heijastusta.
Mä lähden kauppaan, katson samalla myydäänkö sitä siellä. Odottele ihan rauhassa vaan vähän aikaa. Sido ne kamalat roikottimet, jotka vaan kirjottaa vieläkin, vaikket millään itse haluaisi, siksi aikaa vaikka köydellä kiinni.
Tai ainahan voi antaa niille jotain muuta mukavaa. Miten ois vaikka se käsipeili. Siinä peilaillessa voisit viihtyä itsekkin.
Motkotat siitä, että olet 6 v vahtinut miniän muksuja, mutta et motkota siitä, että olet saman aikaa vahtinut tyttäresi muksuja? Et tunnu pitävän tyttäresi muksujen hoidostakaan pahemmin. Kuulostat erittäin stressaantuneelta. Miksi väsytät itseäsi tällä hoidolla, vihalla, mikset keskity itseesi ja mieheesi?
Et halua tavata miniääsi, mutta sinua kuitenkin ihmetyttää, että tämä miniä ei halua tulla perhejuhlaasi? Miksi ihmeessä miniän pitäisi tulla perhejuhlaasi, koska hän ilmeisestikään ei ole tervetullut? Menisit varmaan itse juhlaan, vaikka et yhtään pitäisi juhlien emännästä ja isännästä? Mistä te juttelisitte, jos miniä olisi tullut juhlaan oman perheensä kanssa?
Pariskunta yleensä menee perhejuhlaan yhdessä, muu näyttää aika oudolta. Jos ja kun kerran et pidä miniästäsi, eikä tämä halua tulla juhlaan, ei tämän miehenkään kuulu silloin teille tulla. Mikä perhejuhla se olisi, että miniä jäisi kotiin ja poika tulisi teille ilman lapsia tai lapsen kanssa? Minkä vaikutelman tämä antaisi pojastasi? Että hän ei kuuntele vaimonsa toiveita vaan sinun? Et pidä miniästäsi, se on tullut selväksi, mutta tämä nyt vain sattuu olemaan poikasi vaimo, ja tämän lasten äiti. Poikasi on raavas mies, kuten sanoit, ja raavas mies tukee omaa perhettään, omaa vaimoaan, tekee kaikkensa heidän parhaakseen. Poikasi ei ole enää vain sinun poikasi, hän on toisen naisen mies ja tämän lasten isä.
Pitäiskö olla vittumainen ja kommentoida ? Vain sellainen kirjoitusko olisi mielenkiintoinen ? Miksi vittuilisin ihmisille, joita en tunne. Enhän vittuillut miniällenikään, kerroin yx kax, kerrasta poikki, totuudenmukaisen vastauksen poikani esittämiin ksysmyksiin eukkonsa PUOLESTA ( nimenomaan, puolesta, miniällä ei ollut kanttia selvittää, miksi haukkuu meitä), MIKSI EMME ENÄÄ JAKSA OLLA SEN AUKON KANSSA PUHEISSA JA MIKSI SE ÄMMÄ RÄKYTTÄÄ KOKO AJAN ?? Selitys kyllä löytyi täältä päin, hän on Narsku-rukka. Eikö tämä ole juuri sellainen palsta, jonne ihmisillä on oikeus anonyyminä kirjoittaa, vai miksi tämä palsta sitten on ? Pitänee vaihtaa kanavaa. Miten niin en jaksa lukea ? Mistä sen tiedät ? Jos noin kovasti suututtaa minun kirjoitukset (vai sattuiko omaan nilkkaan, eli osuiko pallo maaliin?), niin kenellekähän ne roikottmet vaan suoltaa sitä tesktiä VASTAILLEN täällä ihmiselle ? Vaikeaa elämää on, mutta onneksi ei itseni kanssa. Eikä pojan perheenkään, eihän mitään yhteistä elämää heidän kanssaan olekkaan - ollut vuoteen. Säälin kaikkia syyttömiä narskujen uhreja, ja nyt sattui omalle pojalle. Nimi takuupaperissa on minälle vielä kelvannut !!! T: Mummo 50 v.
Miten tiedät, mitä poikasi työkaverien vaimot ajattelevat tämän vaimosta? Siis, et kai sinä juttele tästä asiasta poikasi työkavereiden vaimojen kanssa? Et halua pojallesi, et tämän lapsille mitään pahaa, mutta juttelet poikasi selän takana näistä asioista? Haluat pojallesi parasta, mutta toivot eroa, että tämä saa kokea normaalin perhe-elämän? Juttelet poikasi asioista kaupungilla, kuuluuko se normaaliin perhe-elämään? Sanot, että koko suku tietää miniän tavat, et tietenkään itse ole millään lailla vaikuttanut tähän mielipiteen muodostamiseen?
Olen jutellut omasta anopista ja apesta tällä palstalla, mutta ei tulisi mieleenikään jutella heistä tuolla kadulla heidän entisille työkavereille. Mitä oikein ajattelet?
emäntä eikä mieheni ole juhlien isäntä, emmekä ole siis kutsujia, VAAN ON OLEMASSA SUVUN JUHLA, JONNE POIKANI PERHETTÄ LÄHIOMAINEN ON KUTSUMASSA. Tyttäreni perhe on käyttäytynyt kuten aikuiset ja normaalit ihmiset käyttäytyy, eiävätkä ole haukkuneet ja valehdelleet päin näköä. Toki on ollut raskasta hoitaa kahta lasta (tuttipulloikäisiä) raskaan työviikon jälkeen koko viikonloppu yhten soittoon, kelle vain. En valita, on ollut antoisaa aikaa! Yritän keskittyä virkatyöhöni ja omaan ydinperheeseeni, MUTTA tuli kai jo selväksi, miksi tänne kirjoitan, ellei lue viestiketjua. EN TAKUSTI MENE JUHLIMAAAN, kenenkään juhliin, ellen olisi tervetullut ja en pitäisi koo pesueesta, olsiko tilanne minulle silloin juhla ? On vielä vapaus valita menemisensä, onneksi. En ole ns. tavan asioita jutellut miniäni kanssa koskaan, koska hän on melkeistä aina ollut kännissä ja puhuu suuruudenhulluja unelmiaan tai jos on selvinpäin, istuu hiljaa omassa erinomaisuudessaan. Yrittäessäni keskutella, näen ettei häntä kiinnosta (narskut ovat...).Pariskunta meneekin juhlaan yleensä yhdessä, muuten näyttää oudolta. Tämä eukko ON outo, eikä vain näytä siltä. Eli tekee asiat kuten se ovat HÄNELLE parhaaksi( narskut ovat..). Kukaan, edes raavas mies ei käsittääkseni tue räiketä valheita ja oman lapsen hakkajaa ja puukolla uhkailijaa, kännissä oma lapsi kyydissä ajajaa. Vieläkö jatkan, .....Niin, nähty on, ei oel mutuja. EN OLE LÄHEISRIIPPUVAINEN POJASTANI, OLEN ANTANUT HÄNEN ELÄÄ OMAA ELÄMÄÄNSÄ. Muuttikin kotoa pois niin halutessaan jo melko nuorena, ja on nyt yli 30. v, en siis puhu peräkammarin poijasta, joita myös on olemassa. Nimenomaan lasten ISÄ, jonka pitäisi pitää hyvää huolta lasten hyvinvoinnista !! Sanoit aivan oikein.
Luin kirjan, joka tuki ajatustani häiriintyneestä ihmisestä, minästäni. Narskut paljastavat itse itsensä IHAN OMALLA KÄYTÖKSELLÄÄN. Ei edes psykologi voi äkkiseltään todeta että joku on narsku. Narskut osaavat kyllä, puhua kuulijaa miellyttääkseen. Minulla on elämänkokemusta 50v . ja nähnyt olen kaikenlaisia ihmistyyppejä, niin työssä kuin perhepiirissä, kyllä narsku ajallaan paljastuu, ihan tosi. Ei siihen tarvita lääkäreitä. Olen fiksu, kun tajusin. Hyvä minä. Osaan siis oikeasti varoa tuota naispaholaista !
Sinun ei kuulu hoitaa tyttäresi muksuja raskaan työviikon jälkeen, mummola ei ole mikään vakituinen hoitopaikka.
Se, että kutsutaan juhlaan, ei tarkoita, että kutsuttu tuntisi olevansa / olisi tervetullut. Kuten sanoit itsekin, on vapaus valita menemisensä.
Et ole vuoteen tavannut miniääsi, joten miten voit sanoa, että hän on edelleen kännissä? Sanot, että hän hakkaa lapsiaan? Sanot, että hän on uhannut miestään puukolla? Sanot, että hän on lyönyt sinulta silmän mustaksi? Tästä, näistä ei kuitenkaan ole tullut mitään oikeusjuttua?
Teidän, sinun ja miniän, ei kannata olla tekemisissä, jos asianne ovat edenneet tähän suuntaan?
Poikani syntymäpäivillä oli tapahtunut taas riehumista ja raivokohtaus miniän taholta ja pahoinpitely, ei sen kummempaa. Tyttäreni oli siellä ja vävyni oli hakattu ! Vävy sanoi, kun ihmettelin ulkomuotoa ! Siellä oli muutkin pelänneet tätä hirmuliskoa. EN OLE JUTELLUT, OLEN SAANUT KUULLA LINNUNTIETÄKIN JOPA PÄÄKAUPUNGISTA SAAKKA KAIKKEA TÄNNE KARJALAAN ASTI. Ihmiset kertovat ihan otse kun tuntevat tämän hörhön ja VAROITTAVAT MINUA !! Ajattele ihan ite ! SUKU ON ITSE NÄHNYT MÖKKEILLESSÄ DAAMIN TAVAT ! Ihmisillä on silmät ja aivot, onneksi terveet ! Tottakai toivon eroa, parempi yksi hullu kuin kaikki neljä, vai mitä ?!??! Varmasti poikani löytää tavallisen terveen ja raittiin puolison niin ja uskollisen ettei ole jakorasia. Tämäkin erään naapurin porraskäytävässä nähtyä !!!
Tiedän, puhelinhäiriköinnistä ja vittulu viesteistä vuoden aikan minulle, että tavat on entiset. EN OLE MISSSÄÄN TEKEMISISSÄ, ENKÄ PROVOSOIDU IKINÄ VASTAAMAAN MIHINKÄÄN: En ala hullujen kanssa käydä oikeutta. Katson, mitä vielä tulee ja sitten jos......
Suora lainaus nimimerkki Nimetön tekstistä ylhäältä, johon vastasin. "Eukko on raivohullu, seko, näin luonnehtivat myös poikani työkaverien vaimot, itse kuulin." Miten joutuu tekemisiin poikansa työkavereiden vaimojen kanssa?
En tiedä, oletteko sama kirjoittaja, mutta teillä ja nimettömällä on teidän, ja minun käsitykseni mukaan samanlainen miniä luullakseni?
Jos minun anoppini olisi edes hiukan tuonkaltainen kuin kuvaamanne miniä, jos asia todella on näin, ja muutkin tutut ja sukulaiseni kuin minä "tietäisi" sen, en menisi hänen kotiin hakattavaksi, enkä haukuttavaksi. Ja jos joku todellakin löisi minua juhlissa tai muualla, en ottaisi sitä vaan vastaan hiljaisena. Syytteen nostaisin varmasti.
Jos syytettä ei nosteta, asialle ei voi mitään. Vaikka pettämisestä jne olisi todistajia vaikka kuinka? Jos miniä pettää poikaasi, lyö ketä tahansa, näiden kahden täytyy ratkaista tämä asia. Tämä asia ei kuulu muille, ellei joku muu, kolmas osapuoli, sitten ole saanut nyrkistä. Silloin tämän kolmannen on syytä nostaa syyte, eikä vain kertoilla kauhutarinoita kuten vävysi, kun muut ihmettelevät ulkomuotoa.