pakko kertoa tästä johonkin... mieheni käyttää väkivaltaa minua kohtaan. minä olen itse aina ollut tosi suosittu miesten keskuudessa,vahva itsetunto, hyvin oma-aloitteinen yms... niin miten voi YKSI ihminen saada näin lamaannuttavan pelon aikaan??? yleensä meillä menee ihan ok,on hauskaa ja arki sujuu...mutta aina joskus NAPS.. jostain ihme syystä napsahtaa ja taas mennään...monesti osallisena on miehellä siis alkoholi,mutta myös selvinpäin vetää hiuksista,kerran kuristi vyöllä yms... viimeisin oli se kun hän suuttui minulle siitä kun luuli että olin rikkonut tietokoneen!!! ja vika oli soneran verkossa... hän hakkasi nyrkillä käsivarttani,potkaisi vasempaan reiteen ja alavatsaan niin että vieläkin sattuu koskettaessa vaikka aikaa on jo kulunut.. mikä saa mut jäämään tähän helvettiin?!?! miksi mä alan usoa että mä olen ansainnut tuon kohtelun?? tämä luhistaa mut henkisesti ihan täysin..jos joku tietää jonkun vaikka valtakunnallisen auttavan puhelimen tms niin kertokaa! mä haluan puhua jollekkin joka ei tunne minua...
lamauttava pelko
väkivallan uhri
7783
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mies on häiriintynyt - mahd. persoonallisuushäiriö tms.
Etsi ITSELLESI apua ja pyri lähtemään pois suhteesta - mahdollisimman pikaisesti.
Lue linkkisivuja:
http://www.narsistienuhrientuki.info/index.php?alasivu=100&valikko=1
Narsistien Uhrien Tuirki ry
Auttavat tahot ja linki -- ehkä:
NAISTEN LINJA
maksuton, valtakunnallinen neuvontapuhelin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille.
Mene sivulle!
Hae ihmeessä apua heti,miehesi on sairas luultavasti. Kukaan ei ole oikeutettu henkisesti tai fyysisesti käyttäytymään väkivaltaisesti.Terve ihminen tämän kyllä tiedostaa!!Ilmoita napakasti,että näin ei voi jatkua,voittehan hakea apua myös yhdessä.Perheneuvolat on yksi hyvä osoite, kerro vaikka parhaalle luotetulle henkilöllesi esim. ystävä tai sukulainen.kukaan ei voi tietää,jos et tule esiin!!
Kuulostaa vähän mustasukkaisuudelta. Jos olet suosittu muiden miesten keskuudessa niin kai se miehen itsetuntoa voi syödä. Senkun lähdet menemään sieltä, ei se niin vaikeata voi olla. Asuntoasi tuskin on lukittu kaltereilla ja olet vapaa menemään vaikka saman tien jos päätät niin. Jos itsekin tiedostat että saat turpaasi niin käytä järkeä ja muuta muualle, ei se muuten lopu!
Haluan sanoa sinulle, että hae apua juuri noista kanavista josta jo mainittiin ja MUISTA, syy Ei ole sinussa!!!
Nuo tuollaiset tunteet ovat seurausta siitä helvetistä missä elät, niin kokevat muutkin, joita on kohdannut samánkaltainen tilanne.
MUISTA myös se, että ET ole ansainnut tuollaista kohtelua missään vaiheessa.
Voimia sinulle avun hakemiseen ja rohkeutta lähteä tilanteesta jos mies ei myönnä ongelmaansa ja suostu hakemaan apua myös.
Voimahali!!!!
Hei,
Ota jalat alles ja lähde. Mitä pitempään tohon jäät sen vaikeampi sinun on ponnistaa pois. Ja mitä pitempään annat miehesi kohdella sinua noin sitä enemmän menet rikki, ja sen kauemmin menee ennen kun saat korjattua sirpaleet.
Kun ihminen on sairas, se on sairas. Sinä et ukkos kieroutumaa korjaa millään keinoilla.
Mies joka lyö on ihan silkka reppana, sama pätee naisiin. Myös henkinen väkivalta on reppanoitten touhua. Säälittäviä apinoita.
Käyppä lukemassa tuolta nettiturvakodista ihmisten elämäntarinoita. Ehkä sitten uskot että väkivaltaiset suhteet eivät korjaannu. Ehkä se avaa silmäsi. Huomaat kuinka olet samassa tilanteessa kuin moni muu.
Älä vain jää tuleen makaamaan! Tee itsellesi se palvelus, ole hyvä itsellesi!
Ensinnäkin syy siihen, että miehesi potkii sinua, on todennäköisesti MUSTASUKKAISUUS. (Sanoithan, että olet "suosittu miesten keskuudessa".)
Hän yrittää luoda sinuun epävarmuuden, syyllisyyden ja pelokkuuden olotilaa, jotta sinua olisi helpompi "käsitellä".
AINOA OIKEA NEUVO: JÄTÄ SE MIES!
Haluat puhua jollekin joka ei tunne sinua. Se on jo hyvä alku, mutta mulla on parempi ehdotus. Puhu jollekin joka tuntee sut. Jollekin läheiselle jolle sun hyvinvointisi on tärkeää. Kaiken a ja o on se, että tulet "ulos kaapista" asiasi kanssa.
Mä elin kuusi vuotta parisuhdehelvettiä ja kulissielämää. Salasin kaikilta, jopa läheisimmiltä ystäviltäni, mitä mun elämässä oikeasti tapahtuu. Oli potkimista, hakkaamista, tönimistä, läpsimistä, kuristamista, tukasta repimistä, kaks kertaa puukolla uhkaamista. Lisäksi henkistä väkivaltaa ja haukkumista kaikilla kuviteltavissa olevilla tavoilla. Olin täysin lamaantunut ja alistunut kohtalooni. Kuvittelin oikeasti, että tää on nyt mun elämää eikä tässä auta kun kärvistellä vaan. Haaveilin poispääsystä ja erosta, mutta pelkäsin liikaa ja olin ajoittain niin masentunut ettei voimia riittänyt edes ajatella sitä rumbaa mikä pois lähemisestä tulis. Joka aamu kun heräsin, niin ensimmäinen ajatus oli että "voi v***u, taas yks päivä tätä paskaa eessä".
Lopulta kävi niin, että mua tempastiin turpaan niin pahasti, ettei jälkiä enää saanutkaan peitettyä millään. Asiasta tuli kerralla julkinen ja sain vihdoin kerrottua kaikille läheisille mitä mun elämä todellisuudessa oli. Kerroin vanhemmileni, muutamille sukulaisille ja läheisimmille ystäville. Kaikki järkyttyivät, mutta se tuki mitä paljastukseni jälkeen sai, oli uskomatonta! Kukaan ei tuominnut eikä syyllistänyt. Siitä lähti liikkeelle ero- ja poismuuttamisprosessi, ja lopulta kaikki sujui yllättävän kivuttomasti läheisten auttaessa.
Tuntui uskomattoman vapauttavalta kun sai purkaa vuosikausien ahdistuksen ulos. Salailu ja kulissien ylläpitäminen on hemmetin raskasta. Välit ystäviin ja sukulaisiin on parantunut valtavasti kun ei tarvitse enää vetää mitään roolia. On helppo ja mukava olla, vihdoin saa hegittää vapaasti. Ei tarvitse enää olla koko ajan varpaillaan ja varoa mitä sanoo ja tekee. Sitä kun ei koskaan tiennyt mikä milloinkin aiheuttaa sen "NAPS" reaktion.
Nyt oon asunut jo muutaman kuukauden omassa pikku kodissa, sisustanut ja laittanut tästä oikein viihtyisän. Täällä määrään minä, ja täällä ei tarvitse pelätä! Uskomattoman ihana tunne. Suosittelen tosiaan että otat itseäs niskasta kiinni ja kerrot jollekin läheiselle. Mulle se oli pelastus. Helppoa ei ollut, itse haudoin sitä monta vuotta, haaveilin ulospääsystä mutten uskaltanut tehdä mitään.
Tee jotain asialle jo huomenna. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä. Toivon että sulla on voimia siihen.