nonniin arvon naikkoset niin nuoret kuin vanhemmatkin, taas ollaan palstalla ja ei auta kuin ihmetellä teidän ainaista valittamista siitä mitä mies ei tee tai tekee.
ei anna, haluaa liiikaa,ei puhu,ei ymmärrä,ei ja ei....eipä tietenkään mutta yllättäen teidän mielestänne, entäs se meidän mieli?
valitettavasti asiahan on niin että miehet pitää asioita sisällään ja kaikesta ei aina tarvitsekaan höpöttää ja selitellä joka yksityiskohtaa, se vaan on niin että tieto lisää tuskaa...
ymmärtäisitte joskus että asioilla on aina kääntöpuoli, jos ei jokin kiinnosta ja jokin kiinnostaa "liikaa" niin voisiko olla niin että jotain on saatu liian vähän ja jotain ei ollenkaan tai kaikkea on saatu väärässä suhteessa ja väärin?
oletteko koskaan miettineet näin asiaa?
otetaan esimerkki:
mies katselee sitä kuuluisaa pornoa ja tehän tietysti oletatte että ehdottomasti mies haluaisi teidän olevan niiden "silikonipimppien" näköisiä ja tekevän kaiken kuten nämäkin?, no tämähän on vain osatotuus ja varmasti suurinosa miehistä ajattelee kuitenkin hieman toisin. mahdollisesti voisitte ajatella miksi mies katsoo pornoa? onko kotona peiton alla ja sen ulkopuolella jäänyt jotain kokematta? miettikää ja koittakaapa antaa joskus jotain mitä ette missään vaiheessa edes ole yrittääneet....moni mies haluaisi muuten tehdä teillekin varmasti kaiken sen mitä te haluatte ja tervitsette jotta seksi olisi teitäkin tyydyttävää, mutta moni teistä vaan tukahduttaa senkin osan meistä hienosti, tiedätte kyllä miten?.
tätä juttua lähdin kirjoittamaan kun itseasiassa itsellenikin tuli jälleen kerran tässä parisuhteessa tunne että miksi niin erilaiset ihmiset koittavat olla toisen tahdosta yhdessä? MIKSI? en ymmärrä ollenkaan, olen yrittänyt selittää asiaa vaimolleni ja koittanut rauhallista ja puhetta jne. ei tehoa mikään. lopuksi kaikki menee säälirakkaudeksi jossa minä jatkan tätä vanhaa tukahdutettua elämää hänen kanssaan koska tulee tunne että en vain voi jättää häntä kun hänen maailmansa romahtaisi kokonaan, romahtaisiko vai ei?
olen lopen uupunut siihen mitä teen väärin ja mitä en...halumme ovat täysin erilaiset, voisin verrata että olemme kuin citykarhu ja metsäbingviini...minä viihdyn kaupungissa ja haluan helppoa elämää ja nauttia kaikesta hauskasta ja erilaisesta tekemisestä. vaimo haluaa olla ja löhötä mielellään vielä hyttysten syötävänä mökillä, tekemättä elämässään mitään sellaista joka voisi saada adrenaliinin virtaamaan, edes seksiä harrastaa.
niin tässäpä sitä aluksi kommenttia johon voitte vastailla kun kaiken meistä jo tiedättekin....kunhan vain purin huonoa oloani kuten joka riidan jälkeen saan kuulla asian ilmaistuna, mistään mitä puhun ei kannata niin välittää, siitähän voisi syntyä puhetta ja se vaoitasiin tulkita yritykseksi tehdä asioille jotain?
t:innokas aviomies kokeilemaan uutta.
ei anna, haluaa liiikaa,ei puhu,ei ymmärrä,ei ja ei....eipä tietenkään mutta yllättäen teidän mielestänne, entäs se meidän mieli?
valitettavasti asiahan on niin että miehet pitää asioita sisällään ja kaikesta ei aina tarvitsekaan höpöttää ja selitellä joka yksityiskohtaa, se vaan on niin että tieto lisää tuskaa...
ymmärtäisitte joskus että asioilla on aina kääntöpuoli, jos ei jokin kiinnosta ja jokin kiinnostaa "liikaa" niin voisiko olla niin että jotain on saatu liian vähän ja jotain ei ollenkaan tai kaikkea on saatu väärässä suhteessa ja väärin?
oletteko koskaan miettineet näin asiaa?
otetaan esimerkki:
mies katselee sitä kuuluisaa pornoa ja tehän tietysti oletatte että ehdottomasti mies haluaisi teidän olevan niiden "silikonipimppien" näköisiä ja tekevän kaiken kuten nämäkin?, no tämähän on vain osatotuus ja varmasti suurinosa miehistä ajattelee kuitenkin hieman toisin. mahdollisesti voisitte ajatella miksi mies katsoo pornoa? onko kotona peiton alla ja sen ulkopuolella jäänyt jotain kokematta? miettikää ja koittakaapa antaa joskus jotain mitä ette missään vaiheessa edes ole yrittääneet....moni mies haluaisi muuten tehdä teillekin varmasti kaiken sen mitä te haluatte ja tervitsette jotta seksi olisi teitäkin tyydyttävää, mutta moni teistä vaan tukahduttaa senkin osan meistä hienosti, tiedätte kyllä miten?.
tätä juttua lähdin kirjoittamaan kun itseasiassa itsellenikin tuli jälleen kerran tässä parisuhteessa tunne että miksi niin erilaiset ihmiset koittavat olla toisen tahdosta yhdessä? MIKSI? en ymmärrä ollenkaan, olen yrittänyt selittää asiaa vaimolleni ja koittanut rauhallista ja puhetta jne. ei tehoa mikään. lopuksi kaikki menee säälirakkaudeksi jossa minä jatkan tätä vanhaa tukahdutettua elämää hänen kanssaan koska tulee tunne että en vain voi jättää häntä kun hänen maailmansa romahtaisi kokonaan, romahtaisiko vai ei?
olen lopen uupunut siihen mitä teen väärin ja mitä en...halumme ovat täysin erilaiset, voisin verrata että olemme kuin citykarhu ja metsäbingviini...minä viihdyn kaupungissa ja haluan helppoa elämää ja nauttia kaikesta hauskasta ja erilaisesta tekemisestä. vaimo haluaa olla ja löhötä mielellään vielä hyttysten syötävänä mökillä, tekemättä elämässään mitään sellaista joka voisi saada adrenaliinin virtaamaan, edes seksiä harrastaa.
niin tässäpä sitä aluksi kommenttia johon voitte vastailla kun kaiken meistä jo tiedättekin....kunhan vain purin huonoa oloani kuten joka riidan jälkeen saan kuulla asian ilmaistuna, mistään mitä puhun ei kannata niin välittää, siitähän voisi syntyä puhetta ja se vaoitasiin tulkita yritykseksi tehdä asioille jotain?
t:innokas aviomies kokeilemaan uutta.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"kunhan vain purin huonoa oloani kuten joka riidan jälkeen saan kuulla asian ilmaistuna, mistään mitä puhun ei kannata niin välittää, siitähän voisi syntyä puhetta ja se vaoitasiin tulkita yritykseksi tehdä asioille jotain? "
Yleensä se on kai se nainen joka tuossa loukussa vaikertaa. Silloin sitä kutsutaan nalkuttamiseksi. Ja kun nainen on puhunut seinille kymmenen vuotta ja päättää viimein nostaa kytkintä, leikitään hämmästynyttä koska kaikki on niin hyvin.
Neuvoni sinulle(kin) on jotta vähemmän puhetta ja enemmän toimintaa! Jos olet oikeasti esittänyt ongelman jo monta kertaa ja eukko ei tule milliäkään vastaan, niin voit järjestää elämääsi siihen malliin kuin haluat ilman hänen apuaan ja suostumustaan. Menet ja teet ja harrastat, pysyt kaupungissa, ja anna eukon maata sitten mökillä. Tai sitten eroat jos siltä tuntuu, vaikka saat ainakin tässä kyllä asiasi niin hyvin esitettyä että jotenkin näkisin että voisi olla mahdollisuus vielä puhumisella saada jotain aikaan? Paljonhan siitä vastapuolesta riippuu suostuuko kuuntelemaan.
Tsemppiä!
Lisäisinkin tähän vielä että kaverilla tuntuu olevan myös suuren luokan sankarikompleksi, koska kirjottaa ettei voi jättää vaimoaan koska "hänen maailmansa romahtaisi"
Voi v**, niin vissiin joo.
Kuvittelee tietenkin että me täällä nyt sitä ihaillaan koska hän näin "epäitsekkäistä syistä" silti suostuu elämään ja kärsimään parisuhteessaan.
Luulen että miehellä itsellään ei rohkeus vaan riitä lähtemiseen. Senpä takia, taas on vaimossa vika.
Mitenköhän se aina menee näin?
Miksi ihmiset menevät kimppaan ja jopa avioon jos ovat niin erilaisia???? Eikös seurusteluvaiheen tarkoitus ole tutustua toiseen ja testata olisiko edellytyksiä parisuhteeseen?
On utopiaa kuvitella että pystyy "muuttamaan" toisen ihmisen haluamakseen pelkän rakkauden voimalla. Niin metsä vastaa kuin siihen huudetaan eli voi yrittää omalla käytöksellään vaikuttaa kumppaniin mutta tuloksia voi joutua odottamaan pitkään - ehkä ainiaan.
Vain omasta mielestään täydelliset ihmiset hakevat vikoja vain toisesta mutta eivät tajua katsoa itse peiliin. Kyllä parisuhde on 50/50 antamista ja ottamista, ei 0/100 tai jotain siltä väliltä.
että tule mun luo:-)
Ja muille, että sepä on silleen, että vaikka seurustelis kuinka kauan ennen liittoa, niin parissa kymmenessä vuodessa tapahtuu ihmisissäkin sentään jotain muutosta, joka ei aina vastaa sitä, mitä oltiin seurustelun alkuaikoina! Elämän arvot, halut, toiveet voivat muuttua ihan erilaisiksi. Siis miten olla yksilönä ja yhdessä samaan aikaan- siinä liiton ja suhteen keskeinen kysymys...
Puhut asiaa. Huonoa oloansa saa purkaa ja pitääkin.
Olen kanssa lopen kyllästynyt ihmisten ainaiseen kitinään ja poruun. Jos joku asia on päin persettä niin miksi ihmeessä ei asialle ei voi tehdä jotain. Tämä koskee niin naisia kuin miehiäkin. Ikävä kyllä minusta tuntuu että naiset narisevat keskimäärin enemmän kuin miehet.
Hänen mahdolliseen romahtamiseen en osaa sanoa juuta enkä jaata. Sinä tiedät vastauksen varmaankin itse paremmin kuin ketään muu.
ps. joskus asiat eivät parane edes puhumalla ja on vain ruvettava toimimaan.
Nainen nalkuttaa, kun on tyytymätön. Täältä löytyi kiinnostava artikkeli liittyen parisuhteessa käytävään valtataisteluun ja riitelyyn:
http://www.suhdesoppa.fi/artikkelit/parisuhde-valtataistelu.html
Mieheni kyllä katselee pornoa mutta pitää
sitä niin omana juttunaan ettei toteuta niitä
asioita mitä siellä tapahtuu todellakaan minun kanssani.
En ilmeisesti näytä tarpeeksi hutsahtavalta?
Hänen elämässään on kiltti tyttöystävä jota hoidellaan "siististi".
Vaikka haluaisin vähän rajumpaa menoa.
Minun on kovin vaikea pyytää näitä asioita koska selvästi
hänen ajatusmaailmassaan tyttöystävän kanssa niitä
ei voi toteuttaa.
Menettäisin kait "hyveellisyyden" hänen silmissään?
Hänellä on ollut monia kokemuksia
elämässään ja nyt hän on löytänyt
minusta jotakin niin "puhdasta".
Minulla on takanani yksi pitkä suhde
jossa kuitenkin oli sitä rajuakin seksiä.
Tiedän että minun täytyy oikaista tämä
"kuvitelma" minusta mutta miten teen sen?
syyllistät siis naisia siitä, että miehet katsovat pornoa? Naisten pitäisi tyydyttää miesten tarpeet paremmin, niin pornon katselua ei siis tapahtuisi? Mitäs sanot siihen, että minä olen nuori, kaunis ja erittäin seksuaalinen nainen ja mieheni silti katsoo pornoa? Olen nauttinut seksistä hänen kanssaan useita kertoja päivässä. Mutta en enää halua, sillä mieheni pornon katselu loukkaa minua. Naiset, joita hän himoaa, ovat erilaisia kuin minä. Tunnen itseni riittämättömäksi enkä arvosta enää miestäni yhtään. Ei enää huvita jatkaa koko juttua.
On naisia ja vaimoja joiden mielestä miehet ovat tarpeettomia ja tekevät/sanovat aina väärin.
Tälle asialle ei voi mitään muuta kuin lähteä nostelemaan.
Hyväksy se ja yritä uudelleen nimittäin on naisia jotka osaavat keskustella ja perustella ajatuksensa rakentavaan muotoon; se on naisellista mutta ainainen nalkutus ei. Eräs lajike väittää että naiset nalkuttavat juuri sen miehen takia...painukaa helvettiin!!!
Mies vältlee.Ei ole antanut seksiä 3KK:een.Yritän puhua asiasta ,mutta hän sanoo ,että ei tommosta jaksa kuunnella .Olen hyvänäköinen ja kaikee mikä sitä mättää.Ei se vieraissakaan oo ollut ,kun on aina kotona töitten jälkeen.Muuten juttelemme kaikesta muusta, mutta tunteista ei saa puhua.Hän on 48.Olmme oleet yhdessä 27 vuotta.Pidämme samoista asioista mutta minä olen vain joku pakko.Meillä on kolme lasta.Olen onneton ja sydän rikki.