Tosi outoja ihmisiä täällä kirjoittelee. Ihmettelen vain että miksi pitää sekaantua varattuihin kun vapaitakin kumppaniehdokkaita olisi vaikka millä mitalla tarjolla?
Miksei vapaat kelpaa?
Ihmeellistä
101100
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Saatkohan yhtään asiallista vastausta...
Eikö vapaan miehen kanssa olisi mukavampi liikkua kaupungilla, kapakassa, risteilyllä, hotellissa ihan missä vaan, kun ei tarvitsisi koko ajan pelätä, että joku tuttu näkee ja laulaa sen varatun muijalle ja käry käy ? Yleensä siinä, missä on tekijä, niin siinä on myös näkijä !
mutta ja se onkin iso mutta. Ei niitä vapaita viisikymppisiä niin vaan ole. He kaikki hakevat parikymmentä vuotta nuorempaa yleensä. Samanikäinen ei kelpaa. Jos kelpaa, pitää olla rahaa ja omaisuutta. Ihmiset on niin raadollisia.... Pelkkä rakkaus ei enää tänä päivänä riitä ikääntyneemmälle.
asian ihmettelijöitä, kun riittää niitä, joiden kohdalla ei ole koskaan kunnolla kolahtanut.
Sitä ihmettelisin enemmän, miksi eletään tyydyttämättömässä liitossa ???
Kyllä se on niin, että jos kumppaniaan rakastaa ja kunnioittaa, niin ei antenni pystyssä etsi seksi tai sielunkumppaneita muualta itselleen.
Mikäli liitto tyydyttää 100-50%:sesti, ollaan yhdessä. Ellei, niin sitten erotaan. Eiköhän tämä jotenkin näin mene :D.
Ihmisillä on niin erilaisia mieltymyksiä ja tarpeita. Toista voi arvostaa ja kunnioittaa, rakastaakin, vaikkei liitto välttämättä ole fyysisesti täydellinen.
Kun yhdessäoloa on ollut viisitoista- kaksikymmentä vuotta, harvalla enää lienee niin palavaa rakkautta ja intohimoa kumppania kohtaan, kuin silloin, kun oltiin uusia.
ei kyse vain "kelpaamisesta". Himo, halu, houkutus, ihastus, jopa rakkaus toiseen kun ei syty siviilisäädyn mukaan.
ne vapaatkin, mutta tämä on vähän ikäkausi ja paikkakunta juttu.
kymmenen vuoden kokemuksella tarjolla on yli 45v
1) Erotettuja ja ulkoruokintaan laitettuja alkoholisoituneita miehiä
2) Erotettuja ja katkeroituneita, jotka ovat kiinni exässään kostoa suunnitellen. Uuden pitäsi kuitenkin olla kuin ex.
3) Ikuisia poikia jotka etsivät lähinnä huolenpitäjää eli äitihahmoa. Heille pitäsi laittaa "elämä" kuntoon.
Ne oikeasti mielenkiintoa ja arvostusta herättävät miehet joita olen tavannut, ovat joko itse vasta eronneita (aikaa uutamia kuukausia) tai eroamassa olevia. Eli parempi varata oma kulta ennenkuin se "viedään"!!!
että vapaita 40-50 miehiä ei löydä ainakaan näillä pienemmillä alle 60000 ihmisen paikkakunnilla, ja ne harvat ulkoistetut yksilöt napataan heti. Ei aina jaksa eikä ehdi olemaan kytiksellä, ja siksi olenkin ajatellut, että alan katselemaan ikäisteni tai vähän vanhempien naisten kuolinilmoituksia.. useinhan niissä mainitaan kaipaamaan jääneen puolison nimi. Jos hautajaiset ovat "julkiset", niin käyn kirkossa tsekkaamassa lesken, ja jos vaikuttaa ihan ok:lta niin otan sitten heti hautajaisten jälkeen yhteyttä, niin ei voi sitten ainakaan hitaudesta tai yrittämisen puutteesta syyttää.
Vakavasti puhuen: Itse olen törmännyt liian nuoriin tai lapsettomiin vapaisiin miehiin, enkä tosiaankaan halua kuluttaa monta vuotta elämästäni suhteessa, joka päättyy, kun mies alkaakin haluamaan omia lapsia, joita itse en enää saa enkä tekisi, vaikka saisinkin. Ja täytyyhän sitä olla tunteitakin, en minä ainakaan voi vaan alkaa jonkun sopivan ikäisen vapaan miehen kanssa, jos ei ole muuta yhteistä kuin sinkkuus.
Lisäksi: Jos mies on 40 eikä ole ollut pitkässä parisuhteessa, niin usein kyseessä on ns. peräkammarin poika, jota kukaan ei halua alkaa opettamaan.
Siis siihen asti, kunnes se sopiva leski löytyy niin täytynee tyytyä lainamiehiin tai olla yksin.
Elämä ei ole niin yksinkertaista. Kumppania ei valita kuten jäätelöä valintamyymälässä (vrt. kannattaa ottaa terveellisempi dieetti-vaihtoehto). Kun henkilökemiat kohtaavat - varsinkin jos oikein kunnolla kolahtaa - niin siinä statukset voi jäädä huomioimatta.
Tämä ei kuitenkaan ollut kannanotto varattujen kanssa sekstaamisen puolesta. Enkä väitä, etteikö tunteita voisi ainakin yrittää hallita. Halusin vain sanoa, että ihmissuhdekiemurat eivät ole niin helppoja kuin annoit tekstissäsi ymmärtää.
(Teoriassa minä mieluummin harrastaisin tilapäisseksiä hyväntuoksuisen, hoikan, keskustelutaitoisen ja huumorintajuisen varatun kanssa kuin tynnyrissä kasvaneen peräkammarin sinkkupojan kanssa.)