Mun mies ei halua mitään muuta kuin seksiä. ollaan oltu yhdessä avoliitossa yli 10 vuotta ja suhde on muuttunut kummalliseksi.
Läheisyys puuttuu ja koen, että ahdistaa ja olen ulkona koko suhteessa. Tänäänkin mies sanoi, että ihan hyvä jos seksiä on kerran viikossa, se riittää hänelle. Suutuin...sanoin, miksi olet niin laskelmoiva. En voi elääseksi suhteessa miehen kanssa, joka ei anna läheisyyttä ja lämpöä. Hän on koko ajan poissa kotoa töiden takia, illatkin aina ja minä yksin. Tänään sain kuulla, että oon tosikko.
Mulle ei riitä pikapano silloin tällöin...hänellä on varmasti joku muu, kun ei mulle enää tule minkään laista huomion osoitusta. Minä suutun herkästi ja huudan, en siedä hänen muuttunutta käytöstään minua kohtaan...ja aliarvioimista ja väheksyntää. Hän ajaa minut pettämään, etsimään lämpöä muualta. Oon tosi epätoivoinen..onko ero edessä??
Läheisyys puuttuu ja koen, että ahdistaa ja olen ulkona koko suhteessa. Tänäänkin mies sanoi, että ihan hyvä jos seksiä on kerran viikossa, se riittää hänelle. Suutuin...sanoin, miksi olet niin laskelmoiva. En voi elääseksi suhteessa miehen kanssa, joka ei anna läheisyyttä ja lämpöä. Hän on koko ajan poissa kotoa töiden takia, illatkin aina ja minä yksin. Tänään sain kuulla, että oon tosikko.
Mulle ei riitä pikapano silloin tällöin...hänellä on varmasti joku muu, kun ei mulle enää tule minkään laista huomion osoitusta. Minä suutun herkästi ja huudan, en siedä hänen muuttunutta käytöstään minua kohtaan...ja aliarvioimista ja väheksyntää. Hän ajaa minut pettämään, etsimään lämpöä muualta. Oon tosi epätoivoinen..onko ero edessä??
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ok. Olet siis suuttunut ja huutanut asiasta. Valietttavasti tällä on usein päinvastainen vaikutus mieheen. Silloin iskee "nalkutus filtteröinti" päälle.
Hän on ilmaissut mitä hän haluaa... seksiä, se on normaalia ja meillä miehillä on se luojan suoma kyky suoriutua siitä ilman lisämausteita tilanteen "vaatiessa" eli toisin sanoaen vaikka joka arkipäivä :-)
Ilmaise siis sinäkin selkeästi vielä kerran omat halut. Sano tuo että haluat läheisyyttä tai haet sitä viimeisenä keinona sitten muualta jos hän ei pysty asiaa hoitamaan....
Sano siis rauhallisen vakavasti. Kuin ammattimainen lakimies tuomarille tai valamiehistölle. Myös kohtelias kannattaa olla ja sano että voit auttaa häntä asiasssa jos apua tarvitsee... Mutta älä missään nimessä huuda tai provosoidu tai puhu lapselliseen sävyyn (Vaikka hän provosoisi), muuten vastapuolen aivot ohittavat asian vain nalkutuksena. Kylmää asiallista ja loogista faktaa ei kukaan itseään mieheksi kutsuva voi ohittaa (muuttumatta pikkulapseksi jota itsekin häpeää vaikkei sitä heti myöntäisikään). Ns. "munaa" asenteessa omaava nainen kyllä saa usein tahtonsa läpi - kyllä miehet tottelevat alfa urosta vaikka sillä olisi hame.
Jos ei auta niin sitten tee mitä täytyy.
oli asiaa ja paljon. Tätä keskustelua on käyty vuosi kausia, ja tubtuu en jaksa enää esittää toiveitani, en rauhallisesti enkä muutenkaan. on kuin hän ei ymmärtäisi mitä tarkoitan.
Esim. nykyisin ei mitään esileikkejä, sitten tarttuu suoraan rintaan kiinni, "no kun se tuntuu niin hyvältä"...oon sanonut, että ota vaikka ensin olkapäästä kiinni tai jotain.
Mietin onko minussa jokin vialla? Onko muututtu ja haenko jotain muuta suhteelta?
Hänen omat työpaineet on tekijä, joka estää rentoutumasta, on väsynyt ym...aikaa vähän.
Mut silti, elän yksin ja tunneköyhää elämää. Tuntuu, että maailma on täynnä kaikenlaista, jään paljosta uupumaan...
Silti en halua miestäni hylätä, ja enkä aiheuttaa hänelle lisä murheita. Olen jopa sanonut hänelle, että haen suhteen ulkopuolelta, johon vastaus, että vain jos hän on mukana. Tää on käsittämätön tilanne, mietin eikö jokainen ole oman onnensa seppä.
Ok jos keskustelua on jatkunut vuosikausia, niin miehellä on varmaan sellainen "blah blah blah" asenne lukkiutunut päälle, eli läpi pääsy on vaikeaa ja vaatii varmaan tekoja sanojen lisäksi.
Eli sitten kylmän raakoja asioita katsomaan. Teillä on siis asia jossa on sukset ristissä ja puhumalla ei tapahdu... eli konflikti. Jos haluat "voittaa", täytyy tehdä jotain. Eli listaa raa'asti vaikka paperille ne asiat joita mies saa sinulta (ja sinä mieheltä).
Onko sinulla ne perinteiset naisjutut: seksi, kotityöt ja miehellä sitten kaikki muu valta?
Seksin katkaisussa on se huono puoli että mies saattaa hakea sen muualta jos rahkeet ja moraali sallii, mutta seksin puutteen mies ainakin huomaa, siihen ei voi olla reagoiamtta - eli se menee "nalkutus filtterin" läpi.
Kotityöt on tietenkin turvallisempi keino ja siinäkin tarvitsee lopettaa vain ne miestä hyödyttävät asiat vaikka hänen pyykki ja hänen ruuat. Omat asiat (ja lapset jos löytyy) tietnkin hoidetaan. Yleisestä siisteydestä mies ei ehkä perusta, mutta jos ei ruokaa tule tai puhtaita kalsareita niin kyllä pitäisi rekisteröityä taas nalkutus filtterin läpi.
Riskinä tietenkin on se että jos toine ottaa nokkinsa ja ei ymmärrä asiaa, niin sitten käytetään omia aseita... Eli jos herra istuu lompakon päällä, niin ei välttämättä hyvä heilu. Mutta jos ei ota riskejä niin ei mitään saavutakkaan... Tärkeää tietenkin asiallisesti kertoa miksi asiat on näin kun ne on. Eli että ei ole mistään vittuilusta kyse.
Työstressi on paha asia josta on hyvä antaa teetä ja sympatiaa, mutta se ei kuitenkaan ole sinun aiheuttamaa stressiä - eli älä anna sen olla mikään syy että sinun kuuluu olla sen takia onneton.
Seksin pitäminen vireänä vuosien saatossa on helpommin sanottu kuin tehty, mutta jos toinen ei kunnioita ollenkaan toisen tarpeita tai ole oikeasti valmis tekemään mitään asian eteen, niin ei se "ymmärtämällä" parane.
Alistumalla ei pääse kun kynnysmatoksi - kyllä kiltti ihminenkin muuttuu itsekkääksi kun tilausuus (jatkuvasti) sallii ja ulkopuoliset paineet sekoittaa pakkaa. Kaikista voi tulla mulkkuja oli sitten kuka tahansa kyseessä. Kynnysmaton mielipiteet eivät kanna painoarvoa, eli tekoja sanojen taakse.
Jos sinulla on voimaton olo, niin kannattaa pistää hetkeksi asia hyllylle ja yrittää imeä sitä hyväää energiaa muualta (kaverit, harasukset, jne) ja sitten palata ongelman kimmppuun. Mutta älä jätä asiaa sikseen, se on kun laskisi tulonsa lottokupongin varaan. Sanoit että "maailma on täynnä kaikenlaista, jään paljosta uupumaan..." .. tarvitsetko näihin nimenomaan parisuhdettta / miestä?
"Olen jopa sanonut hänelle, että haen suhteen ulkopuolelta, johon vastaus, että vain jos hän on mukana." - Siis ymmärsikö se että puhut seksistä(?) vai luuliko että olet tuomassa naisen kolamnneksi pyöräksi? (ok taisi vaan tunnistaa bluffin...).
Jokainen on oman onnesna seppä. Kohtalo potkii välillä kylkeen ja läheisetkin ihmiset välillä heittävät kapuloita rattaisiin ja joskus taas auttavat... mutta itsestä se on ainakin 90% kiinni.
Tekoja sanojen taakse... ei tuosta muuten tule mitään.
on merkillinen, ei lapsia...minä olen ollut liikaa hänen ohjauksessa ja nyt kun olen saanut oman työelämän menestykseen, mies ei ymmärrä minun tarpeita...että mullakin on oma työura, mitä kehittää ja en ole onnellinen, jos en saa tehdä niin kuin haluan. Kun kuitenkin päivystäisin yksin täällä kotona. Hän haluaa ohjata minun elämää. Ja siitä irtipääseminen on nyt vaikeeta.
Minun on aina pitänyt joustaa hänen elämän mukaan ja nyt kun teen oman mielen mukaan, se tuottaa hänelle vaikeuksia sulattaa.
Itse hän on pessyt pyykkinsä ja muutkin asiat, mutta siivoomaan ei suostu. Jotenkin tuntuu, että ei taida tulla mitään..toinen ei halua tehdä mun kanssa mitään, se on semmoista mielenosoitusta, lapsellista..ja sitä en ymmärrä. Ja kun kuitenkin ollaan aikuisia ihmisiä.
Niin, sanoin hänelle, että jos mun täytyy olla aina yksin, haen miehen muualta itselleni, johon hän , että vain jos on itse mukana. Kuulostaa uskomattomalta, mutta ei varmaan rakasta mua ees oikeasti. Osaako edes rakastaa, ei mitään empaattisuutta, ihmettelen mihin on hävinnyt se ihminen, johon tutustuin.
Älä ainakaan petä. Sano miehellesi suoraan, että tämä suhde alkaa vetelemään viimeisiään. Sanot sille, että et ole aikoihin saanut oikein mitän irti suhteestanne, kun hän on jatkuvasti poissa kotoa ja muutenkin laskelmoiva, aliarvioi ja väheksyy sua. Voit alkaa pikkuhiljaa paikakilemaan niitä kassejasi ja etsimään uutta asuntoa.
niin kuin itse annat itseäsi kohdella.
Der Mies puhuu asiaa. Mukavaa lukea asiallista kommentointia miehen näkökulmasta.
... monesta asiasta. Täällä oli artikkeli, josta oli ainakin itselleni apua.
http://www.suhdesoppa.fi/artikkelit/nainen-seksi.html
Omalla kohdallani on lapsuudessa tapahtunut äidin puolesta seksuaalista häpeän kokemusta, jotka varmasti tänä päivänäkin vaikuttaa omaan seksuaalisuuteen. Ja aika pahoja, mutta itse olen käsittänyt ja tiedostanut ne. Mutta ne on ikäviä asioita eikä voi ymmärtää, miksi oma äiti oli niin ajattelematon..tänä päivänä ollaan paljon sivistyneempiä.
Ja mitä omalla miehellä on takanaan, ainakin oidipus-kompleksi. Liian hallitseva äiti, joka määrää kaiken ja alistuva isä...miehen ja naisen roolit eivät oikein. Ja vaikuttaa nykyisinkin, ei ole tullut oikeaa esikuvaa.
Mietin vaan, että milloinkahan se muutos tapahtui. Mies ei siis ole ollut tuollainen aina, vaan muuttunut sellaiseksi. Miksi ja milloin? Edettyään urallaan? Vaihdettuaan firmaa? Täytettyään pyöreitä?
Tulee mieleen sekin, että hän vetää mutkat suoriksi (ehkä tiedostamattaankin) ja yrittää korjata seksisuorituksella jotakin "tyhjiötä" elämässään. Tai ehkä työ ja sen mukanaan tuoma stressi on syypää kaikkeen. Mies yrittää purkaa paineitaan mm. seksisuoritukseen ja turhautuu kun sä aiheutat hälle lisästressiä kieltäytymällä yhteistyöstä.
No, tämä on vaan tätä mun mutustelua lukemani perusteella.
Onhan teidän elämässänne varmasti muutakin yhteistä, sä et ehkä vaan halua enää nähdä sitä, vaan koet, että seksi on nyt kaiken tiellä... Väsymys ja oman elämän paikallaan junnaaminen kun teettää kaikenlaista siellä pääkopassa.
Oli miten oli, mä sinuna yrittäisin kyllä parantaa ihan ekaks omaa oloani ja elämänlaatuani. On se sitten uuden harrastuksen etsimistä tai kuukauden hoitokuuri jossain hyvänolon hoitolassa tyttöjen kanssa tai ominnokin tms. ; ) Pääasia, että saisit poikki noi negatiiviset ajatukset ja turhautumisen ja tilalle jotain mukavia ja virkistäviä kokemuksia.
Uskon, että jopa sun seksuaalinen vireyskin siitä nousisi kun energiasi pääsisi kiertämään taas vapaammin. Voisit taas nauttia omasta seksuaalisuudestasikin, jolloin miehen tarpeet ei tuntuis enää vain tunteettomilta vaatimuksilta. Onnistuisit varmaan jopa härnäämään hänet mukaan esileikkiinkin, jos olisit itsekin vireessä jne.
Pidä huolta itsestäsi, nainen!
kun muutin työpaikkaa ja aloin menestyä. olin huippu, sain uusia tehtäviä, arvostusta ja mainetta.
Muutuin ehkä itsekin, tulin määrätietoisemmaksi ja urakeskeisemmäksi. mutta mies alkoi lyödä kapuloita rattaisiin, ei pahasti, mutta sain kuulla välillä vihjailuja ja en saanut hakea uusia työtehtäviä.
Hän itsekin lähti yrittäjäksi...ehkä oli hänellä jonkinlaista huononmuuden tunnetta ja tiesi ettei ollut mulle aikaa, niin kuin ennen.
En vaan siedä sitä, että minua ohjailee mies, mun elämää. Tulen katumaan tätä ja rankasti.
Ehkä se on juuri niin kuin kirjoitit, että miehesi tuntee alemmuutta siitä kun sinä menestyt ja etenet. Ilmeisesti siitä johtuu tuo hänen korostunut pätemisentarpeensa sänkyhommissakin. Hän yrittää olla tosimies, ettet sinä menestyvä nainen vaan jättäisi häntä jonkun "paremman" takia tms.
Niin, että menettämisenpelko siellä taustalla ehkä vaan kummittelee. Jos sen sais jotenkin talttumaan tai edes normalisoitumaan (jos niin voi sanoa : ), niin ehkä se siippakin siitä rauhoittuisi ja voisitte elää taas tasapainoista elämää rinnakkain kulkien. Opetus olisi silloin se, että työssä menestymisen ei tarvi olla mikään uhka parisuhteelle.
moi!
sun kirjoitaman perusteella tule sellainen mieleen että sinun mies on "Narsisti" eli ajattele oma napa, ja yrittää alista sinua kaiken tavoin, sillei pikku hiljaa. Olisin sinuna varovainen sille kun ona itsetunto ja itsestä huolehtiminen rupea hiippumaan asiat on hyvin huonosti. itse olen käynyt samanlaisen suhteen läpi ja usko pois se teeti työtä saada oman elämän takaisin sellaisena kun se oli ennen tätä parisuhdetta. Sun pitä uskoa itseesi ja tehdä radikaalia muutoksi sinun elämääsi." ÄLÄ ANNA TOISEN HALLITA SINUN ELÄMÄSI"
Suhteenne kuulostaa olevan siinä pisteessä, jolloin pitäis kääntyä "sisäänpäin", tutkimaan ja analysoimaan suhdetta, kummankin tunteita ja tarpeita jne, lopettaa syyttely ja pyrkiä etsimään yhdessä ratkaisua. Nykyasetelma vie teitä väistämättäkin erilleen.
Miehelläsi on ilmeinen tarve kontrolloida sun elämääsi ehkä siksi, että hän säikähti tajuttuaan kuinka ammatissaan pätevä vaimo hänellä onkaan! Otti miehiselle itsetunnolle tajuta, miten itsenäinen sä olet - etenkin kun ei ole lapsiakaan "kiinnittämässä" sua (miehesi kannalta) turvallisesti kotiin.
Hän sai sut käytöksellään ehkä tuntemaan syyllisyyttä menstymisestäsi, joten annoit periksi sille tunteelle ja jäit kotiin..? No, joustit kumminkin ja luovuit itsenäisyydestäsi, ja nyt olet turhautunut ja vihainen itsellesi kun tajuat miten pitkälle olet päästänyt asiat ajautumaan omalla kohdallasi.
Uskoisin kuitenkin, ettei miehelläsi ollut oikeasti tarkoitus orjuuttaa tai vähätellä sua, hän ei ehkä edes tajua miten on antanut pelkojensa ja pienen egonsakin hallita itseään ja käytöstään suakin kohtaan. Te molemmat olette ajautuneet jo liiankin kauas pois itsestänne, siitä ihmisestä, johon te toisissanne muinoin rakastuitte.
Itse uskon puhumisen voimaan (mutta ymmärrän senkin, että sinä olet sitä jo kurkkua myöden täynnä). Sitä pitäisikin jatkaa niin pitkään, että päästään tunteilun ja syyttelyn yli itse asiaan ja kyetään näkemään kokonaisuus, koko se tapahtumien ketju, se tie, jota pitkin tähän on tultu.
Se työ vaatii molemmilta tahtoa sekä rohkeutta tunnustaa omat virheensä. Sinä sitä tässä jo teitkin. Varmasti miehesikin siihen pääsisi, jos hänen olisi pakko pysähtyä asioita miettimään. Sehän on rankkaa emotionaalista työtä, johon harva meistä haluaa oma-aloitteisesti...
Minä sinuna kertoisin ääneen (vielä kerran) kaiken sen mitä tänne olet kirjoittanut: syyt ja seuraukset, omalta kohdaltasi. Kertoisin mihin lopputulokseen olen itseni kohdalla tullut, mistä olen itselleni vihainen ja millaista muutosta toivon oman elämäni suhteen. Kertoisin myös, että asetan saman itsetutkiskeluvaatimuksen kumppanillenikin edellytykseksi suhteen jatkamiselle.
Tietysti mies siitä vaatimuksesta pillastuu ja puolustautuu, mutta minä antaisin pillastua ja pysyisin vuorenvarmana periaatteeni suhteen. Jos ei hyvällä niin sitten pakolla, se on se viimeinen konsti.