lukee tätä palstaa ja huomaa, kuinka paljon miehet ja naiset valittaa, kuinka ovat joutuneet k-päiden kohtelemiksi. Itse olen kiltti, herkkä ihan nätti nainen ja tuskin nyt mitenkään kovin tylsäkään, joskin en mikään seikkailijaluonne olekaan. Lähinnä tasapainoinen ihminen. Kuitenkin kiinnostus minua kohtaan on yleensä nolla. Miehet yleensä sanovat ei kiitos treffien jälkeen ja juoksevat niiden naisten syliin, jotka sitten käyttävät heitä hyväkseen. Ja sitten nämä samat miehet valittavat, kuinka eivät löydä hyvää naista, jonka kanssa tehdä lapsia, joka olisi uskollinen etc.
Puheet ja teot on aika ristiriidassa. Tuntuu, että loppupeleissä tuo jännityksen hakeminen voittaa turvallisuuden tunteen. Eikä siinä sinänsä mitään. Jokainen toimii tavallaan. Mutta miksi kummassa sitten monet miehet ja naiset valittaa täällä, että ei löydä turvallista, kilttiä ja hellää miestä/naista? Kyllähän niitä löytyy. Mutta onko se sitten loppujen lopuksi sitä, mitä mämä ihmiset haluaa?
Puheet ja teot on aika ristiriidassa. Tuntuu, että loppupeleissä tuo jännityksen hakeminen voittaa turvallisuuden tunteen. Eikä siinä sinänsä mitään. Jokainen toimii tavallaan. Mutta miksi kummassa sitten monet miehet ja naiset valittaa täällä, että ei löydä turvallista, kilttiä ja hellää miestä/naista? Kyllähän niitä löytyy. Mutta onko se sitten loppujen lopuksi sitä, mitä mämä ihmiset haluaa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Suurin osa tämän palstan tyypeistä on suomeksi sanottuna ***** ***** ********. He eivät tiedä mitä haluavat, luulevat kovasti tietävänsä, mutta kun EI NIIN EI. Minä tiedän nämä jutut. Tsemppiä sinulle, tiedän että hyviä naisia on olemassa. Saihan äitinikin minut. Valitettavasti minusta ei riitä kaikille...
täällä tietävät, eivät vaan ole löytäneet kaltaistaan ja ehkä siksi kirjoittelevatkin tälle palstalle. Seikkailunhaluiset ovat varmaan jossain ihan muualla juuri nytkin.
Sinunlaisesi kun vain taitavat olla nykyään yhä harvemmassa, ainakin omien kokemuksieni perusteella.
Halutaan vain niitä kokemuksia mitä ne sitten ovatkaan ja sitä mitä se sitten onkaan jännitystä.
Minulla miehenä on täsmälleen samanlaisia kokemuksia naisista. Kyse on mielestäni juuri siitä, mitä miehet ja naiset OIKEASTI haluavat. On älyttömän helppo puhua, mutta sitten kun vaaditaan tekoja, ihmisen sanat punnitaan toden teolla. Olen sitä mieltä, että ihmisen pitää vastata omaan huutoonsa. Sen joka pyytää, täytyy olla valmis ottamaan vastaan.
Olen sanojeni mittainen mies, puhun niin kuin teen ja teen niin kuin puhun. Monien ihmisten mielestä rehellisyys on pelottavaa, koska he eivät pysty itse olemaan samanlaisia. Ne jotka itse ovat luotettavia, osaavat arvostaa ja vaatia toiselta samaa. Minä olen ja siksi minä myös vaadin. Hienoa, että olet ja vaadit myös.
Toivon, että kirjoitat postia minulle, haluaisin tutustua sanojensa mittaiseen naiseen. :)
[email protected]
kyllä asia on juuri niin kuin sanoit. Kiltit ja herkät naiset taitavat vaikuttaa lähinnä kummajaisilta tässä ajassa, jossa kaikenlainen pinnallisuus ja kovuus on ihanne ja jotenkin muotiasia. Se miten kuvailit itseäsi voisi olla kuvaus myös minusta ja lopputulos on myös samanlainen. Olen toki huomannut, että tällä luonteella kelpaa kyllä kuuntelijaksi, terapeutiksi ja jonkinlaiseksi äitihahmoksi, mutta on eri asia haluanko sellaiseksi alkaa.
Oma haaveeni olisi löytää joskus sellainen ihminen, jonka kanssa voisi elää tasavertaisessa suhteessa toinen toistaan arvostaen ja rakastaen. Monesti törmää siihen, että kiltteys ja herkkyys rinnastetaan heikkouteen ja jopa tyhmyyteen, vaikka eiväthän nämä asiat todellakaan ole synonyymeja.
Aikani pohdiskelin omaa outouttani, kunnes tajusin, että tämä on minun tapani olla olemassa ja se sopii minulle. En ole pintaliitäjä, en halua kohdella ihmisiä kulutushyödykkeinä ja kertakäyttötavarana, haluan jotain todellista ja pysyvää. Voi olla, että joudun odottamaan iluisuuden, mutta ei se mitään. Saanpahan kuitenkin olla sen ikuisuuden juuri sellainen kuin olen.
osuvaa. "Olen toki huomannut, että tällä luonteella kelpaa kyllä kuuntelijaksi, terapeutiksi ja jonkinlaiseksi äitihahmoksi, mutta on eri asia haluanko sellaiseksi alkaa." Tuo on täysin totta. Miehet purkavat naishuoliaan ja ongelmiaan ja ihmettelevät kun ei kunnollisia naisia löydä. Haloo, yksi on vieressä..
Ja toinen osuva kommentti:Monesti törmää siihen, että kiltteys ja herkkyys rinnastetaan heikkouteen ja jopa tyhmyyteen, vaikka eiväthän nämä asiat todellakaan ole synonyymeja. NIIN TOTTA. Itseäni todellakin on aina pidetty hieman yksinkertaisena ja herttaisena hymytyttönä. Ärsyttää tuollainen lokerointi. Totuus on, että kiltteys ja kohteliaisuus ovat merkkejä sosiaalisesta älykkyydestä usein. Mutta yritäpä sitä sitten selittää ihmisille- ei mene jakeluun..
siitä, miten arvot ovat jotenkin kääntyneet päälaelleen on esim. kun olen hiljaittain vaihtanut työpaikkaa ja muutama päivä sitten eräs uusista työtovereistani tuli kysymään, että olenko mahdollisesti "joku hihhuli" (suora lainaus), kun en kiroile ollenkaan.. Aika huvittava tilanne, minusta olisi aika epäkorrektia tulla työpaikalle kiroilemaan, varsinkin ottaa huomioon, että toimin asiakaspalvelualalla. Jos lähtökohtaisesti normaalia on aloittaa ja lopettaa joka toinen lause sukupuolielintä kuvaavalla muotisanalla, niin mielelläni olen kyllä epämuodikas.
Olen joskus keskustellut näistä asioista ystävieni kanssa ja kuullut, että miespuoliset kanssaeläjät kokevat ehkä seurani ahdistavaksi, koska tuntevat, että heidän pitäisi olla jotain
enemmän kuin ovat, näyttää itsestä se syvällisempi ja tuntevmpi puoli. Mitä pahaa siinä sitten olisi, varsinkaan silloin, jos etsii vakavampaa ihmissuhdetta? Eihän sellaista voi löytää jos haluaa vain pintaliitoa.
Itse olen jo sen verran kauan ollut olemassa, että hempukointi ja huomioiduksi tuleminen pinnallisilla ansioilla ei kiinnosta, se kun ei anna minulle mitään. Kiltistä luonteestani huolimatta osaan kyllä arvostaa itseäni sellaisena kuin olen ja etsin nimenomaan ihmistä joka tekisi samoin; arvostaisi itseään ja minua sellaisena kuin olemme ja uskaltaisi heittäityä tuntemaan oikeita tunteita ja panostaa johonkin kestävämpään.
Ehkä se onkin niin, että suuri osa ihmisistä pelkää, että kohdalle sattuu jotain todellista, joka voisikin kestää. Siinä nimenomaan on se paradoksi, josta puhuit. Jos ei halua muovinukkea ei pidä sellaista etsiä..
syvällisyys voi pelottaa toisia. Varsinkin jos ei ole tottunut läheisyyteen. Ja silloinhan olo voi olla aika alaston, täysin toisenlainen kuin mihin monet ovat tässä kulttuurissa joutuneet. Helposti voi tulla myös hylätyksi tulemisen pelkoa, koska jos joku pääsee niin syvälle sisälle niin tällöin myös mahdolliset pettymykset ovat suurempia. Barbien tai Kenin voi aina korvata uudella nukella. Mutta todellista ja inhimillistä ihmistä on vaikeampi kloonata.. Ja siksipä heidät on parempi pitää vain ystävinä, koska ystävyyshän yleensä kestää paremmin kolhuja kuin parisuhteet.
Kiltteys/sosiaalisuus yleensä kannattaa. Samantyyppiset ihmiset hakevat toistensa seuraa. Esim.kaveripiiri ja tietysti hakee samoja ominaisuuksia vastakkaiselta sukupuolelta. Jotkut juntit eivät ymmärrä, mutta heille pitää sanoa kova sana. Ystävällisyys ei tarkoita heikkoutta.
Se on tosiaan kumma juttu, että vaikka ihminen ihmettelee, miksi muut eivät vastaa omaan huutoonsa, hän ei sitten itse tee niin kuin puhuu. Se on varmasti niin kiva leikkiä marttyyria ja muka olla niin väärinymmärretty, mutta se on juuri sitä kummaa, mitä tässäkin ketjussa kritisoidaan. Älkää ihmiset valehdelko.
Minä olen niin rehellinen mies, että vastaan omaan huutooni. Naiset puhuvat ja puhuvat, mutta mitään ei tapahdu. Se on vain sitä suurta valhetta, pelkkää jauhamista. Läpä läpä.
Alla on osoitteeni. Sellainen nainen, joka ei vain puhu, vaan myös tekee, saa vapaasti kirjoittaa. Täällä on rehellinen vapaa mies, johon voi luottaa. Kokeilkaa, minä todistan. Todistakaa myös itse.
[email protected]