Ja taas kerran se nähtiin kun soitin kysyäkseni miksen päässyt haastattelukierrokselle. "Liian vähän työkokemusta, valitettavasti..." Omasta mielsetäni olisin kyennyt hoitamaan homman ja olisinpahan ainakin OPPINUT uutta mutta ei.... miten ihmeessä sitä työkokemusta hankitaan kun kukaan ei ole valmis antamaan mahdollisuutta sen hankkimiseen???? No okei, työkokemusta on vuosi ja 5kk mutta kauanko pitää odottaa että sitä on tarpeeksi kun ei työttömänäkään haluaisi olla ja koulutkin on jo käyty. Ja ikääkin on jo 23-vuotta eli töihin pitäs päästä. Kai sitä pitää sitten alkaa tulostella hakemuksia vaaleanpunaisille papereille että erottuu. (vaikka olen kyllä kokeillut jo vaikka mitä alku ja loppu-vaihtoehtoja työhakemuksissa huumorin ja ei-huumorin kera ym.)
Masentavaa tämä elämä.... =(
Masentavaa tämä elämä.... =(
Vastaukset 20
Vanhimmat
Hyvä tietää, etten ole ainoa joka saman asian kanssa tappelee.
Koulun lopetin kesken ja menin töihin. Nyt haluaisin vaihtaa alaa, mutta kun ei ole työkokemusta, eikä kouluun meno ole mahdollista..
Pitänee varmaan alkaa tekee duunia jollekin ilmatteeks, että sais sitä kokemusta..eipä tosiaan ole helppoa tämä elämä..;)
muuta kuin suhteilla. Hain muutama kuukausi sitten yhtä avointa virkaa, johon oli kaiken kaikkiaan lähes 100 hakijaa. Yhtään hakijaa ei haastateltu ja virkaan valittiin henkilö, jolla ei ole minkäänlaista koulutusta ja työkokemustakin hyvin heikosti, koska viimeiset 10 vuotta on ollut vain kotiäitinä. Koulutuksella ja työkokemuksella ei siis tunnu olevan mitään merkitystä. Pitää vain tuntea sopivia henkilöitä, niin johan siitä ura urkenee.
kuulostaapa epäilyttävältä.
>...kaiken kaikkiaan lähes 100 hakijaa.Yhtään hakijaa ei haastateltu...<
vaikea uskoa, että virkaan valittais ketään ilman haastatteluja.
mistä sä muuten tiedät ettei ketään edes haastateltu? ettet vaan olis keksinyt koko tarinaa?
Tämä on sen verran pieni paikkakunta, ettei asiat pysy salassa ja kaiken lisäksi valittu henkilö kuuluu sukuun.
eipä oikein jaksa uskoa siltikään. sielläkö päivysti 24 tuntia vuorokaudessa joku katsomassa, että milloin pidetään haastatteluja vai pidetäänkö lainkaan? pidettiinkö korvaa kiinni ovessa vai asennettiinko oikein vakoilulaitteistoa?
ei niin pieniä paikkakuntia olekaan ettei mikään pysyisi salassa...
niin kenen sukuun se valittu henkilö kuuluu?
oon periaatteessa samaa mieltä sun kanssa siitä, että työpaikkoja ja virkoja saa suhteilla, mutta käytännössä pitää silti olla edellytykset toimia tietyssä tehtävässä. en mä ainakaan ketään palkkais vain siksi, että sattu olemaan mun ystäväni.
koulutus ei aina tarkoita, että on pätevin johonkin tehtävään. siihen vaikuttaa kuitenkin niin moni muukin asia...
pieni paikkakunta ja 100 hakemusta, joiden perusteella valittiin se kaikkein epäpätevin virkaan. miten korkea työttömyysaste sillä pienellä paikkakunnalla oikein on?
tää on tosin se pienien paikkakuntien yleinen ongelma, että toisten asiat tiedetään paremmin kuin omat asiat =)
minun lähisukuuni ja edes häntä ei haastateltu. Hän myös kertoi, ettei muitakaan hakijoita haastateltu. Siinä virastossa on kuulemma tapana ottaa töihin vain sellaisia henkilöitä, jonka joku työntekijöistä jo ennestään tuntee.
Mitä syytä minulla edes olisi valehdella asiasta? Mitä hyötyä siitä olisi? No, ei teidän ole pakko uskoa, mutta näin vain asia sattuu valitettavasti olemaan.
Aikoinaan kun olin harjoittelijana valtiolla niin kuulin, kun pomo tuskaili, että mitäköhän perusteita se keksii esittääkseen pätevämpien hakijoiden hylkäämiseksi, jotta määräaikaiseen virkaan voidaan valita sen silloinen haltija uudelleen. Kyllä noita jossain määrin voi sumplia mutta kai noista päätöksistä aina jotain paperia pitää tehdä, joka saattaa olla jopa julkinenkin, jos sitä lähtee kyselemään.
..mäkin sitte työpaikan piakkoin? Oon meinaan ollu nyt 5 vuotta kotiäitinä, mutta näyttää erittäin epätodennäköseltä mikään työpaikka. Työkkokemustakin löytyy jokunen vuosi ennen kotiin jäämistä vaan vaikeeta on kyllä.. Luulen että meikäläisten kohdalla nämä lapset kyllä taatusti vaikuttaa negatiivisesti vaikkei niin saisi olla. Olenkin ajatellut etten mainitse heistä hakemuksiin, mutta mitä sanon sitten tekeväni tällä hetkellä ja viime vuodet..? Ihan on jostaki hel***in syvältä!! =(
kai se on niin että nuoria naisia ei töihin oteta kun pamahtavat paksuksi ja jo lapset tehneitä naisia ei myöskään oteta töihin kun ne sitten on koko ajan poissa lasten sairastaessa. Pitäsköhän olla joku työnantajaketju maassa joka palkkais vaan naisia erilaisiin töihin ja miehiä ei ollenkaan, koska nehän on krapulassa joka toinen aamu eivätkä tee työaikanaan muuta kuin seikkailevat netin maksullisilla sivuilla. Jos me naiset ei kerran töihin kelvata vasta kun 50-vuotiaina (ai niin, sillon ollaan jo liian vanhoja!!!) niin pitäköhän kotiäidiksi alkamisesta tehdä ammatti ja kk-tuloksi sellaset 1600 euroa. Mä voisin valita tuon ammatin, kun mitään muuta ei tunnu saavan... =)
Pitäisköhän mun lisätä CV:hen kohta "seksuaalinen suuntautuminen" -> lesbo, enkä aio yrittääkään lapsien tekoa näillä näkymin.. Auttaiskohan toi :) Taitais kyllä olla päinvastanen vaikutus työn saamiseen tässä ennakkoluulojen maassa...
mä voisin laittaa että sytostaattihoidot on vieny hedelmällisyyden mutta eipä kai syövän sairastanutkaan mikään kovin haluttu ole, sehän voi sairastua perhana uudestaan ja jäädä sairaslomalle....
Kyllä täytyy olla monikansallisen konsernin pääjohtajatason homma mitä haet, jos siihen ei yli vuoden aiempi työkokemus riitä. Vai oliko se erilaisista tehtävistä.
No joo. Ne pelkää, että sinä olet tulossa sinne lapsen tekoon.
Ja voihan olla, että jollakulla oli 1 v ja 6 kk aiempaa kokemusta.
Taloushallinnon hommia hain ja kokemusta on taloushallinnon hommista. Ainut miinus on että palkanlaskennasta ja tilinpäätöksestä ei ole kokemusta ja noin puoli vuotta työkokemukseta koostuu opintojen harjoitteluajasta. Ja muksuja ei ole tarkoitus hankkia vielä muutamaan vuoteen. Pitää ilmeiseti ekana muaksuttaa lapset ulso ja mennä töihin sitten vasta yli 30-vuotiaana jolloin vaarana on enä sitten iltatähden saanti ja tietojen vanhentuminen jos ei koko ajan hypi jollain kursseilla.
Niin ne kaikki sanoo, että ei hanki vielä lapsia, mutta odotas vaan kun saavat paikan niin johan on raskaana ja työnantaja joutuu taas etsimään uutta tekijää.. tulee kalliiksi.
Hei Maria,
Mulla on saman alan työnhaku-kuviot olleet käynnissä jo lähes puoli vuotta. Haastatteluihin olen päässyt n.20:een paikkaan, hakemuksia lähtenyt semmonen reilut sata. Minulla on 7 vuoden työkokemus mutta en näytä kelpaavan, en reskontranhoitajaksi, controlleriksi, palkanlaskijaksi, sihteeriksi, talousassistentiksi tai assistant controllerksi. Perintähenkilöksi olen kuulemma ylikoulutettu, toimistoapulaiseksi eivät huoli kun olen kuulemma liian osaava.
Oletko muuten huomannut, että taloushallinnon tekijöitä haetaan ilmoituksin hyvin paljon, mutta sitten tosiasiassa tuntuvat hakevan jotain ihmemiestä ko tehtäviin..? Ihmettelen, missä ne työpaikat oikein piileskelevät vai onko naamani vain niin ärsyttävä, etten kelpaa töihin? Suhteita ei ole yhtään, ainakaan sellaisiin ihmisiin, joista olisi tässä asiassa hyötyä.
Täällä myös kohtalotoveri. Olen äskettäin valmistunut ja työkokemusta ei hirveesti, mutta kuitenkin jonkin verran ja monipuolista. Se ei kuitenka tunnu riittävän, työpaikkoihin pitäis olla joku superihminen, rutkasti alan työkokemusta ja hyvin koulutettu. En missään nimessä haluais olla työttömänä, mutta ei mulla näy olevan vaihtoehtoja kuin yrittää vaan. Todella masentavaa, mutta yritetään jaksaa!! Kai se joskus tärppää..
suosittelen kaikille oppisopimusta, siis varsinkin jos ei ole vielä ammattia/koulutusta. Itselläni oli vaihtoehtoina 3,5 vuotta ammattikorkeassa ja siitä tuloksena tradenomin paperit tai 3 vuoden oppisopimus ja valmistuminen merkonomiksi. Pohjalla on ylioppilas tutkinto, jonka avulla ei todellakaan saa minkäänlaista työtä, varsinkin kun lukion aikana ei juuri ehtinyt saada minkäänlaista mainittavaa työkokemusta. Tuuri kävi oppisopimuspaikan löytymisen kanssa. Merkonomi on tietysti "alempi arvoinen" koulutus, mutta työkokemus tuntuu olevan korvaamaton juttu.. Ja tradenomiksi jatkaminen tuskin kauheasti vaatii, jos siltä joskus tuntuu..
Sekin on vähän että suostuuko työnantajat ottamaan oppisopimuskoulutukseen. Kokeilin viime syksynä pyrkiä johonkin paikkaan töihin kun olisin halunnut oppisopimukoulutuksen kautta henkilöstösihteeriksi. Soittelin reiluun 10 isompaan yritykseen jossa luulisin tarvittavan sellaista henkilöä, mutta kaikissa vastattiin että emme ota, eikä meillä ole ollut tapana ottaa oppisopimuskoulutukseen. Ja yrityksinä oli mm sonera, erilaisia teollisuuden yrityskia, metso, ym. Ihan kiva jos jollakulla tärppää ja saa tuolla tavalla jalkansa oven väliin mutta tuo oppisopimuspaikkakin on vähän suhdehomma, eli jos isukki tai setä tms on töissä jossain yrityksissä, niin sitten voi ehkä päästä sinne.
Itse sain oppisopimuspaikan seuraavasti:
Olin työttömänä, koska en työkokemuksen puutteen vuoksi saanut töitä. Otin vastaan työharjoittelupaikan (työmarkkinatuella) ja kahden viikon päästä työharjoittelun alusta minulle tehtiin "normaali" työsopimus puoleksi vuodeksi, jonka jälkeen minulle ehdotettiin oppisopimukseen jäämistä, kun olin saanut tietää, että pääsisin AMK:n. Eivät halunneet minua pois, olen niin hyvä työntekijä:o).. Täytyy kyllä mainita, että opiskelu työn ohessa on yllättävän rankkaa.. En ymmärrä mikseivät yritykset ota oppisopimukseen, sehän on työnantajankin kannalta mainio tapa saada osaavaa työvoimaa. Ja niinkuin normaalissakin työsuhteessa, oppisopimuksessakin on koeaika, jonka aikana työnantaja kyllä huomaa, jos ei homma luista..