Luen täsäs yhtä krijaa...siinä todetaan, että naistutkimus ja feminismi on geopolitisoitumassa, alueellistumassa. Esimerkiksi mainitaan suomen neito - nettisivusto, jonka logo antaa ymmärtää, että kansallisuudelle on yhä merkitystä.
Miten on, onko olemassa kansallista feminismiä? Jos on, täytyykö juuri suomalaisten iteodtsaa tällaisen alueellisen feminismin merkitys geopoliittisena, rajoja piirtävänä ja erotteleva poliittisena toimintana?
Tämä vaatimsu on eittämättä hyvä ja vilipitön, mutta tuntuu, että anglofemakot eivät ole sitä ikinä muistaneet. USA:n ja UK:n naisten todellisuus on problematisoimatta projisoitu globaalille tasolle ja globaaali liberalistinen markkinasysteemi(poliittistaloudellinen herruus- ja maailmanjärjestelmä) toimii sinä globaalisti geopoliittisena viitekehyksenä ,jota myös anglo-femakot rakentavat teksteissään, näin tukien USA:n ja läntisten suurvaltojen imperialistista geopolitiikkaa, jonka henkisinä risteilyohjuksina toimivat sellaiset ksäitteet kuin "vapaat markkinat", "demokratia" ja "sananvapaus".
Ydinkysymys siis oli: onko kansallienn feminismi mielestänne mielekästä ja mahdollista? Jos on, niin miksi ja miten?
Kaipaisin erityisesti Tittelityyn ja palstan mudien älykköjen vastauksia. Jöriskin saa vastata, siinä on jotain niin suomalaiskansallista junttinaisellisuutta kuin olla ja voi, joten tuntenee aisan omakohtaisesti.
Miten on, onko olemassa kansallista feminismiä? Jos on, täytyykö juuri suomalaisten iteodtsaa tällaisen alueellisen feminismin merkitys geopoliittisena, rajoja piirtävänä ja erotteleva poliittisena toimintana?
Tämä vaatimsu on eittämättä hyvä ja vilipitön, mutta tuntuu, että anglofemakot eivät ole sitä ikinä muistaneet. USA:n ja UK:n naisten todellisuus on problematisoimatta projisoitu globaalille tasolle ja globaaali liberalistinen markkinasysteemi(poliittistaloudellinen herruus- ja maailmanjärjestelmä) toimii sinä globaalisti geopoliittisena viitekehyksenä ,jota myös anglo-femakot rakentavat teksteissään, näin tukien USA:n ja läntisten suurvaltojen imperialistista geopolitiikkaa, jonka henkisinä risteilyohjuksina toimivat sellaiset ksäitteet kuin "vapaat markkinat", "demokratia" ja "sananvapaus".
Ydinkysymys siis oli: onko kansallienn feminismi mielestänne mielekästä ja mahdollista? Jos on, niin miksi ja miten?
Kaipaisin erityisesti Tittelityyn ja palstan mudien älykköjen vastauksia. Jöriskin saa vastata, siinä on jotain niin suomalaiskansallista junttinaisellisuutta kuin olla ja voi, joten tuntenee aisan omakohtaisesti.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Täällähän on varsin paljon keskusteltu suomalaisesta feminismistä, joka eroaa jo ruotsalaiseta merkittävästi.
Syitä näin omaperäiseen naisasian ajamiseen on monia. Feminismi on (muualla) aika suora jatkumo, joko luokkien välisestä, tai rotujen välillä syntyneitä "valtasodista". Jopa feministinen termistö on suoraan otettu amerikasta, jossa sitä käytettiin rotujen välisissä valtasuhteiden määrittelyssä. Siksi osa radikaalifeminismin sanoista vaikuttaa suomessa oudolta.
Suomessa ei varsinaista luokkayhteiskuntaa ole ollut, tämä johtuu pitkästä historiasta, jolloin olimme vieraan vallan miehittämiä. Yläluokka oli siis miehitysvaltaa, miehityksen poistuessa , syntyneeseen valtatyhjiöön ei ehtinyt oikeastaan muodostua kotoperäistä yläluokkaa. Demokratian kehitys oli niin nopeaa ja tähän kehitykseen pääsivät myös naiset mukaan.
Feministisen liikkeen ei tarvinnut radikalisoitua. Siksi suomalainen feminismi on varsin konsesus hakuista, tällä on historialliset juurensa.
Kyllä, suomalainen feminismi on aika tehokasta, etenkin näin toimiessaan. Naisasia on hajautettu puolueiden ja järjestöjen sisälle, näin selkeää johtajamallia ei ole, mutta asioita hoidetaan varsin tehokkaasti. Mikäli feministinen liike olisi ainoastaan naisasiaan keskittynyttä toimintaa, ristiriitoja syntyisi enemmän, jo liikkeen sisällä ja tietenkin myös yhteiskunnassa laajemminkin.
Vientituotteeksi suomalaista feminismiä ei voi oikein suositella, se tuskin muualla näin toimisi.
Suomessa naistutkimus on irrallaan feminismistä, tämäkin on tärkeää huomioida. Itsenäinen tutkimustyö on tärkeää ja oleellista uskottavuuden kannalta.
Vertailtaessa suomalaista ja esim. ruotsalaista feminismiä pitää muistaa, että meillä poliittinen puoluekenttä on ollut omaleimainen. Suomessa vaikutti voimakkaasti 1960-luvun lopulta lähtien ns. taistolaisuus. Monet aktiivisimmat feministitkin olivat taistolaisia.
Siitä taas seurasi, että naisen aseman parantaminen ei ollut ensisijainen tavoite, tärkeintä oli yhteiskunnan muuttaminen (kommunistiseksi). Feminismi oli siis ikään kuin alisteinen taistolaisuudelle. Yhteiskunnan rakenteiden muuttuessa radikaalisti paranisi myös naisen asema.
Suomalainen feministinen liike ei ole ollut osana työväenliikettä koskaan. Taistolaisista osa oli feministejä, tämä on totta, mutta siitä ei seuraa se, että fem liike olisi ollut vasemistolainen. Feminismi on täällä ollut pikemminkin porvariston aluetta, mikäli tarkastelee koko kentää.
"Suomessa ei varsinaista luokkayhteiskuntaa ole ollut, tämä johtuu pitkästä historiasta, jolloin olimme vieraan vallan miehittämiä. Yläluokka oli siis miehitysvaltaa, miehityksen poistuessa , syntyneeseen valtatyhjiöön ei ehtinyt oikeastaan muodostua kotoperäistä yläluokkaa."
Hahmottelu on täysin oikea, mutta historiallinen asiasisältö väärä. Ruotsi ei ollut miehitysvalta. Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa: miehitysalueita olivat Blatina provinssit ja Käkisalmen lääni. Näin siis asia ilmaistiin aikalaisten käsittein ja näin se on myöskin tosiasiallisesti historiantutkimuksen mukaan.
Noh, pilkunnussintaahan tämä oli.
Kyllä minusta näkvyvimmät feministit ovat olleet vasemmistolaisia. Taistolaisuuden haaksirikon jälkeen monet siirtyivät vihreisiin. SDP:stä tulee ensimmäisenä mieleen eräs Tarja Halonen.
naistutkimus on tiukassa sidoksessa johtaviin naisjärjestöihin, sekä on saanut alkunsa feministisestä liikkeestä.
minna-portaalista lainattu sitaatti paljastaa totuuden, http://www.minna.fi
Tietenkin naistutkimus on saanut alkunsa feminististeiltä. Mikään muu yhteiskunnallinen taho tuskin erillistä naistutkimusta olisi nähnyt tarpeeliseksi, muutenhan sellainen olisi perustettu jo aiemmin.
Tarkoituksenhakuinen tutkimustulostus olisi syytä aika tarkaan dokumentoida, tälläisiä väitteitä ei voi aivan heittoina heitellä. Tieteellisen tutkimuksen riippumattomuus on elinehto uskottavuudelle.
Mitä pahaa siinä on, että tieteelline työ on tarkoitushakuista? Naistutkimusken tavoite on paitsi tutkea, myös tukea naisten ja miesten tasa-arvoa ja emansipaatiota.
Jos keksin uuden fysiikan kaiken teorian ja tarkoitushakuinen päämääräni on siten kehittää ilmainen ja saasteeton energianlähde, tekeekö se työstäni jotenkin epäilyttävää? Sehän on niin helevetin takroitushakuista!
naistutkimuksen riippumattomuus ja etenkin tieteellinen pohja on viime aikoina joutunut kritiikin kohteeksi. naistutkimuksen alueelta ei ensinnäkään ole tullut yhtään virallista tutkimusta tuloksineen, jolla olisi ollut mainittavaa yht.kunnallista merkitystä. silti stm jatkuvasti tukee naistutkimusta sen "tasa-arvoa edistävän luonteen" vuoksi. toisekseen, naistutkimus on eräin osin poikkitieteellistä, jolloin tutkimusote ja tulosten tulkinta riippuvat voimakkaasti asianosaisten maailmankatsomuksesta. esm. jo alkuaan ristiriitaisesta queer-teoriasta on tehty naistutkimuksen alueelle oma väännös, jolta puuttuu kokonaan pohja. q-teoria on hyvin keinotekoinen rakennelma, kiinnostava tosin, joten sen käytännön arvo on 0.
jonkinlaista valtiofeminismiä se kuitenkin on, että tasa-arvotyö nimenomaan nähdään feministisenä liikehdintänä ja vaikka naistutkimuksena, jota valtio tukee. feminismihän ei ole tasa-arvon synonyymi, mutta silti stm:n tasa-arvotyössä feministinen osuus on määräävä.
ja toisinpäin, naistutkimus itse haluaa säilyttää oman asemansa tasa-arvotyön viitoittajana.
Taas tartut yhteen sanaan. Hyvin tiedät, että tarkoitushakuisuudella tarkoitettiin sitä, että tutkimuksen päämäärät on ennalta sisäpiirissä sovittu ja niiden tarkoitus ei ole edistää tasa-arvoa vaan ainoastaan parantaa naisen asemaa.
Naisen aseman parantamisen ei sinänsä tarvitse olla tasa-arvon vastaista, ellei sitä tehdä miesten aseman kustannuksella.
"Hyvin tiedät, että tarkoitushakuisuudella tarkoitettiin sitä, että tutkimuksen päämäärät on ennalta sisäpiirissä sovittu ja niiden tarkoitus ei ole edistää tasa-arvoa vaan ainoastaan parantaa naisen asemaa. "
Tuo on pelkkää salaliittoteoriaa. Sinun pitäisi esittää aika vahvat todisteet sille, sillä väitteesi on äärimmäisen loukkaava.
Feministinen tutkimus on siinä mielessä hyvion pätevää, että sen tekijät usein avoimesti ilmoittavat sidoksensa ja päämääränsä tutkimuksen johdannossa. Se helpottaa lukijoiden työtä heidän punnitessaan tutkimuksen arvoa eri yhteyksissä.