Luin näitä muitten tarinoita täällä ja aloin miettiä voisko mullaki auttaa jos vähä purkais tunteita. Olen niin sietämättömän rauhallinen vaikka olen kokenut mielettömän pettymyksen että en keksi mitään muuta tälle olotilalle kuin että patoan tunteita ja joskus vielä räjähdän.. Seurustelin yli 4 vuotta ihanan miehen kanssa, viimeiset 2 vuotta asuttiin yhdessä ja oltiin kihloissa, ostettiin yhteinen auto velaksi ja koira. Sitten yhtäkkiä jouluna mies ilmoittaa ettei osaa enää kuvitella loppuelämää minun kanssa. Luulin että tunteet oli vain kuolleet. Noh, aloin epäillä muutakin syyksi. Eipä kauaa pystynyt salailemaan että oli tapaillut salaa 16-vuotiasta tyttöä. Olivat ihastuneet toisiinsa ja sitä rataa. Heti kun kuulin että haluaa erota päätin taistella suhteen puolesta koska olen niin rakastunut yhä.. En uskonut edes että pystyn muuttamaan luonnettani mutta kun käsitin että haluaa erota koska en ole tarpeeksi hyvä hänelle niin päätin alkaa hyväksi.. Ihan tyhmää, tiedän, enää siinä vaiheessa tehdä mitään kun toinen tekee näin.. Mutta se kai auttoi, ensinnäkin pidän itsekin itsestäni nykyään enemmän, ja vaikka tavallaan erottiin jo alkuvuodesta niin edelleen asutaan yhdessä. Mies on 5 kertaa jäänyt valehtelemisesta kiinni, lupaa aina olla rehellinen ja on lopettanut suhteensa toiseen tyttöön (prkl lapseen..) Mutta en tiedä mitä tehdä, en varmasti löytäis toista yhtä ihanaa miestä, mutta en tiedä olenko hullu jos annan kaiken anteeksi.. ne kaikki valeet, ne satuttaa.. Nyt olemme päättäneet muuttaa parin kuukauden sisällä erilleen mutta ikävöin jo valmiiksi miestä.. Voi vitsi kun ihminen vois hallita tunteitaan! En ole itkeny varmaan yli kuukauteen mutta nyt alkoi itkettää. Kunpa löytäis jonku lohduttamaan..
en itke
pettynyt
3801
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
No jos kerta olet muuttunut hyväksi... siis sehän ei tarkoita nuolemista... niin eikös se tarkoita sitä että toinen on tyytyväinen. Jos on tyytyväinen niin mitä hän tekisi jonkun kakara ikäisen kanssa. Uskotko itseesi? Ai oikein ihastuneet silloin, teini ja mies, aika lapsellista.
Minkälainen on mies kokonaisuudessaan, senkun tietäisi niin... olisi helpompi pohtia. Mutta pohdi sinä posittiivisia asioita ja älä viitsi vaivata jollain teinimenolla itseäsi. Se kuulostaa niin kornilta ettei jaksa. Alkuperäinen asia selviää varmaan jotenkin.
Muilta neuvoja???
En tarkoittanut että kuulostaa kirjoituksesi kornilta, vaan yleisesti miehen ja tytön touhu.