Mieheni ilmoitti kolme viikkoa sitten haluavansa eron. Syyksi ilmoitti tekstarilla, "En ole rakastanut sinua pitkään aikaa". Asiasta ei ole puhuttu koska hän "ei osaa puhua" aiemmin. Tänään kun asiasta keskustelimme, tämä "pitkään aikaan" osoittautui noin neljäksi vuodeksi. Tätä en ole huomannut että, rakkaus olisi kadonnut suhteestamme. Itse olen täysin sokeasti elänyt "täydellistä elämää" ja nyt on ero edessä. Mieheni ilmoitti edelleen tekstarilla ettei asialle ole tehtävissä mitään. Olen täysin hukassa tilanteen kanssa. Meillä on kolme kouluikäistä lasta joille mieheni ilmoitti vain että, "äidillä ja isällä menee huonosti, saatamme erota". Todella väärin!!! Miten olen voinut olla näin sokea!!??
Ero tulossa
Ihan pihalla
262687
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
reilua ilmoittaa tekstiviestillä! Olen pahoillani, että sanon, mutta aika munatonta. Ehkä parempi, ettei sinun tarvitsekaan jatkaa.
joo ei kyllä ole reilua tekstarilla sanoa tälläistä asiaa. ennn kaikkea teidän pitäisi pystyä puhumaan kunnolla asiasta, eikä kukaan voi olla 4 vuotta suhtees rakastamatta toista. itselläni on kanssa vähän saman kaltaisia ongelmia vaimoni kanssa. ettei miehelläsi olisi tullut toinen ihastus peliin
No sitä kyllä kysyin, kielsi asian.
Ja siitä puhumisesta kunnolla, tilannettahan ei ilmeisesti olisi jos olisimme puhuneet edes jotain. Mieheni on aina sanonut ettei hän osaa puhua ja niin se olikin että, tikulla sai kaikki asiat kaivaa ja kysellä. Surullista!!!! Meillä oli puhetta perheterapeutille menosta mutta löytyykö se vuosia kadoksissa ollut rakkaus sieltä ja entä minun tunteet ja voinko luottaa?
niin puhumattomuus on suurimpia ongelmia parisuhtees kun me miehet ei ymmärretä asioita vastakun on liian myöhäistä, terapeutti ei välttämättä paranna koko tilannetta mutta selventäis ja jos miehesi pystyisi sen jälkeen avautumaan sinullekkin sitä ei koskaan tiedä. ero on omasta mielestä se vihoviimmeinen vaihtoehto.
sitten. Olemme nyt eronneet, koska mies oli ajatuksessaan taipumaton. Mitään varsinaista syytä hän ei pystynyt/halunnut osoittaa. Päin vastoin yritti kaikin tavoin vakuutella vian löytyvän vain ja ainoastaan omien korviensa välistä. Tilanteen selkiydyttyä ja päästyäni itsekin sille tasolle, että tajusin ettei ketään voi pitää väkisin, on välimme ihan hyvät ja asialliset.
Näin jälkeenpäin ajatellen olen melko varma (noin 90 %) että miehellä oli ihastus, rakastuminen taikka ihan oikea suhde, jota hän ei missään nimessä halunnut tunnustaa. Kummasti se uusi tyttöystävä vain löytyi heti eropäätöksemme syntymisen jälkeen - nainen samalta työpaikalta.
Vaikuttaa, että teillä on vaikea tilanne. Muistan omasta avioliitostani sellaisen vaiheen vuosia sitten, kun itse olin sitä mieltä, että meillä meni hyvin ja olin onnellinen. Silloin mieheni kertoi, ettei hänen mielestään meillä mene kovin hyvin. Eroa hän ei kuitenkaan ehdottanut, eikä siitä muutenkaan ollut puhetta vaihtoehtona. Mutta sen jälkeen, kun hän oli kertonut, ettei ole kovin tyytyväinen, huomasin, että en kohta itsekään ollut enää niin tyytyväinen. Kuitenkin jatkoimme entiseen malliin vuosikausia.
Mutta tuossa sinun tapauksessasi epäilisin, että miehesi on löytänyt toisen naisen. Miehet ovat sellaisia. Yhdellä työkaverilla oli ihan samanlainen tapaus. Mies ei halunnut missään vaiheessa keskustella aiheesta ja sitten paljastuikin toinen nainen.
Tiedän tunteen, Itse luotin, luotin ja uskoin. Ei minun vaimoni ole pettäjä tyyppiä, niin sanoi kaveritkin. Mutta niin siinä vaan kävi. Ainoa asia mistä saan voimaa on se, että tiedän että tämä oli minulle paras vaihtoehto. Ja, että pääsin läheisriippuvaisesta ihmisestä joka sai minutkin sairaaksi.
eikös suursuosiossa oleva valtakunnan ykkösmieskin hoidellut eroviestin just textarilla. se on nykyaikaa se.tulee kai se asia selväks siinä kuitenkin mitä haluu. turha lätistä enempää,jos on päätöksensä tehnyt.
ero-ilmoitus tulee neljän vuoden 'harkinta-ajan' jälkeen, kuten ap:n tapauksessa. En tiedä onko tällainen ihminen 'munaton', mutta omituisen päättämätön ja sulkeutunut hän joka tapauksessa on. En haluaisi moista kohdalleni.
... tuntuu etten olisi halunnut minäkään, mutta ilmeisesti tässä on joku kasvun paikka. Täytyy luottaa siihen ettei sitten jatkossa toista kertaa näin. Toivottavasti!
Keskity nyt itseesi.
Pettymyksen tunnetta tässä kohtaa en vähättele.
Tunnet varmasti itsesi huijatuksi.
Ikävä tosiasia on tuollaisten raukkamaisten
miesten olemassaolo.
Ole kiitollinen ettei huijannut sinua seuraavat neljä vuotta lisää.
Jos jostakin syystä mies rupeaa epäröimään pistä
itse hänet pihalle. Vaadi rehellisyyttä.
Hän ei yksinkertaisesti tiedä mitä haluaa
vaan pettää itseänsä koko ajan.
Niinkuin on tehnyt monta vuotta.
Tarkoitus ei varmasti ole ollut sinun loukkaamisesi
mutta ikävä kyllä tuo on pahinta mitä toiselle
voi tehdä.
Antaa toisen luulla jotakin mitä on.
että miehelläsi on melko varmasti uusi nainen. Exäni ilmoitti minulle ihan samoin sanoin ja vielä tekstiviestillä myöskin ja sanoi myöskin rakkauden loppuneen ainakin kolme vuotta aiemmin. Myöhemmin minulle selvisi, että hänellä oli tulinen suhde työkaveriinsa. En itsekään ollut osannut varautua, koska en epäillyt mitään tälläista.
Ero tuli ja nyt sitä yrittää koota itseään päivä kerrallaan ja ex viettää uutta elämäänsä onnellisena.
Mulle kävi ihan samoin. Ilmoitusluontoinen juttu mieheltäni, vaikka mun mielestä meillä oli kaikki ihan hyvin. Sillä oli toinen.
Ei se rakkaus katsos ystävä hyvä niin vain katoa. Joillakin miehillä se vaan käden käänteessä vaihtaa kohdetta.
Tuntuu varmasti nyt kamalalta, mutta tähän "tautiin" ei auta muu kuin aika ja hyvät ystävät, joiden olkapäälle ulvoa.
Keskity itseesi ja lapsiisi ja anna sen mennä.
Sulle on vielä jotain parempaa!
paljon oon asioita miettiny ja alan olla teidän vastanneiden kans kyllä samaa mieltä vaikka aina olen ajatellut ettei mieheni olisi sitä tyyppiä.
Vaan niin on ajatelleet muutkin ihan samoin.
Jään odotteleen/etsimään sitä parempaa. Kun vielä ois niitä ystäviä joiden olkapäähän sais ulvoa niin olis helpompaa. Ne kun on jääneet vuosien varrelle hoitamatta ne suhteet. Tuntuu kun kirjoittelee et olen ollu tosi tyhmä, kaikki on jääny perhe-elämän varjoon. Mut kyl se tästä : )
Voi, tarinasi on melkein identtinen minun omani kanssa. Mieheni ilmoitti 14v. suhteen jälkeen aikalailla kuukausi sitten, että "nyt tää ois tässä, rakkaus on kuollut, eipä tunnu missään".
Meillä myös on 3 muksua, alle 10v. kaikki. Romahdin uutisesta aivan totaalisesti, ensimmäisestä viikosta en muista juuri mitään. Sair.lomalle jäin töistä ja sain unilääkkeet myös. Psykologille sain sitten terv.hoitajan kautta ajan ja se käynti oli aika ratkaiseva toipumisprosessin käynnistymisen kannalta. Aikoja minulla on lisääkin sinne jo varattuna, ja kaikki aion käyttää.
Miehen ilmoitettua erohalustaan alkoi tulla ilmi myös muita ikäviä asioita meidän menneisyydestä. Hän on hyppinyt kukasta kukkaan, elänyt todellista kaksoiselämää.
Samaa olen minäkin miettinyt, että kuinka sokea sitä ihminen voi olla... Pikkuhiljaa elämä on alkanut voittaa. Olen tajunnut, että tuo aasi ei ole kaiken sen itkun arvoinen! Leuka pystyyn ja eteenpäin, vaikeita päiviä tulee vielä pitkään, mutta suunta on ylöspäin. Voimia sinulle!
Hei Maaria.
Me pistetään leuka pystyyn ja nokka parempia tuulia kohti. Olipa aika miehinen lause mutta niin pitää. Tänään mulla on hyvä päivä ja tuntuu et voisin vuoria siirtää ja vaikka mitä, huomenna voi olla toisin. Voimia myös sinulle!!
Minä olen nyt 9kk ollut tällä eron tiellä, samansuuntaisin tarinoin; miehellä oli toinen suhde, minua kohtaan ei tuntenut enää mitään... Ei vaan viitsinyt edes sitä minulle kertoa, meni vuoden verran omia teitään, minä toimin edullisena kodin- ja lastenhoitajana :) Sitten jäi kiinni, ihan sattumalta. Ensin kielsin asian, takerruin, olin epätoivoinen, oli hyviä päivä, enemmän huonoja, sitten tuli suru ja viha... Aluksi oli siis kaksi hyvää päivää, viisi huonoa viikossa, siitä se pikkuhiljaa on muuttunut tähän viikko hyvää, kaksi päivää pahaa, kaksi viikkoa hyvää, kaksi päivää epätoivoa.
Aurinkoa meille, ja vanha sananparsi, aika tekee tehtävänsä pitää paikkansa, ei tätä kyllä unohtaa voi.
Miten on mahdollista, että "menee huonosti" samaan aikaan, kun koko ajan hommataan lisää lapsia?
Tällä miehellä ei ole mitään käsitystä siitä, miten elämää oikein kuuluu elää, kun hankitaan lapsia. Yhtäkään lasta ei olisi tuolla järjellä pitänyt tehdä.
99,9 %:n varmuudella hänellä on toinen nainen. Kysyttäessä kieltää, ilman muuta. Katsopa vain, kun eroatte. Saman tien ilmestyy se nainen peliin mukaan, nyt hän on vielä pimennossa.
Miehesi on täysi kakara, joten anna hänen tehdä tyhmyytensä. Rakastaako hän nyt sinua vai ei, se on jo se ja sama. On ainakin jossain vaiheessa rakastanut, mutta ei ole viitsinyt hoitaa tunnettaan. Mukavuudenhalu on ilmeisesti mennyt kaiken ohi. Kolme pientä lasta, onhan siinä niiden kanssa olemista.
Anna miehen mennä. Uusi nainen, uudet lapset ja uusi pakeneminen. Oppiikohan sittenkään? No, ainakin lompsalle se on hupaa, mutta se on jo toinen juttu se.
Kysy mieheltä, ottaisko se lapset? Vai miten se oli ajatellut.
Sitä en tee. En edes anna ite sen ehdottaa.
Rakastan lapsiani yli kaiken. Mutta en kuitenkaan aio heiltä isää riistää. Toivottavasti hän ei muuta kauas että lapset saavat elää suht normaalisti. En haluaisi heille reissu elämää.
Sellainen mies, joka ei ole sinua kyennyt onnelliseksi tekemään vaan laiminlyö ja toista naista havittelee, ei ansaitse lastesi silmissä olemaan isä. Tapaamisen eron jälkeen voit toki sallia siinä laajuudessa kuin oikeus määrää, mutta tuskin lapset kauan tuollaista miestä isänä pitävät. Kyllä he ovat sinun käytöksestäsi jo nyt ymmärtäneet, ettei teillä sopusointua ole ja hyvin mene. Lapset tajuavat herkästi kylmenneen suhteen, vaikka eivät osaa ajatuksiaan ilmaista.
Se, että miehen ja naisen välit menee kiville, ei muuta sitä tosiasiaa että mies on lasten isä ja piste. Se ei ole vaimon määriteltävissä minkälainen suhde isällä ja lapsilla on ja tulee olemaan. Ei ole missään vaiheessa lasten vika, että isä haluaa erota äidistä ja lasten ei siitä tilanteesta myöskään tulisi kärsiä yhtään sen enempää kuin on käytännön syistä pakko.
Lapia ei viisas nainen lyömäaseenaan käytä. Siinä äiti omalta osaltaa tuhoaa itsekkyydessään myös lastensa elämän.
Et kai tosissasi tätä kirjoittanut? Voi lapsiasi, jos sinulla niitä on. Lapset rakastavat varauksetta molempia vanhempiaan luonnostaan, ei sitä isän ja äidin välisen suhteen hajoaminen saa tuhota, viedä heiltä rakastamisen oikeutta. Jo ero ravistelee heidän perusturvaansa, jolloin pitäisi painottaa, että ei hätää, molemmat vanhemmat rakastavat lasta edelleen. Mitä ajattelee, lapsi, jos sanot, että isä ei rakasta sinua? Ei todellakaan tee hyvää lapselle!
Lapset pitävät vaikka minkälaista isää isänään, kunhan äiti ei ilkeydessään ja katkeruudessaan pääse tuhoamaan sitä suhdetta. Lapset tajuavat, pian että äiti on kauhean katkera ja vihainen, vaikka eivät osaa ajatuksiaan ilmaista. Siitä se perusturva vasta menee, kun pitää pelätä, että äidinkin menettäisi.
Meillä isä näkee lapsiaan lähes joka päivä, ja lapset ovat hänellä joka viikonloppu yhden yön. Lapsilla on suht turvallinen olo, kun vanhemmat eivät riitele ja he eivät menettäneet ketään elämästään. Joskus iltaisin on kova ikävä isiä, mutta he ymmärtävät jotenkuten, että isi ja äiti eivät vain enää voi asua yhdessä. Toivottavasti teillä menee asiat sujuvasti, lapset ansaitsevat molemmat vanhempansa.
En halua lapsiani kummankaan lyöntiaseeksi ja siitä tulen pitämään kiinni tuli mitä tahansa eteen.
Lasten elämä tässä ensin on saatava "normalisoitumaan". Kyllä lapset oikeasti tarvitsevat sen isän joka heitä on kanssani tähän asti kasvattanut saman katon alla!!
En lähde tuohon etteikö lapsille kuuluisi isä jos meidän keskinen elämä ei suju. Lapset rakastavat isäänsä ja joka päivä haluavat nähdä hänet.