Surussani hain

että hänelta on kuollut omaiset,ja melkein kaikki ympäriltä,Valehtelee minkä kerkiää,

välillä kertomassa, kirjoitti:

että hänelta on kuollut omaiset,ja melkein kaikki ympäriltä,Valehtelee minkä kerkiää,

Minulla on ystävä, jolta todella on kuolleet melkein kaikki omaiset ympäriltä, vain hänen mummunsa pikkuserkku on enää jäljellä.Onneksi hänellä on oma perheensä, mies ja lapset.
Itsellänikin on enää vain muutama sukulainen elossa, että meitäkin valitettavasti on, joilla omaiset ovat suurimmaksi osaksi jo hautausmaalla.Tiedätkö,että Suomessa on olemassa erityisiä syöpäsukuja ja muita perinnöllisiä asioita, jotka vievät hengen ja usein liian varhain.Minua ainakin viestisi loukkasi tavattomasti kaiken tämän hirveän murheen ja surun keskellä missä itse elän.On todella ikävää mennä väittämään jotakuta satutädiksi täällä, kun et voi tietää taustoja.

olet loukkaava kirjoitti:

Minulla on ystävä, jolta todella on kuolleet melkein kaikki omaiset ympäriltä, vain hänen mummunsa pikkuserkku on enää jäljellä.Onneksi hänellä on oma perheensä, mies ja lapset.
Itsellänikin on enää vain muutama sukulainen elossa, että meitäkin valitettavasti on, joilla omaiset ovat suurimmaksi osaksi jo hautausmaalla.Tiedätkö,että Suomessa on olemassa erityisiä syöpäsukuja ja muita perinnöllisiä asioita, jotka vievät hengen ja usein liian varhain.Minua ainakin viestisi loukkasi tavattomasti kaiken tämän hirveän murheen ja surun keskellä missä itse elän.On todella ikävää mennä väittämään jotakuta satutädiksi täällä, kun et voi tietää taustoja.

joissakin suvuissa-ei vain meillä Suomessa,vaan muuallakin sattuu tällaista,että kuolema vierailee vähän väliä perheessä/suvussa ja varmasti heistä tuntuu murskaavalta se,että ei ole ehtinyt toipua edellisestä menetyksestä,kun uusi odottaa jo oven takana.Ihmetellä vain täytyy,mistä nämä ihmiset saavat voimaa kestää koettelemuksensa-uskostako kenties,ystävistäkö,vai ovatko he ihmisinä kasvaneet niin vahvoiksi,että he jaksavat surujensa keskellä päivästä päivään ja jaksavat vielä lohduttaa muita surevia.

Koivu ja tähti kirjoitti:

joissakin suvuissa-ei vain meillä Suomessa,vaan muuallakin sattuu tällaista,että kuolema vierailee vähän väliä perheessä/suvussa ja varmasti heistä tuntuu murskaavalta se,että ei ole ehtinyt toipua edellisestä menetyksestä,kun uusi odottaa jo oven takana.Ihmetellä vain täytyy,mistä nämä ihmiset saavat voimaa kestää koettelemuksensa-uskostako kenties,ystävistäkö,vai ovatko he ihmisinä kasvaneet niin vahvoiksi,että he jaksavat surujensa keskellä päivästä päivään ja jaksavat vielä lohduttaa muita surevia.

Mennään hautausmaille. Internetin kautta. Voimme pienellä aikaa käydä monella hautausmaalla. Mitä näemmekään siellä? Pelkkiä ristejä ja hautapaaseja ja ties mitä koristetta. On pilvin pimein kuolleita on nuoria ja vanhoja. On keski-ikäisiä ja vauvoja. Lisää haudataan jokapäivä. Sellaiset jotka täällä parjaavat ja väittävät kaikkien puhuvan palturia ei ole käynyt sairaalassa esimerkiksi syöpä-osastolla tai saattokodeissa. Sellaisella kirjoittajalla ei vielä ole ollut asiaa tälläisiin paikkoihin. Mutta sinä päivänä kun yksikin ihminen ympäristöstä muuttaa manan majoille tietää hänkin mitä on oikea elämä. Silloin hän saa maistaa omaa kakkuaan mitä on muille järjestellyt täällä.