Naimisissa oleva "ystäväni" vokotteli minun miestäni.
Ensin huomio imarteli miestä joka vastasi flirttiin. Tästä innostuneena "ystävä" kävi kiinni kuin sika limppuun ja lopulta mies pelästyi ja perääntyi takavasemmalle. "Kiitos, mutta ei kiitos".
"Ystävä" suivaantui ja kertoi minulle "totuuden". Halusi että saan tietää pelinpitämisestä. Ihana rehellinen "ystäväni". Minun pitäisi kuulemma olla ylpeä, että mies valitsi kuitenkin minut ja että muutkin hänet ottaisi.
Siinä meni sitten ystävyys ja luottamus mieheenkin samassa hötäkässä.
Mukavaa loppuelämää "ystävälle" sekä hänen lapsilleen ja miehelleen.
Ensin huomio imarteli miestä joka vastasi flirttiin. Tästä innostuneena "ystävä" kävi kiinni kuin sika limppuun ja lopulta mies pelästyi ja perääntyi takavasemmalle. "Kiitos, mutta ei kiitos".
"Ystävä" suivaantui ja kertoi minulle "totuuden". Halusi että saan tietää pelinpitämisestä. Ihana rehellinen "ystäväni". Minun pitäisi kuulemma olla ylpeä, että mies valitsi kuitenkin minut ja että muutkin hänet ottaisi.
Siinä meni sitten ystävyys ja luottamus mieheenkin samassa hötäkässä.
Mukavaa loppuelämää "ystävälle" sekä hänen lapsilleen ja miehelleen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
miehes teki!?
Luulen että kyseisen ihmisen kiinnostus imarteli miestäsi. Hän kuitenkin torjui tarjolla olevan kiusauksen ja sen sijaan tunnusti asiansa vaimolleen ja vihelsi pelin poikki. Torjuttu "ystävä" sai egolleen kolauksen ja tajusi että typeryyksissään oli menettämässä hyvän kaverin ja kertoi asiantilan vaimolle, muussa tapuksessa olisi jatkanut vaimon selän takana pelehtimistä jos mies olisi näyttänyt vihreää valoa. Viisas vaimo tässä vaiheessa tuntee itsensä surulliseksi ja oikeutetusti vihaiseksi, jättää kyseisen ystävän ja sanoo miehelleen :hyvin tehty, onneksi et lähtenyt pettämään minua, vaikka tyrkyllä oli mahdollisuus.
jos miehes torjui sun kaverin iskuyrityksen niin eikös se ollut vaan hyvä juttu??miksi sä miestäs syytät?voi kun useampi aviomies tekisi noin..torjuisi houkutukset.olisit ylpeä miehestäs.
Mut eihän sun miehes sua pettänyt, teki vain virheen. Nyt jos sä kostat miehellesi tämän tekemän virheen, niin ystäväsi tulee takuulla olemaan tyytyväinen. Saipas ajettua hyvän miehen sun luota pois. Kyllä sä vielä saat luottamuksen mieheesi takaisin.
Mullakin oli petollinen ystävä, onneksi tästä on jo vuosia. Ystäväni oli ollut paras ystäväni jo leikkikoulusta asti ja luulin että ystävyytemme kestää vanhuuteen asti. Sitten lopulta sain selville, että poikaystäväni (onneksi ei oltu avoliitossa) ja paras ystäväni olivat seurustelleet selkäni takana lähes yhtä kauan kuin minä olin itse seurustellut poikaystäväni kanssa. Ystäväni sanoi, että hän oli aikonut joskus kertoa minulle tästä, sillä he aikoivat mennä naimisiin, mutta että siksi he eivät olleet halunneet kertoa minulle koska eivät halunneet minun pahoittavan mieltäni. Lähes vuoden he ehtivät pitää salasuhdetta. Kun aloin epäilemään jotakin, kerroin tietysti ystävälleni ja itkin hänen sohvallaan monena päivänä. En sitten tajunnut yhtään mitään.
Mikä hölmöintä, heidän suhteensa oli alkanut vain viikkoa sen jälkeen kun olin alkanut seurustelemaan. Olin sopinut tuoreen poikaystäväni kanssa, että mennään ulos iltaa viettämään. Kaverini kuitenkin soitti apeana tuoreen eronsa takia ja pyysi päästä mukaan että virkistyisi. Poikaystäväni suostumuksella lähdettiin sitten kolmisin ulos. Illan jälkeen poikaystäväni heitti ensiksi minut kotiin ja sen jälkeen ystäväni. Ystäväni oli kutsunut tämän kotiinsa jatkoille ja siitä se sitten oli lähtenyt. Kunpa he vain olisivat kertoneet minulle heti, se olisi ollut paljon helpompaa.
Jätin tietysti petollisen poikaystäväni ja petollisen ystäväni heti kun sain totuuden selville. He menivät naimisiin ja saivat lapsia. Kuulin yhteiseltä ystävältämme, kuinka ystäväni oli löytänyt uuden parhaan ystävän samanikäisestä perheellisestä naisesta. Kului pari vuotta ja sitten kuulin että entisellä ystävälläni oli ollut jo pidempään suhde tämän uuden ystävänsä miehen kanssa. Mies jätti vaimonsa ja lapsensa, mutta ystäväni ei halunnutkaan enää jatkaa suhdetta miehen vapauduttua, vaan jätti tämän. En tiedä mikä ihme häntä oikein riivaa, enkä oikein taida välittääkään.
Jos ystävät tekevät toisilleen näin, mihin sitä enää vihollisia tarvitsee...
Herra varjele tuollaisista "ystävistä"! Kauheita luuskia, mutta ei ole noissa miehissäkään kehumista jotka tollasiin lankeaa! Onneksi alkuperäsen mies ei mennyt sen naisen kanssa, vai menikö se kun toi nainen kerta täällä mököttää?
Tarinoita on tässä tapauksessa niin monta kuin on kertojaakin, joten en ihan tiedä mitä uskoa.
Pelinpitämiseen tarvitaan kuitenkin aina 2 osapuolta.
Pari vuotta, juhlissa, usein humalassa, toistuvasti.
Molempien tarina kuitenkin päättyy miehen irtiottoon.
Kostiko "ystävä" miehelleni joka ei "viattoman" pelin jälkeen lopulta halunnutkaan häntä vai halusiko "ystävä" olla minua kohtaan lojaali ja rehellinen? Tämän kun tietäisi tulisi oikea pespektiivi asiaan/tarinoihin.
Mies ei kertonut vaan valitsi kiinnijäämisen. Mutta jos ei olisi ollut mitään mistä jäädä kiinni niin miksi ei kertonut itse?
Ystävystensä sääntö numero yksi:
toisen puolisoon ei kosketa.
Eli älä haudo asiaa enää. Jatka liittoasi ja etsi uusi ystävä.