Mikä loppujen lopuksi on se kaikkein tärkein juttu, jonka vuoksi naiset kiinnostuu jostain miehestä tai menee sänkyyn miehen kanssa? Oma teoriani menee niin, että jos koko pariutumiskuvio voitaisiin piirtää paperille ja tarkastella sitä kokonaisuutena, niin havaittaisiin, että loppupeleissä nainen ei ole kiinnostunut miehestä, vaan siitä, että mies on kiinnostunut hänestä.
Seksissä sukupuolilla on aivan eri motiivit: miehelle seksi on yhtäkuin nainen, eli kun mies haluaa seksiä, hän haluaa naista. Naiselle taas seksi ei ole yhtäkuin mies, vaan tietyllä tavalla erillään miehestä. Naiselle seksi on yhtäkuin hän itse tai hän ja mies yhdessä. Siten naisilla motiivit seksin ja parisuhteen kannalta ovat paljon itserakkaampia, kuin miehillä: mies haluaa naista, mutta nainen haluaa, että mies haluaa häntä.
Miehet näkevät naisen ensisijaisesti naisena, eivät ihmisenä. Naiset taas näkevät miehen ensisijaisesti ihmisenä, eivät miehenä. Toisin sanoen naiset suhtautuvat miehiin neutraalimmin, kuin miehet naisiin. Näinollen voidaan suoraan väittää, että naiset eivät ole miehistä yhtä kiinnostuneita, kuin miehet naisista.
Tästä johtuu, että herättääkseen miesten kiinnostuksen naisen ei tarvitse tehdä juuri mitään, koska pelkkä naisena oleminen riittää (koska miehet näkevät naisen ensisijaisesti naisena). Herättääkseen naisten kiinnostuksen miehen täytyy nähdä valtavasti vaivaa, koska pelkkä miehenä oleminen ei riitä (koska naiset näkevät miehen ensisijaisesti ihmisenä). Miehen täytyy ponnistella joskus turhauttavankin paljon, jotta joku nainen kiinnostuisi hänestä.
Seksissä sukupuolilla on aivan eri motiivit: miehelle seksi on yhtäkuin nainen, eli kun mies haluaa seksiä, hän haluaa naista. Naiselle taas seksi ei ole yhtäkuin mies, vaan tietyllä tavalla erillään miehestä. Naiselle seksi on yhtäkuin hän itse tai hän ja mies yhdessä. Siten naisilla motiivit seksin ja parisuhteen kannalta ovat paljon itserakkaampia, kuin miehillä: mies haluaa naista, mutta nainen haluaa, että mies haluaa häntä.
Miehet näkevät naisen ensisijaisesti naisena, eivät ihmisenä. Naiset taas näkevät miehen ensisijaisesti ihmisenä, eivät miehenä. Toisin sanoen naiset suhtautuvat miehiin neutraalimmin, kuin miehet naisiin. Näinollen voidaan suoraan väittää, että naiset eivät ole miehistä yhtä kiinnostuneita, kuin miehet naisista.
Tästä johtuu, että herättääkseen miesten kiinnostuksen naisen ei tarvitse tehdä juuri mitään, koska pelkkä naisena oleminen riittää (koska miehet näkevät naisen ensisijaisesti naisena). Herättääkseen naisten kiinnostuksen miehen täytyy nähdä valtavasti vaivaa, koska pelkkä miehenä oleminen ei riitä (koska naiset näkevät miehen ensisijaisesti ihmisenä). Miehen täytyy ponnistella joskus turhauttavankin paljon, jotta joku nainen kiinnostuisi hänestä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Miestä ei siis kiinnosta nainen ihmisena, vaan se naiseuden ulkokuori, jota nainen tarjoaa?
Hmmm, mietipä vielä.
Osittain totta, mutta meikä ainakin osaa tehdä miehestä PELKÄN seksiobjektin.:)
Onnistuu se meiltä naisiltakin.
Sulla on tainnut nyt olla ihan liikaa aikaa ajatella asioita :D Voihan olla että looginen argumentaatiosi on omassa kapeassa kehyksessään linjassa mutta substanssi on tainnut unohtua.
suomeksi kiitos
putosin hiukan kärryiltä tekstiäsi lukiessani :), mutta siinä mitä ymmärsin, olen kanssasi hieman eri mieltä. Tosin kykenen puhumaan vain omasta puolestani.
Sanoit, että nainen on kiinnostunut siitä, että mies on kiinnostunut hänestä. Minun mielestäni tällä voi vaikuttaa ainoastaan kommunikaatioyhteyden syntymiseen, mutta jos ajatellaan naisen ja miehen tarinaa pidemmälle pelkkä yksipuolinen kiinnostus ei pidä ihmisiä yhdessä. Olen tapaillut miestä, joka oli kovastikin kiinnostunut minusta, mutta minua hän puolestaan ei säväyttänyt millään tavalla joten sanoin asian niin. Eli ensiarvoisen tärkeää suhteen syntymiselle on, että nainen on kiinnostunut miehestä.
Sitten päästään siihen, että MITEN nainen on kiinnostunut. Vaihtoehtoina lienevät samat kuin miehilläkin eli 'vakavaa' ja 'ei-niin-vakavaa'. Ensimmäisessä tapauksessa miehestä ollaan kiinnostuneita ihmisenä, sen tähden että jos meinaa toisen kanssa suhteessa olla, siinä ollaan ennen kaikkea toisen persoonan kanssa, ja sitten vasta siirrytään sukupuoliominaisuuksiin. Eli täss ä kohdin taisit olla oikeassa, minä ainakin olen miehestä kiinnostunut ensisijaisesti ihmisenä, sitten vasta miehenä. Tosin niin toimin kaikessa päivittäisessä kanssakäymisessä ihmisten kanssa sukupuolesta riippumatta.
Jälkimmäisessä tapauksessa ollaan kiinnostuneita vissiin sitten vain siitä, mikä miehen naisesta erottaa noin fyysisesti.
Tekstistäsi voisi kyllä päätellä, että miehet ovat kiinnostuneita naisista vain ulkokuoren perusteella (ihminen vs. nainen), joten pääsemmekö me tästä evoluutiopsykologisiin näkemyksiin sukupuolten välisistä eroista pariutumiskäyttäytymisessä :)?
"minä ainakin olen miehestä kiinnostunut ensisijaisesti ihmisenä, sitten vasta miehenä."
"Jälkimmäisessä tapauksessa ollaan kiinnostuneita vissiin sitten vain siitä, mikä miehen naisesta erottaa noin fyysisesti."
Tähän varmaan perustuu joidenkin naisten tarve haalia ympärilleen suuri joukko miespuolisia "kavereita". "Kaveruuden" varjolla katsellaan ja tutustutaan mieheen itseensä, joukosta valikoituu ne joiden kanssa nainen tuntee henkistä yhteyttä ja tästä on suora tie makuukammariin: nainen on löytänyt miehen jonka kanssa kykenee henkiseen yhteyteen.
Kuten aloittaja kirjoitti:
"Miehet näkevät naisen ensisijaisesti naisena, eivät ihmisenä. Naiset taas näkevät miehen ensisijaisesti ihmisenä, eivät miehenä."
Nainen kiinnostuu ihmisestä (miehestä), huomaa heillä olevan paljon yhteistä ja naisen hormonit alkavat hyrrätä tämän häntä "ymmärtävän" miehen seurassa.
Mielestäni aloittaja oli oikeassa siinä, että miehet näkevät naisen NAISENA. Mutta naisista olen sitä mieltä, että kyllä heteronaiset näkevät miehen miehenä vaikkeivat sitä tunnustaisikaan.
Olisiko kyseessä jokin alitajuinen juttu vai eikö naiset vain jäsentele tuntojaan / tunteitaan miespuolisten "kavereiden" seurassa...
Onkohan näin? :)
Hyviä ajatuksia sinulla.
Lisäisin kuitenkin, että henkistä yhteyttä saavuttaa todella harvoin. Itse olen elämäni aikana törmännyt peräti kaksi kertaa tällaiseen ilmiöön. Sitten täytyy ottaa huomioon, että monet osaavat varsin taitavasti käyttää tätä 'henkisen yhteyden' tarvetta hyväkseen , vrt. pelimiehet ja -naiset. Ja tietenkin ne yksilöt, jotka kuvittelevat löytävänsä henkisen sielunkumppanin jokaisen uuden seurustelusuhteen alussa.
Vielä kommentoisin sitä, että ainakin minulla on tuttavapiirissäni sellaisia miehiä ja naisia, joihin suhtaudun vain ja ainoastaan ihmisenä ja juttelukaverina. Tämän olen erottanut tietyissä keskustelutilanteissa, joten on tullut itseäni analysoitua :).
järjen ääntä mitä kuulen..? ;)
Poikkeuksellisen virkistävää lukea naisen kirjoittamaa tekstiä joka antaa mielenrauhaa sen suhteen, että selkeästikin ajattelevia naisia on olemassa. Tunnustit jopa analysoineesi itseäsi / jäsennelleesi ajatuksiasi "tietyissä tilanteissa".
Hyvä juttu :)
puhut asiaa ja haluan lisätä tähän aiheeseen naisten kollektiivisen identiteetin. Kuinka monet kerrat naiset ovat sanoneet netissä, telkkarissa tai lehdissä, että "me naiset nyt vaan olemme tällaisia ja miesten pitää se hyväksyä". Ja tämän naiset sanovat hymyssäsuin, jotta propaganda menisi paremmin perille. Jos joku mies ärähtää hänelle voidaan sanoa, että "nyt olet kyllä vähän tosikko. Me naiset nyt vaan ollaan erilaisia, eikä siinä pitäisi olla mitään pahaa. Miehen kuuluu olla mies ja nainen saa olla nainen."
Jep. Naiset ovat yksi iso kollektiivi. Omituisinta on se kun monet naiset perustelevat käyttäytymistään sanoen, että kyllä miehetkin tekevät sitä ja tätä. Ensinnäkään miehet eivät tee sitä ja tätä, ja siksi toisekseen naiset ovat ikuisia pikkutyttöjä, sanan huonossa merkityksessä. Jokin on mennyt kasvatuksessa pieleen ja pahasti.
...valitettavan oikeassa. Naisten käytös on usein ennalta arvattavaa, se noudattaa tiettyä kaavaa, ja moni mies lukee sitä kuin avointa kirjaa.
En ole itse 'perinteinen' nainen; kiukuttelut ja oikuttelut, mieheltä vaadittu hyvittely ja kehuminen, mykkäkoulut, muiden naisten kontrollointi, miehen kontrollointi ym. ym. eivät kuulu elämääni.
Myöskään mieheltä en hyväksy edellä mainittuja piirteitä. Miehissäkin on 'pikkupoikia' ihan riittävästi. Oma mieheni on aikuinen.
"Miehen kuuluu olla mies ja nainen saa olla nainen"
tarkoititko tuolla sitä mitä itse ajattelen? Itse tajusin joskus lukioikäisenä, että miehenä oleminen on nimenomaan tietyn roolin ylläpitämistä ja joukko raivostuttavia rajoitteita. Naisena oleminen taas on sitä, että saa olla sellainen kun on. Jos nyt joku sanoo, että naiset joutuu vetämään enemmän roolia, niin ei pidä paikkaansa! Perusteena:
- mies, jossa on edes vähän feminiinisyyttä tai sukupuolineutraaleja piirteitä lokeroidaan vastenmieliseksi tai ainakin homoksi. "Kyllä miehen pitää olla mies", kuten naiset aina sanovat.
- naista, jossa olisi paljonkin maskuliinisia tai sukupuolineutraaleja piirteitä, ei lokeroida lesboksi tai miksikään muuksikaan. Päinvastoin, naiset rummuttavat hänestä "Siinä naisessa on todellista naisenergiaa!"
Asteikolla maskuliininen-sukupuolineutraali-feminiininen miehen liikkumavara on todella kapea, kun taas samakin nainen saa täysin vapaasti poukkoilla ääripäästä ääripäähän ilman, että sitä juurikaan paheksutaan, korkeintaan se herättää huomiota.
että molemmat sukupuolet haluavat kumppaninsa pitävän omasta ulkonäöstä ja persoonasta, siis myös miehet. Ainakin silloin kun on vakavissaan toisen suhteen.
järkevältä näkemykseltä
muuhun sit perustuis se että pikku lirkuttelulla nainen kuin nainen on valmis levittään jalkansa :-) Tottakai se on vähän tolleen. Sano ykskin eläinlaji jossa naaras hoitais soidinmenot / heruttamisen, mulle ei ainakaan tältä istumalta tuu yhtään moista ökkömönkiäistä mieleen.
mä ainakin harrastan soidinmenoja, kehun miten sexyltä mies näyttää jne, ihan vaan saadakseni. Ainiin, mutta mähän en olekaan normaali nainen.
siinä mielessä, että olet bi-seksuaali tai ainakin bi-henkinen. Normaalilla tarkoitan tässä nyt keskivertonaista, joten turha loukkaantua.