Minulla on naisystävä jonka olen tuntenut lapsesta asti, hän asuu nykyään toisella puolella suomea.
Hän "harrastaa" oikeastaan vain varattuja miehiä, parikymppisistä viisikymppisiin.
Vain pari kertaa hän on koettanut olla vapaan miehen kanssa, mutta se ei jaksanut kiinnostaa, ei ilmeisesti nostata egoa samalla tavalla.
En tajua, miten joku voi olla luonteeltaan noin "halpa" ettei kunnioita toisia ihmisiä ollenkaan?!
Itse en voisi olla varatun miehen kanssa, koska kunnioitan hänen vaimoaan ja myös itseäni, en voisi alentua mihinkään kakkosnaisen rooliin.
Mutta olen näiden vuosien aikana koettanut kääntää hänen päätään, eikä mikään auta.
Hänellä on se periaate, että "mikä tuntuu hyvältä, on aina oikein".
Lopulta hän suostui myöntämään itsekin, että hänen tekonsa ovat väärin ja hänellä ei ole moraalia, mutta silti hän ei lopeta touhujansa.
Minulle on tullut kiusaus käräyttää hänet, jotta hän saisi opetuksen.
Minulla on vino pino kirjeitä häneltä, joissa hän kertoo likaisia yksityiskohtia miehistään.
Toki menettäisin hänen ystävyytensä, mutta en enää pidä häntä muutenkaan luotettavana ystävänä, kun valheessa eläminen on hänelle elämäntapa.
Mitä olette mieltä, kannattaako ystävyys uhrata vai onko toisten ihmisten kunnioittaminen ihan turha asia tänä päivänä?
Hän "harrastaa" oikeastaan vain varattuja miehiä, parikymppisistä viisikymppisiin.
Vain pari kertaa hän on koettanut olla vapaan miehen kanssa, mutta se ei jaksanut kiinnostaa, ei ilmeisesti nostata egoa samalla tavalla.
En tajua, miten joku voi olla luonteeltaan noin "halpa" ettei kunnioita toisia ihmisiä ollenkaan?!
Itse en voisi olla varatun miehen kanssa, koska kunnioitan hänen vaimoaan ja myös itseäni, en voisi alentua mihinkään kakkosnaisen rooliin.
Mutta olen näiden vuosien aikana koettanut kääntää hänen päätään, eikä mikään auta.
Hänellä on se periaate, että "mikä tuntuu hyvältä, on aina oikein".
Lopulta hän suostui myöntämään itsekin, että hänen tekonsa ovat väärin ja hänellä ei ole moraalia, mutta silti hän ei lopeta touhujansa.
Minulle on tullut kiusaus käräyttää hänet, jotta hän saisi opetuksen.
Minulla on vino pino kirjeitä häneltä, joissa hän kertoo likaisia yksityiskohtia miehistään.
Toki menettäisin hänen ystävyytensä, mutta en enää pidä häntä muutenkaan luotettavana ystävänä, kun valheessa eläminen on hänelle elämäntapa.
Mitä olette mieltä, kannattaako ystävyys uhrata vai onko toisten ihmisten kunnioittaminen ihan turha asia tänä päivänä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minä tiedän, mitä toisten ihmisten asioihin sekaantuminen voi pahimmillaan saada aikaan, ja siitä olen 100% varma, että mitään hyvää siitä ei seuraa. Anna ihmisten olla ja elää omalla tavallaan, niin saat itsekin olla rauhassa.
Yleensä näissä "pitäisikö sekaantua"-tilanteissa shit hits the fan all by itself, eli ennemmin tai myöhemmin siinä käy huonosti. Jos aikaistat tuota putoamista, kaikki suuttuvat sinulle. Varmasti.
Niin, mä olen huomannut että paha saa palkkansa ja luultavasti ystäväsikin tulee ennemmin tai myöhemmin kaltoin kohdelluksi. Hän on selvästi kylmä ihminen mutta heilläkin on heikot kohtansa.. olen itsekkin tehnyt erittäin typeriä asioita ja maksanut niistä kalliisti. ymmärrän että sinua ahdistaa seurata tuollaista käytöstä, mutta neuvoisin olla puuttumatta ettei hyväntahtoisuutesi käänny sinua vastaan. mutta voit tehdä ystävällesi selväksi että sinua ei todellakaan kiinnosta kuulla näitä juttuja etkä hyväksy hänen käytöstä.
on kiva huomata että sinun kaltaisia ihmisiä on jolla moraali on kohdallaan.
oon ihan samaa mieltä miirun kanssa...eli älä "ilmianna" häntä vaan kyllä se maailmankaikkeus kostaa sen hänelle..usko pois vaan!eneemin tai myöhemmin!
voi osoittaa kunnioitusta täysin tuntemattomia ihmisiä kohtaan ystäväsi puolesta.
...miltä susta tuntuu. Mulla on samanlainen kaveri. Tuntuu tosi pahalta katsella vierestä tommosta touhua, just vähän aikaa sitten todistelin kuinka yksi perhe hajosi hänen takiaan. Ei kaveri tosiaan koe tekevänsä mitään väärää, koska sillä itsellä kerran on hyvä olo. Välillä tekis mieli sanoa hänelle mitä mieltä olen, mutta tuskinpa se tilannetta muuttais. Niinpä olen päättänyt olla sekaantumatta asiaan, toivon että hän jonakin päivänä ymmärtää itse.
Samoin se on hänellä että ei koe tekevänsä mitään väärää, päinvastoin kokee olevansa muita rakastavampi ihminen kun osaa "jakaa rakkauttaan monille, ei vain yhdelle" ynnä muuta utopistista.
Olen myös huomannut, että pettäjien tarinat ovat kaikki yhteneväisiä, kuin kyseessä olisi joku sairaus jonka oireet ovat kaikilla ihan samat!
Hän asuu pienellä paikkakunnalla ja uskon kyllä, että varmasti jossakin vaiheessa kärähtää itsestään ja se varmasti palauttaa maan pinnalle paremmin, kuin että minä puuttuisin asiaan..
Joten taidan antaa kiusaukseni olla ja odottelen sivusta seuraajana, mutta helppoa se ei ole!
On kyllä tosi vaikeaa olla vaan hiljaa ja katsella kaverin touhuja sivusta, me siis ollaan tän kaverin kanssa tekemisissä päivittäin ja pysyn hyvin kärryillä sen kuvioista. paremmin siis kun haluaisin, varsinkin kun omat moraalikäsitykset esim. avioliiton kunnioittamisesta on hieman erilaiset. Pari kertaa oon kommentoinu, mut ne "eihän tää voi olla väärin kun mä oon niin onnellinen"-kommentit ei mua vakuuta, sillä satun tietämään miten vaimo ja lapset kärsii. No, eihän tää tilanne nyt oo yksin kaverin aiheuttama, on siinä osallisena se mieskin...
Onko ystävyydellä enää rajaa
jos toinen tekee toisille vää-
rin?