"On niin herkkää aluetta tuo lihavuus ja laihduttaminen. Tiedän sen itsekin yli kolmenkymmenen lihavan vuoden kokemuksella. Eikä se taida syyllistäminen paljoa auttaakaan, nostaa vaan tiukempaan vastarintaan, - kyllä minä läskini itse kannan, ihan hyvä minun on olla, ei mitään hätää, minun kuuluu olla vähän tukeva, olen ollut lihava jo lapsesta saakka, meillä on sitä suvussa ja minulla on isot luut. Kuitenkin jokainen laihtunut muistaa tavalla tai toisella kärsineensä lihavuudesta ja tietää että laihempana on mukavampi olla. Taitavat sen tietää sisimmässän laihtumattomatkin.
Eihän se laihduttaminen aina onnistu, itselläni onneksi sattui nappaamaan lopulta. Kysyvätkin aina, että miten sinä siinä heti noin onnistuit ja noin nopeasti. -Oliko tuo nyt sitten niin äkkiä? Kolmekymmentä vuotta sitä tuli yritettyä, ennekuin tarpeeksi sisuunnuin. Onhan näitä onnistumisen tarinoita paljon, paljon enemmän taitaa kuitenkin olla yrittämisen tasolle jääneitä. Oli niitä minullakin varmaan pitkälle toistakymmentä."
Lähde: http://www.sohvaperuna.blogspot.com/
Niinpä. Tästä on minullakin kokemusta, kun eksyin ensimmäisen kerran vuonna -02 internetin laihdutuspalstoille. Eräällä sivustolla vaikutti silloin myöhemmin laihdutuskirjan tehnyt nainen, jonka tärkein prinsiippi tuntui olevan "MINUSTA OLISI SAATTANUT TULLA LIHAVA". Hänen kiinteytymisestään sitten luettiin foorumia ja blogia pari vuotta, laihdutustulos yhteensä noin 10kg.
Auta armias kun raavas mies meni samoille foorumeille puhumaan omasta 30-40 kilon ylipainostaan ja painoindeksistä KOLMEKYMMENTÄVIISI PLUS. No akathan vaan haukkuivat kaikki liikuntaan ja näkkileivän syömiseen perustuvat jutut lyttyyn heti alkuunsa. Sitten laittoivat perään raporttia omista Helsingin "stokkan" kahvikekkereistään. Heh ;-)
Juu, jokainen tulee autuaaksi omilla teeseillään. On vaan kovasti viime vuosina yleistynyt maalaisjärjen käyttö - myöskin urheilijoitten harjoittelussa ja ravitsemuksessa. Uskon että tämä kehitys jatkuu ja muutaman vuoden kuluttua saamme yhteisesti nauraa kaikille "kolmen vaiheen palautusjuomille".
Omasta puolestani koen löytäneeni uuden vaihteen laihdutuskysymyksiin tämän aivan mainion kirjauutuuden myötä josta kirjoitin tuossa pari viestiä takaperin. Minunkin elämässä on ollut 10-20 kilon pudotuksia toistakymmentä kappaletta, mutta se ratkaiseva PAINO KAKSINUMEROISELLE JA KASILLE on vaan jäänyt puuttumaan.
Täällä siis ollaan edelleen paino reilusti kolminumeroisella. Mutta lähellekään rapakunnossa en katso olevani. Kävelin mm. eilen 25 kilometrin lenkin aikaan 3 tuntia 38 minuuttia. Noin parinkymmenen kilometrin kohdalla alkoi pikkuisen tuntumaan jaloissa että jaksankohan vielä vitosen. Jos olisin jäänyt sitä tuumailemaan niin taksilla varmaan olisi pitänyt ajaa loppumatka. Mutta näin se on tytöt, että kun suomalainen raavas mies päättää, niin sillon mennään ja sillä sipuli.
Oman, aidon ja itseni näköisen laihdutusblogin avaamista suunnitteleva, teidän kaikkien ikioma
Laihdutuskeskustelija
Eihän se laihduttaminen aina onnistu, itselläni onneksi sattui nappaamaan lopulta. Kysyvätkin aina, että miten sinä siinä heti noin onnistuit ja noin nopeasti. -Oliko tuo nyt sitten niin äkkiä? Kolmekymmentä vuotta sitä tuli yritettyä, ennekuin tarpeeksi sisuunnuin. Onhan näitä onnistumisen tarinoita paljon, paljon enemmän taitaa kuitenkin olla yrittämisen tasolle jääneitä. Oli niitä minullakin varmaan pitkälle toistakymmentä."
Lähde: http://www.sohvaperuna.blogspot.com/
Niinpä. Tästä on minullakin kokemusta, kun eksyin ensimmäisen kerran vuonna -02 internetin laihdutuspalstoille. Eräällä sivustolla vaikutti silloin myöhemmin laihdutuskirjan tehnyt nainen, jonka tärkein prinsiippi tuntui olevan "MINUSTA OLISI SAATTANUT TULLA LIHAVA". Hänen kiinteytymisestään sitten luettiin foorumia ja blogia pari vuotta, laihdutustulos yhteensä noin 10kg.
Auta armias kun raavas mies meni samoille foorumeille puhumaan omasta 30-40 kilon ylipainostaan ja painoindeksistä KOLMEKYMMENTÄVIISI PLUS. No akathan vaan haukkuivat kaikki liikuntaan ja näkkileivän syömiseen perustuvat jutut lyttyyn heti alkuunsa. Sitten laittoivat perään raporttia omista Helsingin "stokkan" kahvikekkereistään. Heh ;-)
Juu, jokainen tulee autuaaksi omilla teeseillään. On vaan kovasti viime vuosina yleistynyt maalaisjärjen käyttö - myöskin urheilijoitten harjoittelussa ja ravitsemuksessa. Uskon että tämä kehitys jatkuu ja muutaman vuoden kuluttua saamme yhteisesti nauraa kaikille "kolmen vaiheen palautusjuomille".
Omasta puolestani koen löytäneeni uuden vaihteen laihdutuskysymyksiin tämän aivan mainion kirjauutuuden myötä josta kirjoitin tuossa pari viestiä takaperin. Minunkin elämässä on ollut 10-20 kilon pudotuksia toistakymmentä kappaletta, mutta se ratkaiseva PAINO KAKSINUMEROISELLE JA KASILLE on vaan jäänyt puuttumaan.
Täällä siis ollaan edelleen paino reilusti kolminumeroisella. Mutta lähellekään rapakunnossa en katso olevani. Kävelin mm. eilen 25 kilometrin lenkin aikaan 3 tuntia 38 minuuttia. Noin parinkymmenen kilometrin kohdalla alkoi pikkuisen tuntumaan jaloissa että jaksankohan vielä vitosen. Jos olisin jäänyt sitä tuumailemaan niin taksilla varmaan olisi pitänyt ajaa loppumatka. Mutta näin se on tytöt, että kun suomalainen raavas mies päättää, niin sillon mennään ja sillä sipuli.
Oman, aidon ja itseni näköisen laihdutusblogin avaamista suunnitteleva, teidän kaikkien ikioma
Laihdutuskeskustelija
Vastaukset 43
Vanhimmat
Herkkähipiäisyyteen on yksi selkeä fysiologinen syy: nälkä tekee kiukkuiseksi. :-)
Ihmettelen minäkin sitä kiivautta, jolla hyökätään "toisin tekijöitä" vastaan. Laihtumiseen kun on monta tietä, ja se, mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.
Kun Laihdutuskeskustelija kertoi löytäneensä uuden vaihteen kirjan myötä, kerronpa minäkin muutaman opuksen, josta olen itse saanut apua. Tuorein niistä on Patrik Borgin Rentoa painonhallintaa, jossa korostetaan muutosten pysyvyyttä ja sitä, ettei kannata pyrkiä liian nopeisiin tuloksiin, koska mitä nopeammin laihtuu, sitä enemmän lähtee lihasta eikä sitä toivottua läskiä.
Pertti Mustajoen "Laihdu pysyvästi" oli aikanaan minulle aikamoinen ahaa-elämys. Hyvää asiaa, joskaan ei suoranaisia ruokavalio-ohjeita, on myös Mikael Fogelholmin kirjassa "Syö ja liiku mielelläsi". Näitä kolmea kirjaa voin lämpimästi suositella kaikille, jotka etsivät tietoa laihdutuksensa tueksi ja taustaksi.
kirjoista ilmestyi viime vuonna. Mary Enigin ja sally Fallonin loistava kirja "Syö rasvaa ja laihdu"
http://www.ruokakirjat.com/catalog/product_info.php?products_id=802&osCsid=00b07d82b71db3c0e8bdd5a6d329e8c4
Ota kuitenkin huomioon, että nimenomaan UKK-instituutin tutkija Patrik Borg piti "Menevän miehen mallia" onnistuneena:
"Ukk-instituutin ravintotutkija Patrik Borg tutki ruokalistani viikon ajalta Itä-Häme -lehden pyynnöstä. Lähinnä vain rasvoista ja eineksistä kuulin pientä nurinaa. Levitteenä käyttämäni kevyt 9% sulatejuusto ei kullemma ole rasvakoostumukseltaan hyvä, vaan parempaa olisi normaalirasvainen margariin. Eineksistä hän lähinnä huomautti siitä, että ihmiset yleensä tuppaavat unohtamaan kasvisten lisäämisen niihin.
Eineksiä olen aika paljon suosinut tämän projektin aikana, varsinkin kun olemme hengettären kanssa kahden kotosalla, mutta syömme kyllä niiden kanssa aina kasviksia runsaasti. Niillähän saa lautasenkin täytettyä, samoin vatsan, pelkät valmiit eines-annokset kun ovat niin pirun pieniä. Pienen annoskoon lisäksi plussaksi eineksille on helppo syömisten seuranta, kalorit ja rasvat kun on pakkauksiin merkitty. Ne myös sopivat tämän hetkiseen elämäntilanteeseen, aiemmin on tehty ruokaa isolle perheelle ja nyt on koittanut vapaus itsekkääseen laiskuuteen ja vähempiin ruokamääriin lasten lähdettyä omien patojensa äreen. Toki muuten enemmän kotiruuasta tykkään ja jatkossa kokkailen itse kyllä enemmänkin.
Kevyttä sulatejuustoa olen taas käyttänyt sen pienen kalorimäärän takia, olisikohan ollut 160 kalorin tietämiin, Keijussa on esimerkiksi 550 kaloria, rasvaahan niissä on 9% ja 60%.
Eihän sitä toisaalta aivan optimaalista ruokavaliota ole tarviskaan noudattaa. Ei tämä elämäni muutenkaan ole niin täysin terveellistä, vaan kyllä siihen joukkoon mahtuu paljon epäterveellisyyttäkin.
Lisäksi Itä-Hämeen urheilutoimittaja oli kysynyt UKK:n tutkijalta myös tästä laihduttamisestani. Nopeaa laihdutusvauhtia Borg ei pidä pahana, kunhan se on toteutettu pysyviksi muutetuilla elintavoilla. Lisäksi liikuntamäärät ovat olleet järkeviä ja toteutettavissa.
Borgin mielestä kuntopuolen tulokset ovat melkoiset ja asenteessa positiivistä hulluutta. Kokonaisvaikutelma siis kirkkaasti plussalla."
Lähde: http://www.sohvaperuna.blogspot.com/
Ylipaino on itsessään niin suuri terveysriski, että laihtumisen hyödyt ylittävät moninkertaisesti sen jos -1kg viikossa laihdutustahdilla hieman nahka roikkuu laihdutuksen lopussa ;-)
-LK
"Kun Laihdutuskeskustelija kertoi löytäneensä uuden vaihteen kirjan myötä, kerronpa minäkin muutaman opuksen, josta olen itse saanut apua..."
Komppaan täysin sen puolesta, että lukeminen kannattaa aina. Oma yksityinen laihdutuskirjastoni käsittää tähän mennessä nämä teokset:
LAIHDU TERVEELLISESTI. Kuta pitempi vyö, sitä lyhyempi elämä. Suomen Lihavuudenvastustamisyhdistyksen kirjoituksia vuosilta 1950-1981. Toimittanut professori Toivo Rautavaara. 255 sivua
-todellinen laihdutuskirjojen klassikko, jonka varhaisista raporteista useimmat ovat edelleen tänä päivänä hämmästyttävän ajankohtaisia
SYÖ JA LIIKU MIELELLÄSI. Onnellisen ihmisen valinnat. Mikael Fogelholm 1999. 339 sivua
-erinomainen ja kansantajuisesti kirjoitettu kirja laihdutuksesta, ruokavaliosta ja painonhallinnasta
Nämä siis omaksi hankittuja kirjoja. Lisäksi olen opiskellut kaiken mitä kirjastosta löytyy näistä menetelmistä: Atkins, Zone ja Glykeemiseen indeksiin perustuvat vhh-dieetit.
Monissa kirjoissa toistuvat samat perusteemat. Viime aikoina on tullut ilahduttavan paljon kirjoja, joissa korostetaan liikunnan välttämättömyyttä. Omat laihdutuskokemukset tukevat näitä havaintoja.
-LK
Pieni virhe kirjan nimessä...
Tuokin kirja, Menevän miehen malli, on tuttu. Siinähän reilusti ylipainoinen (lähtöpaino noin 140 kg) pudotti melkein puolet painostaan lähinnä runsaalla liikunnalla.
Borgin parhaita puolia on suvaitsevaisuus, vaikka hän on hitaan painonpudotuksen kannalla, hän ei tuomitse sitä ehdottomasti, jos niin kuin "Menevä mies" kertoo, painonpudotukseen johtaneet muutokset ovat pysyviä. Sitä paitsi, paino yleensä putoaakin nopeammin niillä, joilla pudotettavaa on paljon. Ja lisäksi lihavakin mies kuluttaa liikkuessaan enemmän kuin samankokoinen nainen, koska miehen kropassa on enemmän lihasta ja lihas kuluttaa enemmän kuin rasvakudos.
Mainio kirja, vaikka se "hullun meiningillä" liikkuminen vähän hirvittikin. Toisaalta kun katselin liikuntaan käytettyä AIKAA, se ei paljon poikennut omastani - noin tunti päivässä, mikä on ansiotyössä käyvänkin helppo järjestää ("menevä mies" tekee työtä kotonaan ja voi itse määritellä työaikansa).
olisi Uffe Ravnskovin Kolesterolimyytti.
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=952542135X&s=1
Jätin epäterveellisen ja lihottavan rasvan vähälle ja sen jälkeen paino pudonnut, veriarvot kohdallaan. Miksi pitäisi voileipä-Uffen huuhaa-kirjaa lukea? Kas kun ei pullukka-Heikkilän tai jotain muuta pelle kirjaa? Kiitos ei, mulle tulee Aku Ankka, se on asia sisällöltään parempi kuin noi sinun suosittelemat huuhaa opukset.
Koska tulisi jotain luotettavaa kirjaa tai tutkimusta siitä, että rasva terveellistä??
Ei koskaan...
"Mikael F Sinnikäs Ravskov 5.1.2007 21:14
Yritin vielä tarkastella, mitä kyseinen Uffe Ravskov on saanut aikaiseksi. Hän on viimeisen 15 vuoden aikana julkaissut noin 50 kirjettä lääke- ja ravitsemustieteen hyviin huipputason lehtiin. Varsinaisia tutkimusraportteja hänellä on vain muutama, Ravskov on siis keskittynyt ihan eri asioihin kuin mitä tutkijat yleensä tekevät.
Kaikissa kirjeissään hänellä on suunnilleen sama viesti: kolesteroli ei ole yhteydessä sydänkuolemiin, kolesterolia ei kannata alentaa, ravitsemuksella ei voi alentaa kolesterolia (mutta liikunnalla ja laihtumalla voi). En ole lipiditutkija, enkä osaa ottaa kantaa ainakaan siihen, mitä epänormaalin alhainen kolesteroli voi tehdä. Ravitsemuksella tällaisiin tuloksiin ei kuitenkaan päästä, joten tämä huoli koskee vain lääkkeiden käyttöä.
Ravitsemuksen osalta Ravskov on minusta väärässä, sillä kymmenet interventiotutkimukset ja niiden perusteella tehdyt meta-analyysit (esim. Mensink ym. Am J Clin Nutr 2003) ovat osoittaneet, että esim. HDL:n ja kokonaiskolesterolin suhde muuttuu, kun ruokavalion rasvojen ja hiilihydraattien suhdetta muutetaan ja erityisesti kuin rasvan laatua muutetaan. Liikunnan ja laihtumisen merkitys on ainakin oman tulkintani mukaan vähäisempi kuin ravitsemuksen.
Menemättä yksityiskohtiin kävin läpi muutaman Ravskovin kirjeen ja hänen saaman vastineen (mm. Am J Clin Nutr 2006;84:1550-1 ja Lancet 2003;361:1988-9). Minusta vastineissa enemmän tai vähemmän hyvin osoitettiin Ravskovin olevan väärässä tai ainakin tulkinneen tuloksia kummallisesti. Tietysti on teoriassa mahdollista, että yksi ihminen on aina oikeassa ja 50 väärässä. Tiedemaailmassa tämä olisi kuitenkin hieman outoa. "
Lähde: http://www.mikaelfogelholm.fi/keskustelu.html/69?p=4&c=
Lisäksi kannattaa lukea "Suuri Margariinikeskustelu" joka osoittaa kovimpien vhh-fanaatikkojen olevan peräti täysin väärässä:
"Totean vielä voista sen verran, että se sisältää paljon tyydyttynyttä rasvaa, josta osa on transrasvaa. Tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että voin rasva (joitain yksittäisiä komponentteja lukuun ottamatta) olisi mitenkään erityisen terveellisitä. Voin runsas käyttö siis lisää ruokavalion tyydyttyneen rasvan määrää ja tästä lähtökohdasta on alettava tulkita tutkimuksia.
Interventiotutkimuksisa on selkeästi osoitettu, että tyydyttynyt rasva on huonompi vaihtoehto terveyden kannalta kuin tyydyttymätön rasva (olettaen, että monityydyttymättömien osuus ei ole aivan mielettömän korkea ja että elimistön antioksidanttitila on OK). Viittaan Mensinkin ym. meta-analyysiin vuodelta 2003 (Am J Clin Nutr), jossa käytiin läpi 60 intervention tulokset kvantitaviivisin analyysimenetelmin."
Lähde: http://www.mikaelfogelholm.fi/keskustelu.html/109?p=3&c=
kun lukee kirjoituksiasi niin Aku Ankka on todella parasta kirjallisuutta mitä tuolla tasolla oleva voi jotenkin ymmärtää.
ei ollut hanskassa. Voit tarkistaa sen tästä linkistä.
http://www.ravnskov.nu/cholesterol.htm
ja terveellistä rasvaa. Voi sisältää lehmän pötsissä syntyvää transrasvaa, joka on aivan eri asia kuin teollisessa prosessissa syntyvät transrasvat. Jos ei näitä perusasioita hallitse niin ei kannata kirjoittaa mitään.
http://www.hiilaritietoiset.net/voionainavoita.html
"Ei voi olla tarkoituksenmukaista myöskään lukea tutkimuksia kuten esim. dosentti Uffe Ravnskov (Ruotsi) tekee. Kolesterolimyytti -kirjassa, jonka olen tarkkaan lukenut, Uffe hyökkää viime vuosikymmeniä ravintokeskusteluamme hallitsevia rasvamyyttejä vastaan. Esimerkiksi kumoten sen käsityksen, että ravinnon rasvat lisäävät veren kolesterolipitoisuutta. Siinä moni suomalainenkin tutkija ja Kansanterveyslaitos (!) saa kuulla kunniansa! On hyvä, että hän kertoo miten vääristynyt käsityksemme ravintorasvoista on ja kirjassa on paljon ansiokasta ja oivaltava tietoa tarjolla. Suosittelen kirjaa kaikille terveydestään kiinnostuneille. Suurena ongelmana kirjassa on kuitenkin se, että dosentti Ravnskov tulkitsee tieteellisiä töitä hyvin oudolla tavalla: Pitäisi lukea julkaistuja tutkimustuloksia siten, että poimii monista tutkimuksista esille ne asiat joita tutkija ei ole maininnut alkuperäistutkimuksessa tai joita hän ei ole halunnut kommentoida. Rivien välistä, taulukoiden ja graafisten esitysten joukosta löytyy Ravnskovin mukaan selitys kolesterolimyytin järjettömyydelle. En väitä Ravnskovin olevan väärässä, mutta hän ohjaa lukijaa kulkemaan sellaista polkua pitkin, jolla mennään vielä syvempään metsään: Suurin osa tieteellisestä tutkimustyöstä koskien erityisesti rasvoja pitäisi kirjoittaa (tai ainakin tulkita) uudestaan! Voin hyvin ymmärtää, että moni lipiditutkija kokee olonsa epämukavaksi, kiusaantuneeksi ehkä jopa huvittuneeksi. Minulle jäi Uffe Ravnskovista hyvin epämiellyttävä olo. Ehkä hänen on pakko tällä tavalla edetä valistuksessaan, mutta tosi vaikeaksi tilanne menee jos tutkimustöitä pitää jatkossa lukea rivien välistä."
veteraaniurheilija Christer Sundqvist
http://sundqvist.blogspot.com/2007/02/ravitsemus-hertt-tunteita.html
Itse katsot valmiiksinaurettuja komedioita, että tiedät koska naurat. Naisesi ovat maksettua sorttia, kun niin etovaksi olet itsesi lihottanut. Ruokaa et osaa kokata kuin upporasvassa paistaen. Ei se elämä sinulla hymyile :)
Vaikka olisi kuinka epäterveellistä, niin on myös erittäin lihottavaa, kuten Kiril huomaat siinä vyötärölläsi olevasta kellukkeesta. Joko on olkapää parantunut, jotta pääset aamukellunnoille, odotellessa varsinaista liikuntakauttasi, marjanpoimintaa. Mutta pyydä jotain maksullista paistamaan sinulle pellillinen pullia, joita himoitset, myös letut ja muffinit varmaan maistuisi, kun niinstä niin usein höpötät.
Christer Sundqvist itse kirjoitti meijerivoita suosivan kirjoituksen. Tämä asia oli mainittu antamassani linkissä.
"Lokakuussa 2006 eräässä urheilulehdessä julkaistiin meijerivoita suosiva kirjoitus [1]. Kirjoittaja sai useita yhteydenottoja Kansanterveyslaitokselta, Sydänliitosta ja ravintoasiantuntijoilta eri puolilta maatamme. Sanomaa voin terveellisyydestä paheksuttiin ja lehden toimitukseen otettiin yhteyttä syyttäen kirjoittajaa faktojen vääristelystä. Olisimme toivoneet hiukan makeampaa suhtautumista, sillä makeita sanoja olisi kriitikoiden tarvittaessa niin paljon mukavampi syödä kuin kitkeriä"!
Lähdeviittaukset
1. Sundqvist Christer. Kannanotto voin puolesta: Kova juttu. Juoksija-lehti 36 : 64, 2006
Linkityksen osaat, oma älysi kun on turtunut puolitoistavuotta sitten, kun aloit rasvalla lihottamaan.
Christer Sundqvist itse kirjoitti että suosittelemasi Uffen kirja on täyttä hölynpölyä.
UKK-instituutin johtaja totesi myös yhteenvetona kolesterolista että Uffe puhuu potaskaa.
Linkithän olivatkin tuossa ylempänä. Herää siis kysymys, että kenelle Kiril suosittaa Uffen hölynpölykirjoja?
Ja miksi? Ei mikään ihme että Karppaajat forum ja vastaavat sivustot jäävät pienen marginaaliryhmän puuhasteluksi. Sanoille ei ole katetta.
Tässä kuitenkin Veteraaniurheilijan oma vastaus jossa kiteytyy aika hyvin keskustelun tämänhetkinen taso Suomessa:
Anonyymi kirjoitti...
Löysin tänne sivulle karppaus.info sivustolta. Et halua liikaa korostaa Uffe Ravnskovin osuutta ja varsinkin hänen kirjaansa olet lukenut hyvin oivallisesti. Tuo Ruotsissa asuva kommentoija sanoo sinun osuneen oikeaan arvioissasi. Se on aika paljon se! Karppifoorumissa sinulle tietenkin ilkeillään kun et nostakaan Ravnskovia puolijumalan asemaan. Oletko lukenut mitä sinusta kirjoitetaan? http://karppaus.info/forum/
viewtopic.php?t=24651
Tutustuin valtavaan tietopakettiisi ja täytyy sanoa, että on sinulla hyviä juttuja. Sinäkö kirjoitat myös Juoksija-lehdessä? Viimeisimmässä lehdessä on aivan loistava juttu sohvaperunasta josta tulee huippu-urheilija!
2/08/2007 12:39 PM
veteraaniurheilija kirjoitti...
Anonymous kyselee: "Oletko lukenut mitä sinusta kirjoitetaan?"
Kävin poikkeuksellisesti katsomassa mitä minusta kirjoitetaan. Kiitos vinkistä. Hyvä kun ei tällä kertaa tuon enempää ojennettu edes vasemmalla kädellä kuten joillakin on siellä tapana. Minusta tuo kyseinen Karppaus-foorumi on tällä hetkellä pahimpana esteenä asialliselle keskustelulle ravinnosta täällä Suomessa. Onneksi meillä Suomessa on vapaus valita lukutarpeemme mukaisesti laadukasta luettavaa yllin kyllin muista lähteistä. Siellä on muutamalla kirjoittajalla aivan liian paljon vapaa-aikaa ja käyttävät luppoaikansa muiden yksityisten mielipiteitten tonkimiseen. On hämmästyttävän paljon halua loukata tutkijoita, lääkäreitä, ravitsemuksen asiantuntijoita ym. Itse viihdyn paremmin Hiilaritietoiset-foorumissa, jossa ei niin hurjalla talibaaniasenteella olla liikkeellä. Anteeksi kaikki talibaanit (arab. طالبان eli "oppilaat"), eli islamilaisen ääriliikkeen edustajat. En keksinyt muuta vertauskuvallista nimeä muutamalle foorumin VHH-oppilaalle. Kaikkia virallista ravitsemuslinjausta suosivia ei olisi syytä kohdella niin julmasti kuin karppaus-foorumissa on tapana.
Toivottavasti en vie nyt sinulta karkkia suusta, sanoessani, että kaikesta kritiikistäni "virallisterveellisiä" ravitsemussuosituksia kohtaan, ammennan pääosin ravitsemustietämykseni virallisterveellisistä lähteistä. Tieteen olemukseen liittyy kriittisten arvioiden esittäminen, vain niin tieto karttuu ja jalostuu. Kansanterveyslaitokseen kohdistamani kritiikki on siis ymmärrettävä tässä viitekehyksessä. Siellä laitoksessa ravintoasiat ovat ihan sekaisin! Siellä tarvitaan perusteellinen remontti.
Lisäkysymys: "Sinäkö kirjoitat myös Juoksija-lehdessä? Viimeisimmässä lehdessä on aivan loistava juttu sohvaperunasta josta tulee huippu-urheilija!"
Joo, minun näppäimistöltäni on lähtöisin se Raimo Auvisesta kertova laihdutuksen menestystarina. Juoksija-lehden toimituskunta osasi tehdä jutusta ihan kelvollisen loistavalla kuvituksella ja hienolla taitolla!
Mukavaa päivän jatkoa, toivottaa veteraaniurheilija = christer sundqvist
2/08/2007 2:33 PM
marginaaliryhmän puuhasteluksi. Enemmistö siirtyy potilasjärjestöihin, kuten diabetesliittoon ja sydäntautiliittoon. Karppien pieni vähemmistö ei näitä kansoita vaan syö terveellisesti ja voi hyvin, eivätkä rasita veronmaksajia lääke- ja sairauskuluillaan.
On se hullua, että jotkut pilaa rasvan ihannoinnilla ja lihottamalla terveytensä ja ovat kuormittamassa terveydenhoitopuolta. Lisäksi vhh-lihottajien vuoksi pitää tulevina vuosina rakentaa lisää dementiaosastoja, joihin heidät kärrätään vanhoilla päivillä, jos ei pumppu ole pettänyt. Kauheaa, että tuollaisten pellejen lihotushimon seurauksia joutuu verorahoillaan kustantamaan. Kai vaadit vielä maksullisten palvelutkin verovaroilla kustannettavaksi?
Ja salaliitto senkuin paisuu: Kansanterveyslaitos, Diabetesliitto, UKK-instituutti, Sydäntautiliitto, Vierumäen urheiluopisto, ammattitason urheiluvalmentajat, kansainvälisen tason lipiditutkijat, kansainvälinen tiedeyhteisö...
että jotkut pilaa hiilihydraattien ihannoinnilla ja lihottamalla terveytensä ja ovat kuormittamassa terveydenhoitopuolta. Lisäksi hiilarisyöppöjen vuoksi joudutaan kustantamaan verorahoilla jatkuvasti kasvavat lääke- ja sairaanhoitokulut. Sitten vielä joku tepi kiertää palstoja kertomassa, että muffinssit, letut ja bataatit ovat kevyttä herkkua.
Kyllä sieltä Koukkuniemestä sullekin paikka löytyy aikanaan kun hoidetaan hiilareiden aiheuttamia pitkäaikaissairauksia.
Kerro nyt ne perusteet miksi suosittelet Uffen höpökirjaa Tepille. Onneton yrityksesi tehdä Veteraaniurheilijasta Uffen puolestapuhuja päättyi - onnettomasti :)
Onhan jo tutkimustenkin mukaan osoitettu, että liiaksi tyydyttyneeseen eläinrasvaan painottunut ruokavalio päästää käyttäjänsä autuaammille metsästysmaille ennen kuin he itse sitä huomaakaan.
Niin, onhan se kauheaa, kun ei seuraa tuollaista vhh-muotilihotusta, vaan jättää rasvan vähemmälle ja näin laihtuu 1.5 kg kuukaudessa. Ymmärrän hyvin, että sinua himottaisi vedellä pullia, muffineita ja lettujakin. Mutta kun ne hiilarit ei lihota läheskään yhtä hyvin ylensyötynä kuin ylensyöty rasva. Onhan se niin, että kun syö kilon ylimääräistä rasvaa, siitä tarttuu 970 grammaa vyötärölle, sen sijaan kilosta sokeria tulee vain noin 200 grammaa nopeasti päässä laskien.
Mutta silti en ymmärrä, miksi kaltaisesi lihottajan pitää saada yhteiskunnalta tulevaisuudessa terveydenhoitoa.
oppia veteraaniurheilijalta, että voi on aina voita ja tepi voisi liittyä hiilaritietoisiin.
http://www.hiilaritietoiset.net/voionainavoita.html
Miksi? En halua pilata terveyttäni ja lihottaa itseäni muodottomaksi palloksi sinun tavoin.
Kirilille voisi myöntää vuoden linkittäjä-tittelin, voisi tehdä hienon kunniakirjan ja pukata postiin Virtakujalle menemään.
ei tarvitse yhteiskunnalta samalla tavoin terveydenhoitoa kuin hiilarisyöpöt, jotka tarvitsevat diabeteksen, sydäntautien ja syövän hoitoonsa lääkkeitä ja lääkäreitä. Diabetesliitonkin jäsenistä vain 12% hoitaa sairauttaan ruokavaliolla muut syövät kuin tepi ja hoitavat lääkkeillä syömisen ja suositusten aiheuttamat vauriot.
Mistä muuten löydät vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattaneen, joka olisi lihonut? Anita Hirvonenkin lihoi välittömästi kun lopetti vhh-ruokavalion ja nyt taas laihduttaa vhh:lla.
Sulla pieni kirjoitusvirhe, siis kaltaisesi lihottaja. No tulevaisuudessasi sydän- ja verisuonitauteja, suolistosyöpää, dementiaa yms vaivaa ja me maksamme! Toista se on, kun jättää ne lihottavat rasvat minimiin, paino tippuu ja kroppa voi hyvin. No eiliseen 4D dokumentin suomalaiseen vastineeseen voisi ottaa Kirilin kumppaneineen.
No, heti sinä tulet ekana mieleen vhh-lihottajista ja A. Heikkilä.
Ensinnäkin Kirillä ei ole mitään tekemistä karppaajien kanssa, kyseinen henkilö ei ole ilmeisesti kirjoittanut yhtäkään viestiä kyseisellä palstalla.
Mutta aika kova väite tämä kumminkin on:
"Minusta tuo kyseinen Karppaus-foorumi on tällä hetkellä pahimpana esteenä asialliselle keskustelulle ravinnosta täällä Suomessa."
Voi vain ihmetellä miten hyvin pieni osa suomalaisista on mukamas este keskustelulle? Miten me esim ollaan uhka KTL:lle tai muille?
Kummallista on sekin että esim itse suuri herra KTLn Pekka Puska saa vainota VHHlla olijoita miten haluaa ja antaa täysin valheellista tietoa VHHsta mediassa ja siitä ei saisi pitää "meteliä". Jostain kumman syystä eräitä asioita saisi käsitellä vain yhteen suuntaan, mutta ei toiseen, sehän tuntuu olevan melkeinpä rikollistatoimintaa.
Itse valmistat ruokasi paketillisella voita ja pullollisella öljyä, mutta sitten oletkin olevinasi niitä vastaan.
Mistä löydät tilastotietoa siitä että suomalaiset lihavat/ diabetes potilaat/ SVT- taudeista kärsivät olisivat saaneet ne noudatettuaan vuosia VHHta?
ns. riitelyyn, kiinnitin huomiota tuohon "raavas mies päättää ja silloin mennään" - eihän hyvä raavas mies ole tarkoitus, että liikunta on hampaat irvellä raatamista raavaasti? Pitäähän siitä jotain iloakin saada laihdutuksen tukena. Omalla kohdallani sain kammon liikuntaan yläasteiässä, liikunnanopettaja oli todellinen raavas mies, eikä antanut armoa kenellekään. Löysin liikkumisen vasta aikuisiällä uudestaan ja ihan oman ilon vuoksi, silloin kun tuntuu siltä. Eriasia on urheilijat, jotka parantelevat suorituksiaan suunnitelmallisesti - ei tavallisen raavaan pulliaisen tarvitse saada olympiatason suorituksia tai maratoonarin matkoja.. ;-) Ollaan vähemmän raavaita ja liikutaan omien kykyjen ja halujen mukaan.
raavaalla miehellä. Ihan tavis menoa. Monta kymmentä vuotta sanoo laihduttaneen. Jos puhutaan kymmenistä vuosista, niin kyse on pitkästä jänteestä kyllä, muttei välttämättä määrätietoisuudesta.
Päättäväinen mies olisi jo alle sen sadan kilon. Tuolla tietomäärällä. Silloin voi alkaa jo uhoamaan ja on jo syytäkin.
Moni puhuu ja moni tekee. Noin yleisesti. En tarkoita välttämättä laihdutuskeskustelijaa. Kyllä sillä taitaa olla ainakin kova halu laihtua ja se on se pääasia. Ehkä se menee hitaasti, mutta varmasti.
Kirjan lukeneet tietävät sen, että liikunta aloitettiin pienestä ja määrää lisättiin maltillisesti urheiluvalmentajan ohjauksessa. Ei suinkaan hiihtää rykäisty Finlandia-hiihtoa kylmiltään. Laihdutustulos -65kg ajassa 9kk on varsin merkittävä saavutus. Kilot ovat myös pysyneet poissa pian 2 vuotta. Selviää sieltä blogista.
En tiedä, mitä juttua nämä oli, mutta näihin takerruin ja ne kävi silmään:
"Kolmekymmentä vuotta sitä tuli yritettyä, ennekuin tarpeeksi sisuunnuin. Onhan näitä onnistumisen tarinoita paljon, paljon enemmän taitaa kuitenkin olla yrittämisen tasolle jääneitä. Oli niitä minullakin varmaan pitkälle toistakymmentä."
Siis onko kyse 9kk:sta? Se on hyvä suoritus.
Tuo tarina vaikuttaa enemmän tyypillisen jojo-laihduttajan tarinalta, kun puhutaan malliin "Kolmekymmentä vuotta sitä tuli yritettyä, ", Oli niitä minullakin varmaan pitkälle toistakymmentä."
Mutta erittäin hyvä jos nyt onnistuit.
Menevän miehen blogissa kerrotaan että hän teki tämän ison laihdutuksen 50-vuotiaana. Laihdutuskeskustelija on taas ihan eri henkilö mutta hänkin vaikuttaa uskovan liikunnan voimaan.
kommentiin asti. Se on kommentti laihdutuskeskustelijalle. Tuo on taas kommentti jazzan kommenttiin jne.
Laihdutuskeskustelija puhuu raavaista miehistä....
Ei voi muuta kuin nauraa, että isot pojat leikkivät kuralätäkössä sopii muuten tähän vuodenaikaan. Minusta on sama pudotaako painoa vaikka uskoen sulaneeseen lumiukkoon eikö ole niin, että tärkeintä on pysyvä painonpudotus oli keino mikä hyvänsä morkkaamatta muiden tapoja. Ei kaikille sovi vhh ei sitä tarvitse tyrkyttää ja jokainen löytää oman tavan. Tervettä elämää kaikille tavoista riippumatta.
jos painonpudotus on kestänyt vuosikymmeniä.
Oliskohan nuo kommentit olleet siihen suuntaan viittaavia. Ei siinä varmaankaan kenenkään menetelmiä ole tarkoitus sen kummemmin pilkata. Pääasia on, että se joskus onnistuu. Menetelmällä ei ole väliä. Se on se lopputulos ja sen pysyvyys, mikä on tärkeintä. Siinä tilanteessa ei voi/kannata alkaa kehumaan, koska ne läskit tulee takaisin helpommin, kuin lähtee. Se homma vaatii loppuiän kestävää nöyrää asennetta. Tätä näissä kommenteissa haettiin. Ei ole tarkoitus pilkata. Itse kannatan nöyrää linjaa, vaikka olen juuri ns. onnistunut tavoitteessani. Tällä hetkellä mietin kovasti, miten tästä eteen päin jne. jotta tulokset ja kunto säilyy. Laihdutuksessa todelliset voittajat julistetaan vasta vuosikausien jälkeen. Silloin vasta näkee miten se homma meni ja kannattaako juhlia.
"Laihdutuksessa todelliset voittajat julistetaan vasta vuosikausien jälkeen. Silloin vasta näkee miten se homma meni ja kannattaako juhlia."
Mahdoitko huomata sen, että aloituspostissani nimenomaan kehuttiin päättäväisyyden ja tahdonvoiman merkitystä laihdutuksessa. "Menevän miehen malli" on antanut ainakin minulle lisää inspiraatiota laihdutukseen. Ja varsinkin siinä suhteessa, että myös minun projektissa on tullut aika tehdä se pysyvä elämäntapojen muutos, jolla pysytään mitoissa myös laihdutuksen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa liikuntaa ja ruokavaliota. Kumpikaan ei riitä yksinään, mutta molemmat yhdessä riittää.
Olen myös ehdottomasti sitä mieltä, että kaikenlainen laihdutuksen ympärillä oleva syyllistäminen ja häpeä joutaa romukoppaan. On suorastaan irvokasta että laihduttajan pitäisi häpeillä itseään vielä laihdutuksen jälkeen. Siinähän maalataan piruja seinille tyyliin "KYLLÄ SÄ VIELÄ LIHOT NE KILOT TAKAISIN".
Pitää iloita jokaisesta onnistumisesta ja ei saa myöskään masentua tilapäisestä takapakista. Kun pitää projektin päämäärän koko ajan selvänä mielessään onnistuu aivan varmasti.
-LK
Kirjoitin tämän tuolle sohvaperunalle ja ajattelin tännekin laittaa, ihan lohdutukseksi naissukupuolelle:
Valitettavasti naisten ja miesten hormonitoiminta eroaa toisistaan niin valtavasti, että nopea laihduttaminen on mahdollista vain miessukupuolelle. Tämä puolestaan johtuu ihmislajin säilymiselle tärkeistä ominaisuuksista. Nainen on se, joka voi lisääntyä. Tästä syystä hormonitoiminta pyrkii pitämään saavutetuista eduista kiinni kynsin hampain (toisinsanoen myös läskistä), koska synnytettävät jälkeläiset tarvitsevat sekä kohdussa että sen ulkopuolella äidin, jolla on energiaa jaettavaksi. Miehen hormonitoiminta puolestaan tukee laihtumista, tuleehan miehen olla sellaisessa kunnossa, että pystyy metsästämään jälkeläisilleen lisää ravintoa. Miehen hormonitoiminnasta puuttuu (yleensä) yksi erittäin oleellinen tekijä, joka naisilla vaikeuttaa laihdutusta, nimittäin verensokeriheittelyt. Mies pystyy olemaan koko päivän syömättä ilman, että se vaikuttaa verensokeriin radikaalisti. Naisella jo muutaman tunnin jälkeen ilmaantuu piikkimäinen heittely (huolimatta ravinnon sokeripitoisuudesta, tosin pienempi sokeripitoisuus aiheuttaa hieman pienemmän heittelyn), joka aiheuttaa näläntunteen (tämäkin johtuu siitä, että mahdollinen kohdussa oleva jälkeläinen tarvitsee ravintoa koko ajan ja naisen elimistö on rakennettu ylläpitämään lajin säilyvyyttä tätäkin kautta). Kolmanneksi voisin mainita vielä testosteronin ja sen vaikutukset miehillä, neljänneksi luontaisen vesiprosentin ja lihasprosentin eron jne. Mutta suurimman osan näistä varmaan jo tiesitkin. Halusin vain muistuttaa, että laihtuminen naiselle on aivan eri sarjassa oleva työsuoritus, kuin miehelle (ja joku feministi varmaan suuttuu tästä kirjoituksesta =)).