Ahkera, kyvykäs laulaja voi esittää vuodessa 50 - 80 kokonaista oopperaesitystä. 40 ei ole mitenkään mahdoton vaatimus huonommallekaan.
Kansallisoopperassa on omia vakituisia tenoreita 8 kpl ja vierailevia 10.
Helmi - huhtikuun aikana kansallisoopperassa on n. 30 oopperaesitystä. Yhdessä oopperassa on yleensä vain yksi isompi tenorirooli. Jos vuosivauhti on vain tuo 120 esitystä ja vakinaisia on 8 niin siitähän tulee huikea 15 esitystä vuodessa joka tenorille. Ja sitten kun yritetään noista esityksistä vielä täystyöllisyyttä noille vieraillekin, mm. Petrukselle.
Aki Alamikkotervo: viim. kiusaukset, pun.viiva
Jyrki Anttila: J Onegin (0- 2 kert) pikkurool.
Ari Grönthal: Traviata, pikkurooli pun.viivassa
Pertti Mäkelä: vain pikkurooleja
Mika Pohjonen: Traviata ja Patarouva
Juha Riihimäki: Traviata
Jorma Silvasti: Onegin, viim. kius. ja pun. viiva
Lassi Virtanen: vain pikkurooleja
niin, onhan nämä esittäneet aiemmin kaudella muutakin. Mutta helpolla ovat päässeet.
Kansallisoopperassa on omia vakituisia tenoreita 8 kpl ja vierailevia 10.
Helmi - huhtikuun aikana kansallisoopperassa on n. 30 oopperaesitystä. Yhdessä oopperassa on yleensä vain yksi isompi tenorirooli. Jos vuosivauhti on vain tuo 120 esitystä ja vakinaisia on 8 niin siitähän tulee huikea 15 esitystä vuodessa joka tenorille. Ja sitten kun yritetään noista esityksistä vielä täystyöllisyyttä noille vieraillekin, mm. Petrukselle.
Aki Alamikkotervo: viim. kiusaukset, pun.viiva
Jyrki Anttila: J Onegin (0- 2 kert) pikkurool.
Ari Grönthal: Traviata, pikkurooli pun.viivassa
Pertti Mäkelä: vain pikkurooleja
Mika Pohjonen: Traviata ja Patarouva
Juha Riihimäki: Traviata
Jorma Silvasti: Onegin, viim. kius. ja pun. viiva
Lassi Virtanen: vain pikkurooleja
niin, onhan nämä esittäneet aiemmin kaudella muutakin. Mutta helpolla ovat päässeet.
Vastaukset 7
Vanhimmat
määrä, vaan laatu.
Saksassa saat (lukuunottamatta nk. A-taloja).....parhaimmillaan keskinkertaisia solisteja.....well....höö......kuka nyt alle 3.000 euron kuukausipalkalla viitsii/pystyy laulamaan 80-100 roolia. Aika monesta tulee "passe" (en muista french-heittomerkin paikkaa...korjatkaa akateemikot)......ja sitten maitojunalla kotio.
"pjörlinki" oli oikeassa siinä, että laatu ratkaisee, ei määrä, paitsi Sibelius-Akatemian valmistuneiden joukossa; kuinkahan moni elättää laulamalla itsensä? Tietty pedagogeja tarvitaan, mutta vanhassa vara parempi.
Mitenkäs laatua muuten mitataan? Markkinataloudessa on sääntö: "no bucks, no Buck Rogers...".....
On se hommaa.......
ekaksi laatuvaatimukseksi, että pystyy laulamaan oman fakkinsa korkeimmat sävelet äänen särkymättä tai ilman hirveää puristeisuutta. Mielestäni minimivaatimus. Joka ei tähän pysty, siirtyköön baritonifakkiin.
Akatemian pitäisi kiristää pääsyvaatimuksiaan huomattavasti laulajien suhteen. Nyt on valtava ylitarjonta laulajista, jotka kaiken lisäksi ovat oopperanäyttämölle sopimattomia volyymiltään ja taidoiltaan. Ammattilaiskuorojakin on vain yksi ja oratoriot eivät ketään elätä.
Laulaja- ja opettjajatulvaa tuottavat myös ammattikorkeakoulut, jossa ammattitaito hankitaan alle viidessä vuodessa. Haluaisinpa kuulla laulajaa, joka on oppinut laulamaan viidessä vuodessa ja kykenee vielä opettamaankin. Järkyttävää. Toivottavasti oppilailla on päässään järkeä, että hakevat muualta opettajansa.
Kyllä, tenoreiksi pitäisi nimittä/kiinnittää vain niitä, joilla on oikea tenorin ääniala.
Mutta sen määrittäminen onkin sitten jo vaikeampaa. Joku Jyrki Anttila ei selvinnyt Andrea Cheniristä mutta on hyvä mihin tahansa Wagnerin tenorirooliin
Koulutuksen suhteen olen pessimistinen. Koulutuksen järjestäminen on suhteellisen vapaata. Koulut ovat aika itsenäisiä. Kyllä kaikki toimintasuunnitelmat tehdään siltä pohjalta että omaan kouluun saadaan rahaa (oppilasmäärät) ja oma henkilöstö työllistettyä.
... mutta tuosta laulamaan oppimisesta. Eihän sitä kukaan viidessä vuodessa opi. Mutta kuitenkin pääsääntöisesti ne laulunopiskelijat ovat opiskelleet laulua jo ennen amk-opintoja
mainitsemaasi Anttilaa myös esimerkiksi Mariona Toscassa ja ääni särkyi. Muutenkin sai koko ajan jännätä, että miten sujuu kun alkaa korkeammat kohdat. En näe vastinetta maksamalleni oopperalipulle.
Toinen järkyttävä kokemus oli muutaman viikon takainen La Traviata, jossa tenoriosan lauloi eräs Mozarttenori.
Tietysti tenoreiden äänityypit vaihtelevat eri osissa - eihän sama sopraanokaan laula sekä Wagneria, Puccinia että Mozartia. Ehkä tämä olisi syytä ymmärtää myös oopperan roolijaoissa ja harrastaa roolikohtaisia kiinnityksiä. Ei siis niin, että joku ikuiskiinnityksen saanut tenoriparka on pakotettu laulamaan kaiken Mozartista Wagneriin.
Suomalainen systeemi on tiensä päässä. Täällä koulutetaan ihmisiä suoraan kortistoon. Nykyinen systeemi suosii myös munattomia persoonattomuuksia, on korruptoitunut ja byrokratisoitunut. Systeemi on läpimätä ja kaavoihinsa kangistunut. Miksi kommarit on päästetty johtamaan laitoksia? Systeemi pitäisi kerralla romahduttaa. Pieni uudistaminen ei nyt auta. On ryhdyttävä ajattelemaan myös maksavan yleisön toiveita. Maku ja toivomukset ovat muuttuneet. Nyt yleisöäkään eijoku Tawastjerna pysty enää manipuloimaan ja sanomaan mikä hyvää. Kyllä jengi osaa jo itse päättää mistä tykkää. Paskaisesta autoritaarisyydestä on aika päästä eroon. Ja tekijöitä on syytä vaihtaa paljon nopeammin. Kiertoa on saatava nopeaan tahtiin lavoille ja kouluihin. Naamoihin kyllästytään. Sille ei voi mitään. Huonoja pianonpimputtajia on tässä maassa jo liikaa.
Oletat siis, että jengi valitsee sen mikä on hyvää...
Näethän mitä p-skaa mm liikkuu näillä lukuisilla tv-kanavilla
ja kännykkäpuolen "sisällöntuotannossa" on valttia pornokuvat ja ym. sen kaltainen.
Kansakunnan sivistyksen ja hyvinvoinnin vuoksi on pidettävä yllä myös sen kaltaisia laitoksia joita käyttäjät eivät halua tai voi maksaa ainakaan kokonaan, niin kuin nyt koululaitos, terveydenhuolto tai yleisradio tai sitten tämä fiksumpi kulttuuri.