Kaikki te jotka olette joskus pettäneet, mutta lopettaneet sen. Osaatteko yksilöidä miksi?
Jäin pohtimaan tätä asiaa, koska itse olen yksi näistä todella muuttuneista ihmisistä. Tein nuorempana kaiken sen mitä pahaa toiselle voi tehdä ja vielä vähän enemmänkin. Mutta lopetin sen kaiken ja uskollisuus on pitänyt jo viisi vuotta.
Lähinnä kiinnostaa muiden kokemukset asiasta ja liittyikö teidän muuttumiseen joku tietty henkilö? Minulla nimittäin ei. Yhden railakkaan sinkkukesän jälkeen mitta vaan tuli kait täyteen. Kerroin uudelle tapaamalleni miehelle rehellisesti kaiken sen huoraamisen mitä olin aiemmin tehnyt, ja siitä päivästä lähtien on rehellisyys ollut valttia. En ole enää edes saman miehen kanssa, mutta linjasta en ole enää lipsunut.
Jäin myös pohtimaan syitä sille, miksi piti pettää ja löysin niitä kyllä. Minulla oli huono itsetunto, jota pönkitin miesten huomiolla. En vain tajunnut, että miehet eivät olleet varsinaisesti kiinnostuneita minusta, vaan haarovälistäni. Tai no olihan niitäkin, joitten mielestä paha tyttö oli kiva juttu.
Lisäksi aiempi käytökseni oli pelkuruutta. En uskaltanut sanoa sitä, mitä todellisuudessa ajattelin ja tunsin. Vaikka sen, että rakkaus oli jo loppunut ja piti päästä suhteesta pois.
Noh, ennen kuin joku ehtii syytellä, uskoon en tullut enkä baareissa juoksemista lopettanut. Onhan meitä muuttuneita vaikka kuinka paljon, onhan?
Jäin pohtimaan tätä asiaa, koska itse olen yksi näistä todella muuttuneista ihmisistä. Tein nuorempana kaiken sen mitä pahaa toiselle voi tehdä ja vielä vähän enemmänkin. Mutta lopetin sen kaiken ja uskollisuus on pitänyt jo viisi vuotta.
Lähinnä kiinnostaa muiden kokemukset asiasta ja liittyikö teidän muuttumiseen joku tietty henkilö? Minulla nimittäin ei. Yhden railakkaan sinkkukesän jälkeen mitta vaan tuli kait täyteen. Kerroin uudelle tapaamalleni miehelle rehellisesti kaiken sen huoraamisen mitä olin aiemmin tehnyt, ja siitä päivästä lähtien on rehellisyys ollut valttia. En ole enää edes saman miehen kanssa, mutta linjasta en ole enää lipsunut.
Jäin myös pohtimaan syitä sille, miksi piti pettää ja löysin niitä kyllä. Minulla oli huono itsetunto, jota pönkitin miesten huomiolla. En vain tajunnut, että miehet eivät olleet varsinaisesti kiinnostuneita minusta, vaan haarovälistäni. Tai no olihan niitäkin, joitten mielestä paha tyttö oli kiva juttu.
Lisäksi aiempi käytökseni oli pelkuruutta. En uskaltanut sanoa sitä, mitä todellisuudessa ajattelin ja tunsin. Vaikka sen, että rakkaus oli jo loppunut ja piti päästä suhteesta pois.
Noh, ennen kuin joku ehtii syytellä, uskoon en tullut enkä baareissa juoksemista lopettanut. Onhan meitä muuttuneita vaikka kuinka paljon, onhan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
kauan, kauan sitten. Olen liian tunnollinen että pystysin pettämään.
petin kanssa miestäni toisen kanssa viimekesänä se oli sellanen pikasuhde.pettämisen syyksi sanoin tympiintymisen päivästä toiseen sitä samaa paskaa.mies järkytty asiasta,niin paljon,että joutu syömään masennuslääkeitä.kyllä sitä mietti miten tyhmä onkin ollut en vois enää ikinä tehä samaa temppua miehelleni se on kuitenkin hyvä ja kunnollinen ollut aina.kannattaa kaks kertaa miettiä ennen kun hyppää vieraaseen sänkyyn.siinä ei muuta tee kun satuttaa toista phemman kerran.
sanoi tuolla toisaalla, että pettäjä voi muuttua, mutta muutos lähtee aina itsestä. Mielestäni se oli hyvin sanottu. Muutos käynnistyy vain, jos itsestä tuntuu siltä. Tunteet ovat tärkeitä, kun puhutaan ihmisten käyttäytymisestä :).