Tehtiin tänne tällänen adressi:
http://www.adressit.com/kiitos_tuomiokapituli
jos samoin koette niin kertokaa se tuomiokapitulille.
Br.
-Sakke
http://www.adressit.com/kiitos_tuomiokapituli
jos samoin koette niin kertokaa se tuomiokapitulille.
Br.
-Sakke
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tampereen tuomiokapituli ei ole vielä uskaltanut tehdä mitään päätöstä - puoleen eikä toiseen. Asia on vielä pahasti kesken ja häiritsee jo Koiviston työtä evankeliumin hyväksi. Päätöksen pitäisi tulla vajaan kuukauden sisällä ja nyt vaan odotellaan, että vihdoinkin piispa uskaltaisi erottaa Koiviston pappeudesta ja näin voitaisiin sitten päästä siihen mihin meidät on kutsuttu - Herramme evankeliumin työhön.
Tulkaa tekin kaikki mukaan vaan tähän työhön - Herramme Jeesus tulee pian !!!
Päätös on tehty ja se sisältää asiat: Muuta toimintaasi näiden ohjeiden mukaisesti tai et voi toimia enää luterilaisessa kirkossa.
Tässä kyseinen otos tuomiokapitulin päätöksestä:
Päätös:
Aikaisemman tutkinnan ja tämän kuulemisen perusteella voidaan todeta, että Koivisto vastaa useisiin hänen opetustaan koskeviin kriittisiin kysymyksiin luterilaisen tunnustuksen mukaisesti. Ongelma syntyy siitä, että hän ei useissa keskeisissä asioissa kuitenkaan näytä käytännössä toimivan sillä tavoin kuin hän kuvaa omaa toimintaansa teologisesti. Tässä suhteessa kuuleminen vain teki tämän jännitteen entistäkin konkreettisemmaksi.
Jotta Koivisto voisi toimia pappisvalansa velvoittamalla tavalla luterilaisen kirkon pappina, hänen on muutettava käytäntönsä sellaiseksi, että ne vastaavat myös julkisuudessa ja nähtävällä tavalla hänen luterilaiseksi väittämäänsä uskonkäsitystään. Muutosta vaativia kohtia ovat ennen kaikkea seuraavat:
1. Koivisto sanoo pappina sitoutuneensa luterilaiseen kastekäsitykseen. Hänen on toimittava käytännössä niin, että lapsena kastettuja ei liikkeen piirissä kasteta uudelleen. Ylipäänsä Mission piirissä ei saisi ollenkaan kastaa ketään. Kastaa voidaan vain jonkin kirkon tai kristillisen yhdyskunnan jäseneksi. Koivisto taas korostaa voimakkaasti, että Missio ei ole seurakunta, vaan herätysliike.
2. Koiviston on pidettävä huoli siitä, että hänen johtamansa liikkeen piirissä ei toimiteta maallikkoehtoollisia. Luterilainen kirkko ei sellaista tunnusta eikä mikään perinteinen kirkko ole koskaan niin tehnyt.
3. Koiviston on julkisesti torjuttava sellainen kannattajajoukon keskuudessa esiintyvä tulkinta, että Nokian missio olisi hengellisesti korkeammalla tasolla oleva tosiuskovien yhteisö kuin tavallinen luterilainen paikallisseurakunta.
4. Koiviston on tuotava julkisesti esille se, että Jumala jakaa suvereenisti kullekin oman armolahjansa, minkä hän näkee itse kunkin tarvitsevan, jotta seurakunnan yhteisö rakentuisi. Myös niin sanotut yliluonnolliset armolahjat Jumala jakaa täysin oman harkintansa mukaan. Ihminen ei voi jakaa ainoatakaan armolahjaa toisille ihmisille.
5. Koiviston on julkisesti korjattava monien Mission toimintaan osallistuvien käsitys siitä, että ylistys, kielilläpuhuminen tai muu armolahja avaisi tien yhteyteen Jumalan kanssa. Ylistys on spontaania, kiitollista vastausta siihen, että Jumala on armossaan itse ottanut yhteyden ihmiseen.
6. Koiviston on myös käytännössä toimittava niin, että hänen johtamassaan liikkeessä luovutaan pitämästä voimakkaita manifestaatioita Pyhän Hengen voiman osoituksina. Ihmisen tunteille ja reaktioille pitää luonnollisesti olla tilaa, mutta niitä ja niiden inhimillistä aiheuttajaa ei saa tulkita erityiseksi Jumalan läsnäolon ja vaikutuksen todisteiksi. Ekstaattisten ilmiöiden tuottaminen on inhimillistä manipulatiivista ja suggestiivista toimintaa. Tunteita ja reaktioita on myös voitava hillitä.
7. Koiviston on tehtävä liikkeensä julkisuudessa selväksi, että vaikka voimme kokea asioita, jotka tunnustamme ihmeiksi, mikään sellainen ei ole varma todiste julistajan ja julistuksen aitoudesta ja jumalallisuudesta.
8. Koiviston on pidettävä huoli siitä, että kokoustoiminnan ilmoittelussa luovutaan parantumis/parantamis– sanoituksista. Vahva vetoaminen parantumistodistuksiin on hyvin kyseenalaista vetoamista ihmisten – sinänsä todellisiin – ajallisiin tarpeisiin ja hätään. On syntynyt tilanteita, joissa ihminen yrittää epätoivoisesti tarjota omaa uskoaan paranemisen hinnaksi. Erityisen irvokasta on esittää paranemistodistuksia, jotka on voitu todeta täysin totuuden vastaisiksi. Koiviston on valvottava, ettei kokouksissa - esimerkiksi kokouksen kuluessa - ilmoiteta tapahtuneen tai tapahtuvan paranemisia, joista ei ole minkäänlaista näyttöä. Puheet kuolleista herättämisistä on lopetettava.
9. Koiviston on tarkistettava opetustaan profetioista. Nyt niitä käytetään monesti tilaustyön luonteisesti liikkeen oman profiilin nostamiseksi ja vallankäytön välineenä. Koiviston on käytännön opetus- ja julistustoiminnassa luovuttava profetioiden käytöstä liikettä ohjaavina ennustuksina. Koska Koivisto omien sanojensa mukaan haluaa liikkeensä olevan luterilainen herätysliike, hänen on sallittava kirkon arvio esitettyjen profetioiden todenperäisyydestä.
10. Evankelioivassa julistuksessaan ja kutsussaan Kristuksen seuraamiseen Koiviston on lopetettava käskeminen tai painostaminen uskonratkaisun tekemiseen.
11. Koiviston on tunnustettava sotaretoriikkansa vaarallisuus – jos se sitten on vain retoriikkaa – ja muutettava se tapa, millä hengellistä kilvoittelua tai evankeliointia sanoitetaan. Opetuksessa henkien karkottamisista on palattava luterilaisen uskonkäsityksen ja järjestyksen mukaiseen käytäntöön.
12. Koiviston on määrätietoisesti ja näkyvästi ohjattava hänen hengelliseen johtajuuteensa liittyvät auktoriteettitulkinnat suuntaan, joka on sopusoinnussa hänen luterilaisen pappeutensa kanssa.
13. Koska Koivisto on kuulemisessa selkeästi ilmaissut, ettei hän ole lopun aikoihin liittyvä hengellinen johtaja ja että hän sanoutuu irti amerikkalaisperäisestä lopunajan profeettaliikkeestä (esimerkiksi Jumalan kenraalit), hänen on myös käytännössä ja julkisesti tämä tehtävä.
14. Koiviston on myös käytännössä hyväksyttävä se, että hänen on luterilaisena pappina noudatettava piispan ja tuomiokapitulin ohjausta silloin kun nämä arvioivat siihen olevan tarvetta. Hän ei voi Kirkkolain eikä kirkkojärjestyksen mukaan etsiä muualta itselleen paremmin sopivia ohjeita.
Mikäli Koivisto 13.4.2007 mennessä antaa kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän noudattaa tuomiokapitulin tässä päätöksessä esittämiä ohjeita ja myös korjaa toimintansa, tuomiokapituli toteaa, että hän voi toimia luterilaisen kirkkomme pappina. Mikäli niin ei tapahdu, tuomiokapituli toimii KL 5:3 §:n säädöksen mukaisesti.
Lähde: http://www.tampereenhiippakunta.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010383
Tästä on vielä pitkä tie lopullisiin ratkaisuihin, varsinkin jos kävisi niin, että Koivisto ilmoittaisi sitoutuvansa noihin, mitä tuskin tapahtuu. Mutta jos nyt oletetaan, että Koivisto lupaa sitoutua...
Kuinka kauan tuomiokapituli seuraa tilanteen muuttumista? Noin ison organisaation kaikki tarvittavat muutokset eivät tapahdu hetkessä. Koska tuomiokapituli kenties arvioi, ovatko vaaditut muutokset tapahtuneet vai eivätkö ole? Jos joskus todetaan, että riittävää muutosta ei ole tapahtunut, mitä sitten tapahtuu? Jos yhtä vaille kaikkien katsotaan toteutuneen, riittääkö se? Miten tiettyjen kohtien toteutumista mitataan?
Ensimmäisen muutoksenhan NM on jo tehnyt - kokousilmoituksessa illan nimi ei ollut parantumisilta vaan pelastumisilta viime sunnuntaina.
Katsooko tuomiokapituli Koiviston olevan vastuussa myös muiden pastoreiden opetuksesta? Tai yksittäisten ihmisten ratkaisuista? Katsotaanko Koiviston sitoutuneen kastekohtaan, vaikka kenties liikkeessä olevat kastetut menisivätkin edelleen kasteelle vaikkapa _helluntaiseurakuntaan_, jos siihen ei kokouksissa kehoteta? Tällöinhän ei liikkeen piirissä kasteta, mutta tuskinpa Koivisto voi estää ketään itse tekemästä kasteratkaisujaan, yhtä vähän kuin kirkko muutenkaan voi estää ketään menemästä uudelle kasteelle.
Miten pitkälle on mentävä vaikkapa ylistyksen tai parantumisrukousten kohdalla? Ei tarvitse kuin katsoa ihan Tampereen seurakunnissa tapahtuvaa toimintaa, niin ylistyskouluja ja parantumisiltoja sielläkin järjestetään...
Jos ja kun joskus muutosten toteutumista arvioidaan, ja jos ja kun todetaan, että riittävää muutosta ei ole tapahtunut, alkaa vielä puolen vuoden aika, jolloin Koivisto voi itse erota tai edelleen osoittaa muutoksen tapahtuneen...
Ei tämä selvittely vielä tähän pääty. Koivisto ei tahdo erota itse, koska (tietyissä liikkeissä) on aina parempi olla erotettu marttyyri kuin itse luopunut ex-pappi.
Mutta ei tuomiokapitulikaan välttämättä tahdo erottaa Koivistoa - liian moni kirkollisveroa maksava voisi lähteä perässä. Rahalla on melkoinen valta.
Katotaan nyt riittääkö kapitulin rahkeissa värkit.
Aika kova juttu se piispallekin on asettautua Jumalan tahtoa vastaan - aina on ollut.
Ei Jumalaa vastainen taistelu ole kaiketi koskaan kestänyt pitkässä juoksussa.
todella nukuttavaa kuultavaa. Epäilyttää hänen olevan edes uskova. Samoin muut piispat. Missäs viipyy heidän erottamisuhkansa niille työntekijöilleen, jotka elävät haureudessa (Kantolahan erosikin, joka oli oikea ratkaisu, kun omatunto rupesi kolkuttamaan)? Kylliäiset sun muut vastaavat epäraamatulliset henkilöt ja sitten nämä homojen ja lesbojen siunaajat ja itsekin haureudessa elävät, missä viipyy heidän puhuttelunsa ja erottamisensa. Kyllä Luther kääntyisi haudassaan, jos tietäisi, miten meikäläiset kirjanoppineet elävät ja käsittelevät uudestisyntyneitä Jumalan lapsia.
Asettua Jumalan tahtoa vastaan = asettua Markku Koiviston tahtoa ja shamanistista ekstasismia vastaan?
Jeesus ei ollut ekstaatikko eikä kaatanut ihmsiä, vaan nosti ylös. Markku Koivisto on ekstaatikko joka kaataa ihmisiä, täysin Jeesuksen ja apostolien esimerkin vastaisesti.
Olipa sitten Koiviston opetuksista ja hänelle asetetuista ehdoista muuten mitä mieltä tahansa, joitakin kysymyksiä väistämättä herää.
En tiedä, onko suoraan NMn piirissä kastettu, mutta Koivistokaan tuskin voi estää ketään menemästä kasteelle vaikkapa helluntaiseurakuntaan, joka on aktiivisesti NMssa mukana.
Noissa ehdoissa viitataan maallikkoehtoollisiin. Aiemmin NM:lta on evätty lupa viettää ehtoollista, mm. siksi että tilaisuuksissa käy sekä luterilaisia että helluntailaisia, ja näiden välillä ei ole ehtoollisyhteyttä. Miksi samaan aikaan kuitenkin Tampereen seurakuntayhtymä saa järjestää englanninkielisiä messuja, joissa ehtoolliselle kutsutaan kaikkia kastettuja? Eikä ehtoollisyhteyden puuttuminen koskekaan englannin kielistä luterilaista messua?
"Ylistys on spontaania, kiitollista vastausta siihen, että Jumala on armossaan itse ottanut yhteyden ihmiseen. " En tiedä, mihin tällä tarkkaan ottaen viitataan tässä - mutta myös Tampereen seurakuntien NA-työ järjestää ylistyskouluja ja viime viikonloppuna oli Tampereen tuomikirkkoseurakunnalla ja palatsiseurakunnalla yhteinen ylistyskurssi. Onko se sitten spontaania ylistystä? Tarvitseeko spontaania ylistystä kouluttaa?
NM ei saa käyttää ilmoituksissaan sanaa parantuminen - kuitenkin myös Tampereen seurakunnat ilmoittavat mm. Seppo Juntusen illoista otsikolla "Jumala parantaa".
Sääntöjen pitäisi olla samat kaikille - samoja korjauksia pitäisi vaatia myös Tampereen seurakuntayhtymään.
kuin sinä ja adressi.
Kunnioitan Markkua ja toivon hänelle edelleen Jumalan siunausta, varjelusta ja huolenpitoa.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi.Tottakai vihollinen yrittää kaikin tavoin vastustaa evankeliumin eteenpäin menemistä.Toivon voimia Markulle ja Nokia Missiolle.
Samoin. Käsittämätön koko juttu. Jos kirkon piirissä ei yleisesti uskota Jumalan ihmeisiin, pitäisi antaa niiden uskoa, joilla siihen on vielä edellytyksiä.
Piispojen tulisi nyt vakavasti miettiä uudemman kerran, mihin ovat ryhtymässä. Vielä on aikaa peräytyä, mikä olisi varmasti viisasta.
"Jos kirkon piirissä ei yleisesti uskota Jumalan ihmeisiin, pitäisi antaa niiden uskoa, joilla siihen on vielä edellytyksiä."
Eihän tuomiokapituli ole kieltämässä ketään _uskomasta_ ihmeisiin tai ihan mihin haluaa... On eri asia _uskoa_ johonkin, oli se mitä tahansa, tai _opettaa_ jotakin kirkon pappina.
Koivistollahan on täysi vapaus uskoa ja opettaa kuten tahtoo - mutta ev.lut. kirkon pappina hänen tulee opettaa kirkon opin mukaisesti. Siitä tässä on kyse. Jos Koivisto ei voi sitoutua kirkon oppiin ja piispansa ohjeisiin, silloin Koiviston on syytä itse tehdä johtopäätökset ja siirtyä muualle opettamaan.
Minusta olisi niin Nokia Missiolle, kirkolle, helluntaiherätykselle kuin Missiossa käyville ihmisillekin rehellisintä ja avointa, että NokiaMissio irtautuisi kirkosta ja lakkaisi olevansa "kirkon sisäinen" herätysliike, jonka johdosta kuitenkin puolet ovat helluntailaisia.
ja monet, monet muut. Nämä muut nimikristityt adresseineen sitten ovat säälittävässä tilanteessa, kun ei enää pelastuksen sanoma kuulu, kun Jeesus tulee. Islam pukkaa kaikenaikaa Suomeen ja on jo paljon kaikessa mukana, mm. vaatimassa moskeijaa Helsingin keskustaan. Puhumattakaan ateisteista, jotka aikovat (ainakin ateisti-palstan mukaan) mennä eduskuntatalon eteen kristinuskoa kieltämistä julkisesti. Mutta: teillehän riittää uudestisyntyneitten kristittyjen vainoaminen ja adressien lähettäminen. Missähän menneisyydessä ja maanpäällisessä paratiisissa te elättekään, jos ette tajua, että Jeesus Kristus on tulossa takaisin. Jeesuksestahan on sanottu Raamatussa: että kun hän tulee takaisin, löytäneekö hän uskoa maan päältä. Meitä uskoviahan kutsutaankin hyvällä syyllä 'piskuiseksi laumaksi'. Kuulutko, lukijani, sinä siihen joukkoon? Toivottavasti. - Niin sinä, jolle vastaan tässä (siis nimimerkille: olen täysin eri mieltä): minä olen kanssasi myös samaa mieltä. Koivisto on joutunut nimikristittyjen panttivangiksi. Saatana, sielumme vihollinen tietää tämän ja siksi sillä on kiire tuhota herätys. Sille voidaan kuitenkin sanoa, että: turha toivo. Jeesus on Voittaja. - Jeesus sinua, uskova ystävä, siunatkoon!
Jumalan sana. Kirkko (piispat ja muu kirkon nimikristitty joukko) on poispoikennut Jumalan sanasta. Siellähän sanotaan selvästi:'... joka muuta opettaa kuin mitä on tähän kirjoitettu, se olkoon kirottu'. Sitä ilmeisesti eivät piispat ja monet muut papistoon kuuluvat tajua. Toivottavasti eivät ole antaneet 'pahalle pikkusormea, sehän nimittäin sitten vie koko käden', kuten sanonta kuuluu. Raamatussa sanotaankin: '... ei jokainen, joka sanoo: Herra, Herra... pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.' - Tahtovatko ko. piispajoukko yms. Jumalan tahdon vai korvasyyhyynkö he opettavat? Todennäköisesti kirkosta on tullut luopiokirkko. Ilmestyskirjassa mainitaan eri seurakunnista, että niiden 'lampunjalka' kaadetaan. Meidän kirkossamme on käymässä todennäköisesti samalla lailla. Saatana on ovela ja pimittää ihmisten ymmärryksen ja tahdon totella Jumalan sanaa. Siksi voi nyt olla viimeiset mahdollisuudet kirkon tehdä Jumalan edessä 'tuhassa ja säkissä' parannusta. Ehkä Herra vielä armahtaa kansaamme, jos täällä itketään syntejä ja kadutaan, kun ei olla oltu kuuliaisia Herralle, alkaen piispoista. Jumalan sanan kuuluu olla auktoriteetti, eivät ihmisten mielipiteet.
Jos Koivisto vie eteenpäin evankeliumia, ilosanomaa Kristuksesta, niin mitä se jäljellä oleva luterilaisuus tekee?
Olen kyllä lukenut nuo 14 kohtaa, joissa Koiviston toimintaa epäillään, mutta kovin, kovin köykäisiä ovat. Lapsikin näkee Koivistosta, että mies on tosissaan puhuessaan Jumalastaan. Samaa vakavuutta saa hakemalla hakea muualta.
Kirkko ilmeisesti pelkääkin karismaattisuutta, siinä ilmenevää Jumalan voimaa. Kun tietyt ilmiöt, mm kaatumiset oudoksuttavat, ne on helpompi leimata pahan aikaansaamaksi kuin Jumalan voimaksi. Epätietoisuus luo pelon ilmapiirin eikä uskon veli enää mahdu veljeyden piiriin.
Kirkon oppi? Mikähän se mahtaa olla, jos ei yhä läheisempi pyrkimys Kristusyhteyteen.
Minusta kirkolle olisi parasta alkaa etsiä sovintoa ennen kuin lapsi heitetään pesuveden mukana.
sitä pienen ihmisen mieleen pälkähtää. Ketähän tämäkin postaus ja adressi palvelee? Ei ainakaan Jumalan todellista tahtoa eikä herätystä. Puhumattakaan ihmisten pelastuksesta. - Kirkossa ei kuuluteta enää Raamatun mukaista sanomaa, joten kirkon on tehtävä piispojensa, kuten Pihkalan myös, parannus, jos mielivät taivaaseen. Kuinka joku voikaan nuoleskella tuollaista fariseusten porukkaa? Hehän hyväksyvät kaikenmaailman epäraamatulliset työntekijät, jotka eivät tunnusta Raamatun puhdasta sanomaa. Lisäksi heidän joukkoonsa on pesiytynyt haureuden harjoittajia ja huorintekijöitä, paras esimerkki on ex-piispa Ilkka Kantola. Hänhän otti naimisissa olevan naispapin avovaimokseen vaikka oli itsekin naimisissa. He piilottelivat haureuttaan pitkänkin aikaa. Ja arkkipiispan silmien edessä. Tällaisia haureudenharjoittajia nyt sitten piispa suojelee. Totuuksia voisi jatkaa loputtomiin, mutta tässä nyt olkoon tällä erää. Voihan olla, että joskus poikkean uudestaan. - Ilmeisesti Koiviston erottamisen kannalla ovat siis nimikristityt, jotka ovat aloittaneet adressin kanssa Jumalan sanan mukaisen miehen vainoamisen. Jumala kyllä tarkkailee tällaisia puuhia ja aikanaan näyttää sitten, mitä mieltä Hän on. Voi silloin Suomen kansaa, jollei parannusta ole tehty sitä ennen. Jumalan sanan nälkä voi toteutua sananmukaisesti niin, ettei enää voida pelastua, vaikka Sanaa etsittäisiin joka puolelta. Tällaiseen tilanteeseen Raamattu viittaa. - Jumalan omat ovat pappeja, ei se ole sama asia kuin kirkko. Mieluummin katselen ja kuuntelen ylistystä Jeesuksesta kuin murjottavien ja tekopyhien, hiippalakkisten kretonkeihin pukeutuneiden piispojen synkkää olemusta. Usko Jeesukseen on iloinen asia ja se pitää näkyä.
terveisin: eräs luterilainen
Täällä kovin moni puolustaa Koivistoa ja vaatii, että Koiviston täytyy saada julistaa.
Ettekö te tajua, että ei tässä ole kyse siitä, saako Koivisto julistaa vai ei - vaan saako hän tehdä sen sellaisen kirkon nimissä jota hän ei itsekään tunnu tunnustavan.
Nokia Missiolla olisi vielä nykyistä suurempi vapaus saarnata ihan missä tahtoo ja millä tavalla tahtoo, jos perustaisivat oman liikkeen. Ei tarvitsisi itkeä ehtoollisenjakolupien perään tai valittaa piispan ohjeista.
En todella tajua miksi Koiviston on saatava olla kirkon pappi kun sydän vetää selvästi muualle.
Totta kai Nokia Missio voi muodostaa kirkosta erillisen yhteisön. Luulen, että moni tulee sitten eroamaan luterilaisesta kirkosta ja liittymään Nokia Missio-yhteisöön. Seuraukset voivat olla kuitenkin kauaskantoisemmat kuin osaamme arvatakaan.
Ajattele asiaa tavallisen uskomattoman luterilaiseen kirkkoon kuuluvan seurakuntalaisen kannalta.
Jos kirkko leimaa Markku Koiviston vääräoppisen leimalla, nämä uskomattomat ihmiset seuraavat tätä kirkon viestiä – ja menettävät mahdollisuuden ymmärtää miten on mahdollista tulla elävään uskoon.
Kirkossa ei juurikaan evankelioida. Ihmiset menevät kadotukseen kuvitellessaan, että he pelastuvat hyvien tekojensa vuoksi.
Jumalaan uskotaan ja luetaan iltarukouskin ehkä – mutta: ”En ymmärrä mihin sitä Jeesusta tarvitaan.”
Kirkossa kävijät tuntuvat ”kuulemalla kuulevan, mutta eivät tunnu ymmärtävän”.
Tarvitaan joku, esimerkiksi Markku Koivisto ja Nokia Missio herättämään ihmiset tajuamaan, että pelkkä kaste ilman uskoa ei pelasta. Tarvitaan uudestisyntyminen Jumalan lapseksi ja uskonsuhde Jeesukseen.
Tämä mahdollisuus useilta kirkolle uskollisilta ihmisiltä viedään, jos he uskovat tuomiokapitulin arvioita Markku Koivistosta.
He jäävät luulouskontoonsa eivätkä koe parannuksen armoa ja herätystä.
Enpä usko että Koiviston kuuluminen kirkkoon vaikuttaa siihen, meneekö joku hänen tilaisuuteensa vai ei.
Jos ihminen ei ole uskossa eikä uskonasioista kiinnostunut, niin hän ei hengellisiin tilaisuuksiin mene. Ja kun jostain syystyä kiinnostuu, niin menee luultavasti sinne, mikä näkyy ja kuuluu - miettimättä, onko se juuri luterilainen kirkko vai jotakin muuta.
Sitä paitsi en allekirjoita sitä, että kirkossa ei (muualla) julistettaisi evankeliumia. Kirkon monet herätysliikkeet pitävät evankelioivia tilaisuuksia, ja esimerkiksi Helsingissä vetää (ev.lut) Luukkaan seurakunnan rukousillat valtavasti väkeä ja ihmisiä tulee siellä uskoon, siellä tapahtuu parantumisia, sinne tulee kiitosrukouksia muuttuneesta elämästä jne. Se on täysin luterilaisen opin pohjalta tapahtuvaa, ilman helluntaiseurakunnan vaikutusta, ilman sotakouluja, ilman piispan vastaista propagandaa, ilman parantumismainontaa ja todistamattomia ihmeitä nettisivuilla, ilman henkilöpalvontaa...
Niin no... Minä ainakin lasken evankelioimiseksi sen, että joka messussa tunnustetaan synnit ja annetaan niistä synninpäästö. Tiedätkö, se se vasta ansaitsematonta armoa julistaakin kun pappi edestä julistaa syntisi anteeksiannetuiksi. Ainakin minulle. Ja se, että joka messussa myös luetaan uskontunnustus ja Isä Meidän-rukous, ei myöskään ole täysin merkityksetön - ja opetetaanhan siellä joka sunnuntai myös raamatun teksteistä. Evankeliumitekstikin tulee joka sunnuntai samoin kuin vanhan ja uuden testamentin raamatuntekstit. Eipä taida edellisen viestin kirjoittaja olla paljon messussa käynyt jos ei noita evankeliumiksi ja armon julistukseksi laske.
Niinhän se on tosissaan se Koivisto, mutta ei se vielä tarkoita sitä, että se olisi oikeassa.
En pidä Nokia Mission toimintaa luterilaisena, en raamatullisena, rehellisenä enkä oikeana. Kristittynä ihmisenä tahdon puolustaa evankeliumia eikä tuossa ole enää kyse siitä.
Arvostan tuomiokapitulia siitä, että se katsoo Koiviston bluffit eikä tyydy kliseisiin valmisvastauksiin. Siksi myös minun nimeni löytyy adressista.
Mihin perustat käsityksesi Nokia Missiosta ja Markku Koivistosta? Monessako heidän tilaisuudessaan olet itse ollut? luulenpa,että mielipiteesi on julkisuusmyllyn muokkaama.Koivisto julistaa täysin Raamatun mukaista evankeliumia.Sitä eivät tee kaikki papit.