..työehtojen ja palkkojen polkemisen. Asenne tuntuu olevan, että kaikkeen mitä työnantaja tekee pitää tyytyä, muuten on luuseri. Lapsille ei ole vielä kehittynyt oikeustajua, toisaalta he opiskelijoina luulevat pääsevänsä suoraan johtajaksi ja ettei nämä asiat koske heitä. No ei johtajaksi pidä koulunpenkiltä kenenkään päästä, sillä ilman käytännönkokemusta lukemalla opitut johtamistaidot ovat surkeat.
Nuoret tuntuvat
hyväksyvän
11832
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nourille riittää kun niitä kehuu helvetin mahtaviksi tyypeiksi ja pomon nilkit ymmärtävät, että niiden kanssa heittäydytään vaan kaveriksi, niin ne tekee ihan mitä vaan.
Sama myös että niille voi luvata mitä tahansa epärealistisia valheita, niin ne uskoo. Esim jos sanot, tehdään sinusta tähän flaktaan kellokalle puolenvuoden päästä, jos olet näyttänyt kykysi. Janiin taas nuori tekee mitä vaan ja mihin hintaan tahansa. Kun ne raukat uskoo utopiaan.
Suomalaisten nuorten arvomaailmasta on tehty useita tutkimuksia, jotka tukevat nykyistä vaalikäyttäytymistä: Suomen läpi pyyhkäissyt nk. oikeistoaalto ei jää miksikään yksittäiseksi, lyhytkestoiseksi ilmiöksi vaan kyseessä on laajempi, suomalaista yhteiskuntaa koskeva muutos, jonka alkusyitä voi vain pohtia.
Suomalaiset nuoret ovat osoittautuneet erilaisissa sosiologissa tutkimuksissa asenteiltaa erittäin muukalaisvihamielisiksi, autoritääriksiksi ja asenteiltaan konservatiivisiksi. Esim. kuolemantuomio nauttii erittäin suurta kannatusta alle 25 -vuotiaiden joukossa. Samassa joukossa poliisi ja armeija nauttivat erittäin suurta kannatusta.
Mitäs luulet tapahtuvan sellaisten ihmisten keskuudessa, jossa "heikkouden" osoittaminen toisten edessä on pahin virhe, mihin voit syyllistyä? Suomalaiset nuoret ovat _erittäin_ kilpailuhenkisiä ja siinä joukossa ei kaveria jätetä - vaan poljetaan surutta maahan, jos oma etu sitä vaatii. Ei siellä kiinnosta ketään surkutella omaa tilaansa, kun senkin ajan voi käyttää nuoleskeluun. Vastahan se nähtiin Nokian "mielenosoituksessa", mihin ei saapunut ketään, vaikka yritys aloittaa pian joukkoirtisanomiset. Autoritäärinen yksilö ei myöskään koskaan kyseenalaista hierarkiaa ja ylempien päätösvaltaa...
Tervetuloa Natsi-Suomeen.
......pärjääminen vaatii?
Ehkä juuri noiden ominaisuuksien ansiosta Suomi on paitsi säilynyt itsenäisenä, myös noussut sodan jälkeisestä köyhyydestä yhdeksi maailman menestyneimmistä talouksista. Täällä on hyvinvointia, järjestystä, vähäinen korruptio, kansainvälisesti menestyneitä yrityksiä, innovaatioita. Ei sellaista saavuteta millään idealistisella velttoilulla ja "pehmoilulla" tai vasemmistolaisella motivaation tuhoavalla tasajaolla. Hyvinpä näkyy kelpaavan hedelmät niillekin jotka sitä eniten arvostelee. Suurin ongelma Suomessa onkin liiallinen kateus, täällä menestys sallitaan vain urheilusankareille. Pahasti katsotaan jos joku "luulee olevansa jotenkin parempi".
Urheilussa kilpailuhenkisyys on hyve, muualla elämässä se näkyy olevan aivan tuomittavaa, "oikeistolaista". Miksi? Fakta kuitenkin on, että ihmisten kyvykkyydessä on eroja, suuriakin, ja vain ne parhaat vievät kehitystä eteenpäin, aivan kuten urheilussakin. Siitä kehityksestä pääsee nauttimaan kyllä ne muutkin, mutta vain jos niiden parhaiden annetaan menestyä, olla vapaasti parempia kuin keskiarvo. Ei se ole pois muilta, siis nollasummapeliä, vaan lisää kaikille.
Millä mittarilla? Nuoleskelun mittarilla?
Maat jossa menestytään suhteilla ja hyvävelikerhoilla ovat yleensä läntisten teollisuusmaiden ulkopuolisia.
Haluan vielä sanoa Natsi-Saksan puolustukseksi sen, että siellä pärjäsi kun rotu oli oikein, ei ollut aseistakieltäytyjä, invalidi, vanhus eikä kommunisti.
Siis melko leppoisaa oli elämä Suomeen verrattuna.
>Millä mittarilla? Nuoleskelun mittarilla?
Aikaansaamisen mittarilla. Mitähän sinäkin olet saanut elämässäsi aikaan, paitsi tuon kyynisyyden ja katkeruuden? Niin ketä syytät siitä, oma vikasihan se ei tietenkään ole?
Kyllä Suomessa elämä _on_ leppoisaa, käyppä vaikka Intiassa.
Kun koet vähän elämää, niin näet, ettei parhaat menesty. Hyvä jää suurisuisen jalkoihin. Eikä parasta mieluiten vakinaisteta, vaan se, joka on keskitasoinen. Itsekin olen välillä työttömänä, mutta siihen pääsen (kuten nytkin kävi) taas jonnekin, kun olen keskitasoinen ja kiltti, kuitenkin sen verran suurisuinen, etten jää jalkoihin.
vastaankan laittaa kun eivät mistään vielä tiedä mitään. Työnantajatkin suosii näitä "kusetettavia", kun tietävät etteivät tunne työelämää ja siten niitä voi käyttää hyväkseen miten vain tahtoo, tekevät kaiken mitä käskytetään vastaan panematta ja palkkoja lisää vaatimatta. Sen takia vanhempi ihminen ei enää kelpaa mihinkään, se kun tietää omat oikeutensa ja mitä palkkaa kuuluu vaatia missäkin tilanteessa.(Siksi väittävät että vanhempi ihminen tulee "niin kalliiksi".)
No entäs vanhat sitten? Ne taas kuvittelee että ikä automaattisesti antaa jonkun auktoriteettiaseman nuorempiin nähden, että viisaus ja osaaminen kasvaa aina iän myötä. Ja että palkkataso johon on yltänyt ei koskaan voi laskea vaikka iän myötä tuottavuus ja oppiminen heikkenee väistämättä. "Saavutetut edut", niistä ei luovuta vaikka työpaikka menisi. Monet vanhukset väheksyy nuoria ja kadehtii näiden korkeampaa koulutusta ja nopeampaa älyä. Vähän sama kuin pikajuoksija vielä 50-kymppisenä vaan uskoisi pääsevänsä samaan aikaan kuin pääsi 20-kymppisenä. Ei se pääse, nuoremmat menee ohi, ei sille mitään mahda, se vaan on luonnonlaki.
Kaikki väheksyvät kaikkia, nuoret vanhoja ja vanhat nuoria. Toivottavasti tajuat, että 10-15 vuoden kuluttua et sinäkään ole enää nuori, vaan keski-ikäinen ja sinusta ajatellaan ihan samoin. Nouruus ei ole pysyvä ominaisuus. Kaikkia kuitenkin tarvitaan, koulusta ei tule valmista ja vanhemmilla on koulutus vanhentunut (lukuunottamatta meitä ikuisia opiskelijoita).
Mutta alkuperäisessä on kyse siitä, että esim. jos joku kirjoittaa kuinka joku firma maksaa palkkoja miten sattuu tai irtisanoo ottaakseen harjoittelijoita tilanne, niin työntekijä on se paha jos valittaa ja työnantaja yli-ihminen. Työtä pitää tehdä vaikka ilmaiseksi. Juuri tuota nuoruus usein on, sinäkään et ymmärtänyt, mistä alkuperäisessä viestissä oli kyse. Minäkin olin nuori joskus ja yhtä toope, enkä minäkään tajunnut että sitä joskus vanhaksi tulee.
"No entäs vanhat sitten? Ne taas kuvittelee että ikä automaattisesti antaa jonkun auktoriteettiaseman nuorempiin nähden..."
No näinhän se pitäisi oikeasti ollakin !! Nuorempien ihmisten pitäisi ÄLYTÄ arvostaa vanhempia ihmisiä, jo kokemuksen vuoksi,enkä puhu pelkästään "vanhuksista", kuten sinä...mikä se vanhus sitten nykynuorelle (sinulle)on, 30,40,45,50 vai 75-100 ?? Ekaluokkalaiselle 30 on ikäloppu,kolmekymppinen ajattelee että 50 on vielä nuori...että mietippä sitä. Ja missäs iässä mielestäsi se "tuottavuus" laskee, mieti tarkkaan, niin voit sitten itse hakeutua varhaiseläkkeelle, kun et "tuota" enää tarpeeksi...silloin sinultakin voisi kysyä, haluatko laskea saavutettua palkkatasoasi !!! Etkä nähtävästi tiennyt sitäkään, että nykytrendi on "oppia ikä kaikki", eli läpi koko elämän jatkuvaa oppimista suositaan, eikä ole määritelty yläikärajaa oppimiselle.
Nykynuorilla vaan on Kalifornian kokoinen ego, vaikka olisivatkin ihan märkäkorvia...