ystävyydestä

Ystävystyin joitain vuosia sitten yhden ystäväni hyvään ystävään, olimme kuin paita j apeppu alusta saakka, kaikki jutut, huumorintaju, tavat, harrastukset jne sointui hyvin yhteen.. olemme olleet samoissa työpaikoissa ja hauskaa on ollut kuten myös riitojakin..ystäväni on käyttäytynyt kännissä todella veemäisesti minua kohtaan mutta iana olen jotenkin unohtanut nämä riidat, nyt tuntuu kuitenkin että mittapuu alkaa ola täynnä..olen hieman mustasukkaienn ihminen, mistä kaverini aina muistaa muistuttaa minua ja hän on tutustunut minun perheeseeni kaikkiin kavereihini ja ystäviini sekä haluaa ns viedä minulta minun kaverit ja hän haluaisi olla se ainut keskipiste minun elämässä, itse en kuitnekaan ole nähnyt oikeastaan hänen ystäviään koskaan ja jos hän onkin jonkun kaverinsa kanssa hän ei ota minua mukaan ja jos onkin tällainen tilanne hän mollaa minua kaikella mahdollisella tavalla, olen kyllä vahva ihminen ja voin alittaa avstaan mutta tällaistako ystävyys on oman puolensa pitämistä?tämän lisäkis kun olemme yhdessä baarissa ja olen aika paljon pyöreämpi kuin hän, jos saan jonkun miehen seuraani hän kyllä vokottelee kaikin mahdollisin keinoin sne itselleen, sen lisäksi hän on yhteydessä ns minun kavereihini ja yrittää mustamaalata minua heille..myöskin olen joutunut tarjoamaan tälle ystävälleni aina kun olemme jossain ja hän kyllä laskee jokaisen sentin jos häneltä vaikka lainaan että saa varmasti takaisin..kirjoitan tätä siksi että vähän selkeyttäisin omiakin ajatuksiani, ja oikeastaan olen tuntenut vain ehkä jopa jonkinlaista vihaa tätä naista kohtaan lähiaikoina.tuntuu että olen pelkkä hyödyke hänelle vaikka itse olisin valmis tekemään mitä tahansa hänen takiaan.olen yrittänyt puhua hänelle että minua on loukannut hänen käytös ja yleensä vastaus on ettei hän muista(humalan takia) tai saanut minut uskomaan ettei asia ole todellakaan näin.en siis ole varma, onko tämä vain vainoharhaa..minulla on paljon kavereita mutta ystäviä ei ole kuin muutama ja olemme olleet todella tiiviisti yhdessä nämä vuodet joten olisi hankalaa varmasti täyttää hänen paikka jolalin toisella mutta en ehkä jaksaa jatkaa näinkään?voisiko tilannetta muuttaa jotenkin?ihmisiähän ei yleensä pysty muuttamaan ellei ne itse halua muutosta..ehkä se auttaisi minua itsenäistymäänkin jos en enää olisi hänen seurassaan niin paljon..pari päivää sitten tämä sanoi minulle että olet mun paras kaveri mutta en voi uskoa tuota..vai eikö hän todella itse huomaa mitä tekee ja miten pahan olon aiheuttaa minulle käytöksellään..