Hei vaan kaikille! Haluaisin kuulla muilta jotain neuvoja tai kokemuksia seuraavaan asiaan olen eronnut vuosi sitten ja kahden lapsen yh ja suurimmaksi osaksi huolehdin lapsistani yksin ja lapseni käyvät tukiperheessä joka kuukausi ja ovat hyvin viihtyneet siellä,mutta ex.mieheni äiti ei tunnu ymmärtävän asiaa ja tänään olisi halunnut tulla katsomaan heitä,mutta kun ovat tukiperheessä,niin ei onnistunut ja siitä suuttui ja alkoi syytellä mua miksi en anna lasten olla kotona vkl,yritin selittää hänelle,mutta ei tainnut ymmärtää.En ole koskaan tullut oikein toimeen hänen kanssaan kun koko 10 avioliittovuoden aikana tunsin oloni, että hän ei minua hyväksy!Päätin, et varmaan viisainta kun en enää vastaa hänen puheluihin ja enkä päästä enää kotiini,kun käyttäytyy niin töykeästi minua kohtaan,lapset kyllä ovat hänelle rakkaita ja tahtoisi välillä nähä heitä,asumme eri paikkakunnilla ja olen sitä mieltä et mun ei tarttee sellasen kanssa ollaan missään tekemisissä... kiitos jos jaksoit lukea!
Ex-anoppi
ymmällä....
151924
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
joissa sivuutetaan lasten biologiset isovanhemmat, ihan kuin heillä ei olisi minkäänlaista merkitystä lapsenlapsilleen - kehoittaisin heitä ylläpitäviä tahoja sekä sinua kysymään lasten mielipidettä, haluavatko he, että heillä on mummo ja vaari!
vaativat vieraan tukiäidin, on mukavampaa kun on yhteiskunnan järjestämä tukiäiti. varo vaan...
Unohda nyt itsesi ja se ettet tullut toimeen heidän kanssaan mutta älä kosta erottamalla lapsia isovanhemmistaan. Itsekkin ihmettelisin miksi haluat päästä viikonloppusin eroon omista lapsistasi, enkä suinkaan kehuisi sinua siitä.
Minulla ainakin sen verran hyvä itsetunto ettei tarvitse kerjätä hyväksyntää mieheni vanhemmilta vaan olkoon sellaisia mitä ovat hyväksyy tai eivät. Ei tuo haukku haavaa tee vaan silloin olisi myös itsetutkiskelun paikkakin jos ei kritiikkiä kestä.
Meidän suvussa veljetkin suuttuivat äidilleni jos hän koitti lapsiaan ajaa kotoo pois uuden suhteen tieltä häiritsemästä kuhertelua. Sanoivat suoraan ettei meillä lapsia ajeta kotoo pois. Ymmärrän isovanhempien huolta varsin hyvin jos lapset väkisin ajetaan johonkin vieraaseen perheeseen viikonlopuiksi jotta äidillä olisi omaa vapautta. Vaikeeta ainakin olisi kunnioittaa sinua äitinä kun itse olet lapsesi halunnut. Eihän niistä lastenteko asioista miehet päätä vaan naiset pääasiallisesti.
Oletko niin pikkumainen jos sinua ei ole otettu vastaan kuin kunigatarta miehen sukuun niin kostat isovanhemmille? Jos lapsesi ovat rakkaita niin tyytyisit siihen edes. Tässä mielipiteeni.
Siis tässä ei ole kyse siitä että lapset olisi jotenkin tielläni etten pääsisi kuhertelemaan,hah!Et tainnut tajuta mistä on kysymys,siis tukiperhe on oman jaksamiseni kannalta järjestetty,lapset tykkäävät käydä siellä,enkä todellakaan työnnä heitä sinne väkisin,yksin joudun heistä huolehtimaan,että niin!
Maailma on pullollaan yksinhuoltajia. Ja jokainen ihminen ymmärtää, että yksin eristäytyneenä muista ihmisistä kukaan ei jaksa lapsensa kanssa elää.
Ja sen ymmärtää jokainen normaali yksinhuoltaja äiti, ja halee tukea ja turvaa jaksamiseensa, omilta ja lastensa LÄHEISILTÄÄN JA SUKULAISILTAAN. Eikä siis miltään vieraalta ihmiseltä, jolle maksetaan siitä palkkaa, että viitsii vaivautuu hoitamaan lapsiasi.
ET VOI OSTAA LAPSILLESI RAKKAUTTA!
kun kaikki sukulaiset asuu niin kaukana ja heiltä ei apua heru,isovanhemmat jo sen verran iäkkäitä,eikä isästä ole hoitajaksi!Että muita vaihtoehtoja ei ole!
ns. tavallinen yksinhuoltaja pyörittää arkea ja ISÄ tapaa SÄÄNNÖLLISESTI lapsiaan ja äiti saa silloin hengähdystauon. Tukiperhekuvio tulee vasta siinä vaiheessa mukaan, jos äiti jää totaalisen yksin ilman mitään SÄÄNNÖLLISIÄ tapaamiskuviota. Äitikin tarvitsee hetken hengähdystaukoa ja tukiperhe antaa äidille mahdollisuuden siihen. Eikä tukiperheissä rampata jatkuvasti vaan se on yks tai kaks yötä kuukauden aikana. Oletteko todella noin kateellisia siitä?
Jos lapsille on myodostunut säännöllinen ja turvallinen tapaamisjärjestelmä tukiperheensä kanssa, niin ei ex-anopin yllättäen tapahtuva vierailu voi syrjäyttää sellaista. Kyllä se ex-anoppi voisi vaikkapa etukäteen sopia tapaamisista. ihan yleinen käytäntö muutenkin on, että ei toisten menoista voi etukäteen tietää. Voisihan tuon kysymyksen asettaa toisinkin päin... Jos lapsilla olisi kavereidensa synttärit just silloin kun ex-anoppi päättää muista lapsenlapsiaan, niin pitääkö synttärit jättää väliin? Hei haloo!!! Kyllä sitä pitäisi ex-anopin ymmärtää, että ei lapset voi istua kädet ristissä odottamassa, koska mummo mahdollisesti saattaisi haluta tulla katsomaan heitä.
on joku todellinen syy, vaikka sitä ei ole täällä kerrottu.
Tuskinpa yhteiskunta vain äidin mukavuudenhalun vuoksi tukiperheelle korvauksia maksaa.
Lapsia otetaan huostaan mielestäni ihan liikaa, joten mikäli tukiperheen avulla sellainen voidaan estää, niin se on pieni hinta.
AP sanoo, että lapset käyvät tukiperheessä joka kuukausi, joten ymmärtäisin, että se tarkoittaa kerran kuukaudessa. Kyllähän siinä viikonloppuja vielä sukulaisillekin riittää ja mielestäni niitä tosiaan varsinkin mummolle pitäisi järjestää. Isästähän ei puhuta mitään.
Tuskinpa mummo joka viikonloppu haluaisikaan tulla lapsia katsomaan, joten aikataulusta pystyisi kyllä sopimaan.
Vaikka anopilla ja miniällä onkin huonot välit, niin ehkäpä olisi mahdollista keskustelemalla päästä jonkinlaiseen sopuun tai ainakin sopimukseen, että kumpikin hillitsee itsensä vierailujen ajan. Miniähän voisi niiden aikana harrastaa joitain omia juttujaan.
Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että koska tukiperhe on nähty tarpeelliseksi, ei siitä saa äitiä syyllistää.
Äiti kuitenkin voi mennä itseensä ja harkita tarkkaan minkälainen suhtautuminen mummoon on lasten kannalta parasta.
Tukiperhesysteemistä alkoi tuttavani lapsen huostaanotto. Ensin kävi tukiperheessä kaksi vuotta, jotta äiti saa levätä. Sitten yksi kaksi tukiperhe halusi lapsen kokonaan itselleen, ja niin lähti lapsi mierontielle.
Syy tukiperheeseen oli lapsen aspergeroireyhtymä.
ja kiva että täältä löytyy joku fiksu ihminen joka ymmärtää asian oikean laidan!
Pidämme kotona ns perhekotia, jossa kahden oman lapsen lisäksi asuu vakituisesti kolme lasta.
Lisäksi meille tulee joka kuukausi kolme lasta viettämään viikonloppua. Eli olemme myös tukiperhe.
Tukiperhettä ei järjestetä perheelle vain siksi, että äiti/isä pääsisi humputtelemeen, vaan todellakin lapsen ja vanhemman hyvinvoinnin jatkuvuuden takaamiseksi. Se aika, jonka yksin oleva vanhempi saa lasten ollessa tukiperheessä, on hänen omaa aikaansa jonka hän saa käyttää omalla tavallaan.
Jos lapset käyvät tukiperheessä ei tarkoita sitä että kotona olisi ongelmia. Mutta jokainen tajuaa, että jos ei ole KETÄÄN kenelle voisi joskus lapset hetkeksi lähettää niin ei kukaan kestä vuodesta toiseen sellaista .
Meillä nämä tukilapset tulevat yh-perheestä , jossa kaikki sukulaiset asuvat satojen kilometrien päässä, eikä tukiverkostoa ole.
Meillä ei ainakaan ole tarkoitusta kaapata näitä lapsia meille kokonaan asumaan, vaan meille on tullut aivan eri reittejä nämä pysyvästi meille muuttaneet lapset.
Joo, ja nyt yrität väittää, että teet sitä vain hyvästä sydämestäsi.
Minä satun tietämään miten suuria summia rahaa, kasvattilapsista tulee niin yksi aspergerlapsi, omaishoitotukineen vielä niiden normaaalikorvausten lisäksi on KULTAKAIVOS sijoitusmarkkinoilla.
Ja äiti raukka oli koko ajan tyytyväinen kun lapsi viihtyy, ja siihenpä olikin helppo viimein vedota. Lapselle luvattiin omat käyttörahat ynnä muuta rahaa ja niin lapsi oli halukas muuttamaan. Mitään omia rahoja ei nyt kuitenkaan saa koska hän on peliriippuvainen. Joten rahalla houkuteltiin pois omasta kotoaan, nyt lapsi katuu katkerasti, antamaansa myönteistä kuvaa ja halukkuuttaan muuttaa tukiperheeseen vakkariksi. Hirveätä.
Olen tässä hommassa mukana täydesta sydämestä. Voit varmaankin kuvitella , että ei tätä voi muuten tehdäkään.
Korvausta saan ihan mukavasti, mutta onhan tässä suuri vastuu myös. Ja "työtä" 24/!!!
Älä kirjoita asiasta joista et mitään tiedä.
Tukiperheelle EI makseta palkaa, ei yhtään. pelkkä kulukorvaus. Työ tehdään rakkaudesta.
Alkuperäiselle:
Ole iloinen että sait lapsillesi hyvän tukiperheen. Niistä on pulaa!
Sinulla on lupa järjestää elämäsi juuri niin kuin haluat. Onneksi teillä on se tukiperhe, koska monesti auttaa raskaina päivinä jo tieto siitä, että tulee se päivä, kun saa levätä tai tehdä, mitä muulloin ei voi tai ehdi.
Osa näistä kirjoituksista, joita olet joutunut lukemaan, on ihan poskettoman ääliömäisiä. Ehkäpä kyseessä on hyvätuloiset ihmiset, joita ei vastoinkäymiset ole kunnolla kasvoille läimäisseet?? Sieltä "ylempää" on niin helppo jaella ohjeita niille toisille. Erityisen helppoa se on silloin, kun puuttuu empatia toisia ihmisiä kohtaan kokonaan. Joten heitähän noille muutamille kirjoituksille nyt piut paut ja ajattele, että ongelmansa heilläkin, mutta ei keinoja päästä niistä ongelmista eroon.
Täällä puhuttiin myös siitä, että isovanhemmat ovat lapselle tärkeämpiä kuin tukiperhe. Rohkenen epäillä! Jos ex-anoppisi tulee lasta katsomaan, sen tulee tapahtua sellaisena ajankohtana kuin sinulle sopii. Anoppihan voi tulla vaikkapa niin, että kysyy sopiiko hänen tulla - jo etukäteen. Niin kai normaalisti tehdäänkin. Ihan pikaisen analyysin perusteella anoppisi ei hallitse edes alkeellisia käytöstapoja.
Isovanhempia ja tukiperhettä tuskin voi rinnastaa mitenkään keskenään. Molemmat ovat tärkeitä, mutta tilanteet, joissa tavataan lasta, ovat erilaisia. Lapsi tarvitsee ennen kaikkea rinnalleen ihmisen, joka hoitaa ja huolehtii lapsesta säännöllisesti ja taukoamatta, niin kuin omasta lapsesta huolehditaan. Alkuperäisen tapauksessa lapsesta huolehtivat vanhemman tavalla vain lapsen äiti ja tukiperhe. Lapsen kannalta jatkuva huolenpito on tärkeämpää kuin se, että joku käy häntä katsomassa - ja ilmeisesti silloin kun huvittaa, eikä perheen elämää kunnioittaen.
Nyt on niin, että lapsen äiti päättää siitä, kenen kanssa hänen alaikäiset lapsensa ovat tekemisissä ja milloin ovat vai ovatko lainkaan. VÄHINTÄ mitä voi odottaa mummolta, on että hän käyttäytyy lasten äitiä kohtaan hyvin. Jos mummo ei tätä tajua, on ongelma ihan kokonaan mummon korvien välissä. Minä en edes ymmärrä, miten joku ihminen kehtaa tulla toisen kotiin ja käyttäytyä siellä tökerösti. Kertokaapa, miten se onnistuu?
Sinä alkuperäinen, pidä huolta myös itsestäsi. Sinä saat olla, ja sinun pitää olla terveesti itsekäs. Jos sinulla on helpompi olla niin, että et ole ex-anopin kanssa tekemisissä, niin sitten et ole. Sinulla on varmasti tekemistä elämässänne ilman ylimääräistä pahanilmanlintuakin, joten keskitä voimasi johonkin, mikä sen ansaitsee. Inhottavat ihmiset syövät elämänenergiaa, ja vain tunnevammaiset ihmiset voivat olla välittämättä siitä.
Saat hyvän elämän itsellesi ja lapsillesi, kun ajattelet omilla aivoillasi ihan itse. Meillä on ihan liikaa naisia, minkä nämä vastaukset tässä ketjussakin osoittavat, jotka lähtevät mieluusti miellyttämisen tielle. Siinä käy niin, että menettää oman itsensä. Ja sitten on huono olo. On muka niin mahtava itsetunto, mutta kun ei voi sitä kohtaan hyökätä, joka pahan olon aiheuttaa, niin hyökkää sitten kaikkea kohtaan.
Elämässä tapahtuu paljon sellaista pahaa, mihin ei oikeastaan voi itse vaikuttaa. Sitten tapahtuu sellaista pahaa, johon voisi itse vaikuttaa. Minusta ex-anoppisi kuuluu noihin jälkimmäisiin...
Hyvää jatkoa ja aurinkoista kevättä sinulle ja lapsillesi.