olen nyt ollut 3vuotta saman miehen kanssa ja hän on ollut minun eka kunnollinen ja pitkäaikainen poikaystävä..ja eikä minulla ole ollut muita seurustelu suhteita paitsi jotakin yhden illan juttuja oli tasaisin ajoin,ja nyt kun mieheni on alkanut jo ehdotella kihloihin menoihin ja yhteenmuuttamista niin en tiedä että oisko hän se oikea,vaikka minä rakastankin häntä todella mutta pelkään että jäisin jostain ns.pois..ja kun on ollut tuon kolmen vuoden aikana tarjolla useita muitakin ja ehkä myös vakavasti otettaviakin miehiä jotka ovat vetäneet minua puoleensa...en tiedä mitä tekisin,en taida olla vielä ns.juoksujani juossut vaikka niin haluaisinkin:( ja ainakun meille tulee mieheni kanssa jotain riitaa niin ajattelen heti että eihän minun tarvi kun jättää hänet mutta pelkään että tulisin kaipaamaan häntä todella paljon ja en ehkä saisi häntä sitten takaisin:( tää on raastavaa..
sekaisin...:(
---
4813
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Käsittääkseni olette seurustelleet mutta ette asu yhdessä? Minusta et ole vielä valmis sitoutumaan, koska et tiedä mistä jäät paitsi. Et ole vielä valmis. Sano kaverillesi, että tarvitset aikaa..ei sitä tarvitse tölväistä siten, että hän loukkaantuu. Sano nätisti..eiköhän se sitten ymmärrä.
Jo se, että tunnet epävarmuutta ja joudut pyytämään apua asiassa, kertoo että et ole vielä valmis sitoutumaan enemmän. Kannattaa vain jatkaa eteen päin ja katsoa sitten myöhemmin, josko haluaisit muuttaa yhteen miehen kanssa ja olet VARMA asiasta.
Olet kuitenkin ollut kolme vuotta yhdessä, joten miksi ette muuttaisi yhteen ilman kihlausta ja kokeilisi. Minulla on ystävättäriä jotka ovat katuneet etteivät pitäneet kaveristaan kiinni vaan haikailivat että vielä parempaa löytyisi. Epäröit, mutta onko epäröinti mitä? Yhdessä asuminen avaa silmät ja lisää rakkautta tai karkoittaa. Kolmen vuoden jälkeen joku askel kuitenkin pitää tehdä. En tiedä ikiänne, mutta vakiintumisen tarve on useimmilla. Jos roikut seuraavat kymmenen vuotta vielä ja joka vastoinkäymisen yhteydessä mietit että olisiko kuitenkin joku toinen parempi niin olet kyllä suhteessakin väärillä jäljillä. Ehkä todella ette ole toisillenne oikeat, mutta et voi löytää ketään toista ennenkuin päästät irti entisestä. Päästä kaverisi etsimään sitten joku jonka kanssa saa pysyvän suhteen ja voi luottaa jatkuvuuteen ja rakkauteen.
Minä olen parikymppinen tyttönen ja olen seurustellut mieheni kanssa reilu kolme vuotta ja vuosi sitten muutettiin yhteen.
Kihloihin menosta ollaan joskus puhuttu ja MELKEIN jo mentykin mutta ei sitten kuitenkaan;) Kummallakaan ei ole kiire tehdä mitään päätöksiä ja näin on itseasiassa ihan tosi hyvä olla.
Olen minäkin joskus miettinyt että olenkohan ihan varma että tahdon olla juuri tämän miehen kanssa ehkäpä koko loppuelämäni, en tosiaankaan ole varma siitä vieläkään, tai siis sataprosenttisen varma mutta nyt menee hyvin ja jos joskus tulee ero niin sitten se tulee.