Kuinka syvällä on 100 astetta

lämmintä?

Voidaanko niin syvälle porata reikiä Suomessa?

Ilmeisesti maan ytimen lämmön hyväksi käyttö on teknisesti mahdotonta, koska sitä ei ole laajemmin missään toteutettu?

Lämpöpumputkin taitavat hyödyntää auringon lämmittämää maan kuorta?

Kuumia lähteitä on mm. Islannissa, siellä luonto on porannut reikiä valmiiksi.

23

14453

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • puhuttavan

      maalämmöstä. Kiinnostaisi kuulla enemmänkin!

    • Snow Monkey
    • koskaan

      Merkittävä maan sisäinen lämpö tulee vastaan vasta 10 - 30 kilometrin syvyydessä. Massan paine ja maan siirtymät olisivat lisäksi hyvin suuri riskitekijä porausreikien säilymisessä.
      Eli konkreettisen maalämmön saaminen on suomenoloissa kutakuinkin mahdottomuus.

      • EppuS.

        Maa- ja kalliolämpöä voidaan varsin hyvin hyödyntää Suomen olosuhteissa. Esim. Ruotsi on tässä asiassa paljon edellä, ja siellä lämpiää jo merkittävä osa pientaloista maa- ja kalliolämmöllä.

        Suomessa lämpötilan nousu alaspäin mentäessä on n. 1 - 2 astetta sadalla metrillä. Esim. noin kilometrin syvyydellä on parikymmentä astetta lämmintä. Tuo 100 astetta tavoitetaan jossain n. 7 kilometrissä. Tästähän on myös suoraa mittaustietoa: Kuolassa venäläisten tekemän n. 12 km syvän reiän pohjalla lämpötila on n. 180 astetta.

      • .....
        EppuS. kirjoitti:

        Maa- ja kalliolämpöä voidaan varsin hyvin hyödyntää Suomen olosuhteissa. Esim. Ruotsi on tässä asiassa paljon edellä, ja siellä lämpiää jo merkittävä osa pientaloista maa- ja kalliolämmöllä.

        Suomessa lämpötilan nousu alaspäin mentäessä on n. 1 - 2 astetta sadalla metrillä. Esim. noin kilometrin syvyydellä on parikymmentä astetta lämmintä. Tuo 100 astetta tavoitetaan jossain n. 7 kilometrissä. Tästähän on myös suoraa mittaustietoa: Kuolassa venäläisten tekemän n. 12 km syvän reiän pohjalla lämpötila on n. 180 astetta.

        Eikös venäläiset ole Suomessakin poraamassa jotain reikää? Mikähän sen tarkoitus on?

      • EppuS.
        ..... kirjoitti:

        Eikös venäläiset ole Suomessakin poraamassa jotain reikää? Mikähän sen tarkoitus on?

        Venäläiset kairasivat Outokumpuun, perinteiselle kaivospaikkakunnalle, n. 2,5 km syvän reiän jo pari vuotta sitten. Työ tehtiin velkakompensaationa, ja siinä Venäjä kuittaa entisen NL:n velkoja erilaisissa tieteellisissä hankkeissa.

        Tuon reiän tarkoituksena oli lähinnä selvittää Outokummun kallioperän syvärakennetta. Tulokset antoivat tukitietoja myös venäläisten tekemiin syväseismisiin heijastusluotauksiin. Reikä on jätetty auki, ja sen on tarkoitus toimia eräänlaisena "syvälaboratoriona" myöhemmissä tutkimuksissa. Suomessa on aika paljon muitakin melko syviä, noin 1 km syvyyteen kairattuja reikiä malminetsinnän ja ydinjätteiden loppusijoitustutkimusten tarpeisiin.

        Outokummun syväreiästä lisää esim. täällä:

        http://www.gtk.fi/domestic/lehtiin/2005/lt050222.htm

    • amatöörimaantieteilijä

      ....riippuu kovasti paikasta. Maapallolla on monia paikkoja, joissa sen sata astetta löytää esim. kuumavesilähteistä.

      Olet kai nähnyt kuvia, joissa ruokaa valmistetaan maakuopassa ilman ylimääräistä lämmön lähdettä (esim. Azoreilla ja Lanzarotella)?

    • Yusa

      "Lämpöpumputkin taitavat hyödyntää auringon lämmittämää maan kuorta?"

      Aika usein väitettään tosiaan, että maalämpö on yksiselitteisesti aurinkoenergiaa, mutta näin ei suinkaan asia ole.

      Geoterminen lämpö on kallioperän sisältämien radioaktiivisten ainesosien hajoamisesta syntynyttä lämpöä: fissioenergiaa. Syvältä maan sisästä kulkee jatkuva lämpövirta kohti maan pintaa, ihan yksisuuntaisena, aina ylöspäin.

      Mutta lähellä maan pintaa, muutaman metrin syvyydeltä, maaperän lämpötilaa seuraa pintalämpötilan vuodenaikaista vaihtelua. Tämä vaihtelu ei ulotu kovinkaan syvälle: routasyvyys on aina Etelä-Suomessa alle 60cm (luulisin), siis 1m syvyydessä ollaan aina plussan puolella ja 3m syvyydessä on jo hyvin vakiolämpötila koko vuoden.

      Siis jos vaakaputket kaivetaan 3-5m syvyyteen, on sieltä lämpöpumpun imemä energia jo yli 50% oikeaa geotermistä fissioenergiaa, loput aurinkoenergiaa. Jos käytetään porakaivosysteemiä, pystysuoria putkia, niin kaikki (yli 95%) energia on geotermistä eikä aurinkoenegiaa.

      • Anonyymi

        "Aika usein väitettään tosiaan, että maalämpö on yksiselitteisesti aurinkoenergiaa, mutta näin ei suinkaan asia ole."

        Oikeasti asia on niin, että nimenomaan "maalämpö" on aurinkoenergiaa. Geoterminen energia on sitä radiogeenistä lämpöä. Nämä vain virheellisesti sekoitetaan toisiinsa silloinkin, kun ne eivät ole sekoitettavissa toisiinsa. Käytännössä Suomen kaltaisen maan oloissa erilaiset maalämpöratkaisut perustuvat juuri Auringon energian lämmittämään maankamaran pintakerrokseen. Varsinainen geoterminen energia tulee sitten syvemmältä. Jossain vulkaanisilla alueilla geoterminen lämpövuo on tietysti niin merkittävä, että Auringon osuutta ei pinnan lämmöstä pysty erottamaan. Tällöin maalämpö on yhtä kuin kaikki se lämpö, jota lähellä pintaa on, eli on yhtä kuin geoterminen Auringon säteilyn aiheuttama lämpö.

    • ’P. u. P.’

      Ilmastonsuojelu ja pyrkimys eroon uusiutumattomista energialähteistä on antanut sysäyksen maalämmön hyödyntämistä hyväksi käyttävien ratkaisujen lisääntymiselle. Maailmassa on useampia projekteja ja myös valmiita toteutuksia, joissa maalämpöä hyödynnetään sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.

      Eräs tällainen meneillään oleva hanke on Sveitsin Baselissa oleva Deep Heat Mining projekti. Kaupunkiin on rakenteilla maalämpövoimala, jonka pitäisi valmistuttuaan vuonna 2009 ja tuottaa n. 30 MW geotermistä energiaa, joka jakautuisi n.5 MW sähköä ja n. 25 MW kaukolämpöä. Tuotanto on tarkoitus käyttää asutuksen tarpeisiin. Hankkeessa hyödynnetään maalämpöä 5000 m syvyydestä, jossa tuolla alueella vallitsee n. 200 °C lämpötila. Periaate on pumpata yhdestä reiästä vettä 5 km syvyyteen ja johtaa kuumentunut vesi höyrynä toisen/ja_kolmannen porauksen kautta voimalaan, jossa turbiinin ja generaattorin avulla lämpö muutetaan sähköksi ja lauhdelämpö käytetään kaukolämpönä. Talviaikana kuitenkin tuotettaisiin pääasiassa kaukolämpöä.

      Projekti on ollut pysähdyksissä jonkin aikaa tuumaustauon takia, jonka aiheuttivat ennakoitua voimakkaammat maanpinnalla tuntuneet pumpatun veden aiheuttaneet järistykset. Kaikkiaan järistyksiä on rekisteröity n 12000, mutta maan pinnalla tuntuvia vain kymmenkunta, joista seitsemän on ollut voimakkuudeltaan yli 2,5 Richteriä. Hermostuneisuutta kansalaisissa on aiheuttanut Baselissa selvästi havaitut 3,3 ja 3,4 Richter asteikon voimakuiset tärähdykset, jotka on yhdistetty veden pumppaukseen, sillä järistyskeskus on todennettu porausreiän alueelle. Sveitsi on maanjäristysaluetta ja siksi voi hyvin ymmärtää kansalaisten huolen sen suhteen, mikä pahimmillaan ehkä voisi tapahtua.

      Aloittaja kysyi kuinka syvällä on 100 °C lämpötila ja kuten täällä jo on todettu, niin syvyys riippuu paikkakunnasta. Alla olevan linkin kuva esittää yleistä keskieurooppalaista tilannetta lämpötilan jakaantumisesta eri syvyyksissä.
      http://www.geopowerbasel.ch/html/downloads/jpg/Energiegewinnung.jpg
      Baselissa on mitattu 2755 m syvyydestä 124 °C lämpötila ja yleensä Sveitsin alueella on 17 °C 200 m syvyydessä.

      Suomen alueella tilanne on huonompi ja asia selviää kartasta, johon linkki (What is HDR ?) sivustolla: http://www.soultz.net/version-en.htm . Sivustolta selviää myös monta muuta maalämpövoimaloihin liittyvää asiaa.

      Geopower Basel projektin kotisivu: http://www.dhm.ch/dhm.html (engl) ja http://www.geopowerbasel.ch/index.htm (saks).

      Viime vuosina on Suomessakin alettu enenemässä määrin rakentaa omakotitaloihin maalämpöpumpulla toimivia lämmitysjärjestelmiä. Etelä-Suomessa 200 m^2 omakotitaloon riittää yksi150…200 m syvyinen peruskallioon tehty porakaivo. Parinsadan metrin syvyisen reiän pohjassa on Etelä-Suomessa n.10 °C lämpötila, joka mahdollistaa vuositasolla lämpöpumppulämmityksen 3…3,5 lämpökertoimella. 150…180 m syvän reiän poraus peruskallioon kestää olosuhteista riippuen yhden pitkän työpäivän.

      Oletetaan lämpötilan nousevan keskustaa kohti mentäessä aluksi keskimäärin 3 °C/100 m ja kun 200 m:ssä on 10 °C, niin siitä voi jotain laskea. (-> 3,2 km ja 100 °C) Näin laskettu arvo poikkeaa (What is HDR ?) linkin kartan arvoista Etelä-Suomen osalta, jossa 100 °C saavutettaisiin vasta 5 km:ssä ja vain pienillä alueilla 100 °C olisi 3,5 km:ssä.
      Näyttää siltä, että geotermisen lämmön hyödyntäminen Suomen alueella nykytietämyksen mukaan rajoittuu lämpöpumpun hyväksikäyttöön.

      • toiminta

        Lämpöpumppukin kun toimii niin, että se käyttää sen nesteen maan sisällä jäähtymässä. Sitten se kierrättää sen jäähtyneen nesteen sisälle pumppuun, jossa se puristetaan kuumaksi. Niin kuin jääkaappi päinvastoin. Että siinäkin mielessä, turha miettiä sitä maaperästä saatavaa lämpöhyötyä..

        Ja ei kai joku oikeasti tuolla ehdottanut, että vaakatasoista keruuputkistoa kaivettaisiin 3-5 metriin?

      • todellisuudessa
        toiminta kirjoitti:

        Lämpöpumppukin kun toimii niin, että se käyttää sen nesteen maan sisällä jäähtymässä. Sitten se kierrättää sen jäähtyneen nesteen sisälle pumppuun, jossa se puristetaan kuumaksi. Niin kuin jääkaappi päinvastoin. Että siinäkin mielessä, turha miettiä sitä maaperästä saatavaa lämpöhyötyä..

        Ja ei kai joku oikeasti tuolla ehdottanut, että vaakatasoista keruuputkistoa kaivettaisiin 3-5 metriin?

        Oikeammin olisi sanoa, että neste (tai paremminkin kaasu) käy maan sisässä laajenemassa. Laajetessaan kaasu jäähtyy ja jos se on ympäristöään kylmempää, se ottaa ympäristöstä lämpöä. Puristusvaiheessa taas kaasu lämpenee. Ja jälleen jos se puristetaan niin suureen paineeseen, että se on ympäristöään lämpimämpää, se luovuttaa lämpöä ympäristöön. Eli toiminnan edellytys on riitävän suuri paine-ero puristus- ja laajenemisvaiheen välillä, jolloin lämpöä pääsee siirtymään laajenemisputkiston ympäristöstä kompressorin ympäristöön. Näin se jääkaappikin toimii.

        Nykyään ei enää taideta paljoa käyttää tuota vaakatasoista keruuputkistoa. Ennenhän niitä kaivettiin jonnekin järven rantoihin tai merenlahtiin. Ei kuulemma enää ole taloudellisesti kannattavaa. Helpompi ja halvempi tapa on tehdä 200 metrinen porakaivon reikä. Asiaan on vaikuttanut porauskustannusten selvä halpeneminen viime aikoina.

      • Vexeli
        todellisuudessa kirjoitti:

        Oikeammin olisi sanoa, että neste (tai paremminkin kaasu) käy maan sisässä laajenemassa. Laajetessaan kaasu jäähtyy ja jos se on ympäristöään kylmempää, se ottaa ympäristöstä lämpöä. Puristusvaiheessa taas kaasu lämpenee. Ja jälleen jos se puristetaan niin suureen paineeseen, että se on ympäristöään lämpimämpää, se luovuttaa lämpöä ympäristöön. Eli toiminnan edellytys on riitävän suuri paine-ero puristus- ja laajenemisvaiheen välillä, jolloin lämpöä pääsee siirtymään laajenemisputkiston ympäristöstä kompressorin ympäristöön. Näin se jääkaappikin toimii.

        Nykyään ei enää taideta paljoa käyttää tuota vaakatasoista keruuputkistoa. Ennenhän niitä kaivettiin jonnekin järven rantoihin tai merenlahtiin. Ei kuulemma enää ole taloudellisesti kannattavaa. Helpompi ja halvempi tapa on tehdä 200 metrinen porakaivon reikä. Asiaan on vaikuttanut porauskustannusten selvä halpeneminen viime aikoina.

        Ite asiasa se maalämmön keruuputkiston maahan kaivaminen on yhä vieläki halavempi vaihtoehto ku se ett pihaan porattais se porakaivoreikä sille putkele. N.S. multamaahan poratesa viimmesin hinta oli porarista riippumatta n 75:- €/m ja jos onnistais niin hyvin, ett kohale sattuis kallio, niin sen reiän sais porautettua 35:-€/m. Keskimäärin ku noin 160m2 kokosen talon lämmittämistä varten porareijän pittuus pitäs olla noin 185-195m, notta laskeppa siitä.

        Me kaivatimma putken takapihale. Putea meni 560m ja kaihvuun hinnaksi tuli n. 1200:-€

      • on niin
        todellisuudessa kirjoitti:

        Oikeammin olisi sanoa, että neste (tai paremminkin kaasu) käy maan sisässä laajenemassa. Laajetessaan kaasu jäähtyy ja jos se on ympäristöään kylmempää, se ottaa ympäristöstä lämpöä. Puristusvaiheessa taas kaasu lämpenee. Ja jälleen jos se puristetaan niin suureen paineeseen, että se on ympäristöään lämpimämpää, se luovuttaa lämpöä ympäristöön. Eli toiminnan edellytys on riitävän suuri paine-ero puristus- ja laajenemisvaiheen välillä, jolloin lämpöä pääsee siirtymään laajenemisputkiston ympäristöstä kompressorin ympäristöön. Näin se jääkaappikin toimii.

        Nykyään ei enää taideta paljoa käyttää tuota vaakatasoista keruuputkistoa. Ennenhän niitä kaivettiin jonnekin järven rantoihin tai merenlahtiin. Ei kuulemma enää ole taloudellisesti kannattavaa. Helpompi ja halvempi tapa on tehdä 200 metrinen porakaivon reikä. Asiaan on vaikuttanut porauskustannusten selvä halpeneminen viime aikoina.

        ettei sinne maan alle mitään kaasua johdeta, vaan glykoliseosta. Eli siis "jäähdytinnestettä" ja vettä. Ja sehän käy siellä nimenomaan lämpenemässä.

        Lämpöpumpun kylmäainetäytös rajoittuu ihan vaan siihen pumppuun, sen höyrystimeen ja lauhduttimeen ja niiden välisiin putkiin ym. komponentteihin.

        Siitä maan sisällä lämmenneestä vedestä sitten "pumpataan" lämpö pois, jolloin se jäähtyy ja palaa taas maahan.

        Kylmäaineen höyrystys ja nesteytys tapahtuu vain sen pannuhuoneessa olevan pöntön sisällä.

        Vaakasuuntaankin putkistoja kaivetaan ja varsinkin, jos on mahdollista upottaa putket järveen, lämpöenergiaa on hyvinkin saatavilla.

      • Anonyymi
        on niin kirjoitti:

        ettei sinne maan alle mitään kaasua johdeta, vaan glykoliseosta. Eli siis "jäähdytinnestettä" ja vettä. Ja sehän käy siellä nimenomaan lämpenemässä.

        Lämpöpumpun kylmäainetäytös rajoittuu ihan vaan siihen pumppuun, sen höyrystimeen ja lauhduttimeen ja niiden välisiin putkiin ym. komponentteihin.

        Siitä maan sisällä lämmenneestä vedestä sitten "pumpataan" lämpö pois, jolloin se jäähtyy ja palaa taas maahan.

        Kylmäaineen höyrystys ja nesteytys tapahtuu vain sen pannuhuoneessa olevan pöntön sisällä.

        Vaakasuuntaankin putkistoja kaivetaan ja varsinkin, jos on mahdollista upottaa putket järveen, lämpöenergiaa on hyvinkin saatavilla.

        Ei sinne saa jäähdytinnestettä laittaa, vesi-etanoliseos siellä on. Jäähdytinnesteet tuhois pohjavedet putkirikon sattuessa.

    • Jounixio

      Naurettavaa. Itse olen kaivanut tontilleni 3 km syvän kraaterin, eikä siellä ole kuin noin 40 astetta lämmintä. Vietän siellä talvilomani, kun ei ole varaa lentää etelän lämpöön.

    • Kerääjä
      • sirol

        Hakemaasi sivua ei löytynyt

        Hei,

        olemme uudistamassa sivustoa. Valitettavasti hakemasi sivu on poistettu tai sen osoite on vaihtunut.

      • Anonyymi
      • Anonyymi
    • Anonyymi

      ...niin, jos on tontilla kokoa maalämpöputkista on halvinta laitaa vaakaan.. Tonttimme on ns punaista savea.. maalämpöpumpun edustajalta sai "merkin" rätingit, edullisinta siis lämmönkeruun tehokkuuden vuoksi kaivusyvyys oli 60 cm. Savi siirtää kapillaarisesti vettä ja sen mukana lämpöä, kuulemma 9 metriä sivusuunnassakin.
      Hiekkakankaalle heidän sovelluksensa oli vasta laskenut 3 metrin asennussyvyyden maalämpöputkelle.
      Tässä 60 cm syvyydessä maakierron neste käy kylmimmillään toukokuun ensimmäisen viikon aikana, mitä olen seurannut maalämpöpumpun valikkoja.

    • Anonyymi

      200 metrin poraus, kallio tuli vastaan 25 metrissä.
      NIBE f1255 on tuottanut lämpöä vuodesta 2018.
      Nyt mietin pitäisikö ostaa varavoimakone jos sähköt ovat useita päiviä pois TALVIAIKANA.

    • Anonyymi

      Marinin persreikä on syvä ja pimeä. Sieltä ei saa lämpöä ollenkaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan

      Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      138
      1945

    2. Taasko se show alkaa

      Koo osottaa taas mieltään
      Ikävä
      27
      1908

    3. Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus

      Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha
      Ikävä
      23
      1858

    4. Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!

      Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.
      Perussuomalaiset
      85
      1640

    5. Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?

      Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?
      Perussuomalaiset
      62
      1448

    6. Sakarjan kirjan 6. luku

      Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se
      Profetiat
      20
      1266

    7. Elia tulee vielä

      Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan
      Helluntailaisuus
      37
      1163

    8. Avaa sydämesi mulle

      ❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo
      Ikävä
      38
      1160

    9. Söpö lutunen oot

      Kaipaan aina vaan, vaikkakin sitten yksipuolisesti.
      Ikävä
      11
      1148

    10. Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa

      Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k
      Isovanhempien jutut
      10
      1137
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt