Näitä lukiessa tulee ajatus eikö nykyään ihmiset kestä vastoinkäymisiä. Avioliittoon kuuluu tietenkin ylä- ja alamäkeä, niinkuin normaaliin elämään kuuluu elää sitten yksin tai kaksin.
Heti kun tulee alamäki, mietitään eroamista, kun avioliiton pitäisi olla yhdessä hyvistä asioista iloitsemista, mutta myös kasvamista ja vaikeuksista selviytymistä.
Vaikeuksien pitäisi vaan vahvistaa liittoa, yhdessä niistä selvitään kun halua riittänee, mutta nykyään halutaan mieluummin luovuttaa. Halutaan vaan ne rusinat pullasta ja erotaan ihan mitättömistäkin syistä ja usein eroista kärsii eniten syyttömät lapset. Ja lapset saavat saman mallin myöhäisempään elämäänsä, erotaan vaan heti kun vaikeuksia tulee. Paetaan mieluummin kuin taistellaan hyvien asioiden puolesta. Heikkoutta sekin.
Heti kun tulee alamäki, mietitään eroamista, kun avioliiton pitäisi olla yhdessä hyvistä asioista iloitsemista, mutta myös kasvamista ja vaikeuksista selviytymistä.
Vaikeuksien pitäisi vaan vahvistaa liittoa, yhdessä niistä selvitään kun halua riittänee, mutta nykyään halutaan mieluummin luovuttaa. Halutaan vaan ne rusinat pullasta ja erotaan ihan mitättömistäkin syistä ja usein eroista kärsii eniten syyttömät lapset. Ja lapset saavat saman mallin myöhäisempään elämäänsä, erotaan vaan heti kun vaikeuksia tulee. Paetaan mieluummin kuin taistellaan hyvien asioiden puolesta. Heikkoutta sekin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
se on siinä sitten.
no jopas on.. ..voiks muuta sanoo.. ..toivottavasti elät elämäsi onnettomana..
Eiköhän kuitenkin yleisin syy eroon ole aivan todellinen: väkivalta, myös henkinen, uskottomuus, seksittömyys, alkoholismi... Itse oikeastaan enemmän ihmettelen, mitä ihmiset kestävät liitoissaan puolisoiltaan. Jokaisella pitäisi kuitenkin olla ihmisoikeudet. Ei sellaista kuin erilleenkasvaminen taida edes olla, kyllä siihen eroon liittyy aina jotain pahaa, josta ei välttämättä sitten puhuta...en todellakaan usko, että ensimmäinen vastoinkäyminen saa ketään eroamaan.
Jos noin puolet avioliitoista päättyy eroon, niin kertoohan se jotakin meidän ajastammekin.
Voiko siis puolella aviopareista olla riesana alkoholisti tai hakkaava puoliso?
Nämähän mainitaan tärkeimmiksi eron syiksi.
Eikö kukaan ole ihmetellyt, että nykyisin kun suurin osa avioituu (monenkin) avoliiton kautta, ylipäätään ihmiset eroavat vain muutaman avioliittovuoden jälkeen?
Eikö avoliittoaika opeta mitään?
varsinkin jos avioliitossa on lapsia pitää olla aikuinen ja kestää kaikki se sanoisinko kevyesti
"paska "mikä tulee eteen elämässsä.oma elämä täytyy jättää taakse ja hoitaa lapset maailmalle.suomi on täynnä valittavia yksinhuoltaja isiä ja äitejä jotka eivät ymmärrä että lapsen etu on tärkein.ei pidä erota liian kevyin perustein.elämä on arkea ei mitään extremea.arjesta täytyy mukavaa.