Ison

Yhtenä kauniina päivänä vai tuli mitta täyteen, eli vuosi sitten päätin muuttaa loppuelämäni suunnan. Rupesin syömään samaa ruokaa kuin ennenkin mutta puolitin annokset ja lisäsin salaattien määrää. Painoa oli silloin kertynyt n.142kg. Ostin elämäni ensimmäisen vaaan ja päätin että kerran viikossa aina punnitsen itseni, aina samana viikonpäivänä. Tuloksen kirjaan pieneen ruutuvihkoon ja samalla laitan 10euroa säästöpossuun...näin saan sen tunteen että olen jossakin ryhmässä jossa pitää maksaa punnituksesta:) Nyt vuotta myöhemmin syön edelleen ihan tavallista ruokaa, olen vain yrittänyt vaihtaa vähärasvaisempiin ja vähäsuolaisempiin tuotteisiin. Jos on juhlat, matka tai muuta erikoista niin silloin herkuttelen...mutta palaan taas ruotuun heti seuraavana päivänä. 140kilon kohdalla ostin itselleni polkupyörän jolla aloin hiljalleen ajelemaan lenkkejä, aloitin myös kotijumpan. Nyt olen lisäksi ostanut kuntopyörän jolla on mukava polkea kiloja alaspäin. Paino tällä viikolla n.111kg joten alaspäin on tultu jo ihan kivasti mutta matkaa on vielä reilusti jäljellä. Mitä vaateostoksiin tulee niin onhan se mukavaa kun nykyään saa vaatteita "normaaliihmisten" osastolta... Tsemppiä vaan kovasti ja muista että hiljaa hyvää tulee ja ettei haittaa vaikka joskus herkuttelisikin, kunhan heti herkuttelujen jälkeen palaa takaisin oikealle polulle.
T:Nilkallinen

Pääpiirteittäin homma meni siten, että olin eräänä kauniina päivänä shoppailemassa vaatteita kaverin kanssa. Sehän ei ole helppoa hommaa siinä vaiheessa kun painoa on riittävästi, ja tälläkin kertaa kävi niin että vaikka myyjätyttö miten kiikutti housuja sovitettavaksi, ei vaan mahtunut mitään päälle.

Totta kai silloin olin jo pitkään tiennyt että olen läski ja että asialle olisi ehkä hyvä tehdä jotain, mutta ne vähäiset kokemukset painonpudotuksesta mitä nyt oli testannut ohimennen, eivät olleet vakuuttaneet pätkääkään siitä että se olisi sen arvoista.

No, tuo vaatereissu kuitenkin jäi v*uttamaan sen verran rankasti, että siinä sitten samaisen kaverin kanssa jubailtiin erilaisista vaihtoehdoista mitä pitäisi tehdä, ja samaan settiin sitten varattiin sulkapallovuoro ja käytiin hakemassa mailat :D ... samalla päätin, että nyt prkl laihdutetaan eikä jätetä hommaa puolitiehen, ja sillä reissulla oon vieläkin -

Alkuun homma meni vähän päämäärättömästi ihan vaan syömistä karsimalla ja silloin tällöin liikkumalla, siitä eteenpäin sitten järjestelmällisellä kalorien laskemisella (1200-1500 kcal / päivä) ja johan alkoi tulosta syntymään. Parhaimmillaan meni luokkaa 1,4 kg viikossa, yhteensä vuoden 2006 aikana hävisi n. 40 kg josta suurin osa ensimmäisellä puoliskolla ja loput sitten pikkuhiljaa siinä syksyn aikana.

Nyt paino on luokkaa 85 kg (olen mies, 187 cm pituutta = bmi jotain 24 edelleen) ja muutoin voisi sanoa että urakka on valmis ja uudet elämäntavat opittu, mutta pirun sitkeästi roikkuu edelleen pieni makkara vyötäröllä. Nyt koitan sitä hävittää (todella) aktiivisella urheilulla; aerobista, puntteja, välillä parikin kertaa päivässä ja tietty silloin tällöin leväten - ja kalorimäärän olen nostanut johonkin 2000 kcal paikkeille jaettuna 5-6 ateriaan päivässä.

Vaikkakin touhuun meni jo tähän vaiheeseen pääsyssä aika pitkään, ja se oli valehtelematta tosi perseestä silloin tällöin, tekisin kyllä kaiken uudestaan. Olo on niin sairaan hyvä verrattuna siihen mitä se oli aiemmin, että sitä on vaikea "ulkopuolisille" edes yrittää kuvailla ... ja kyllä, nykyään on kiva käydä vaateostoksilla :)

Hei! Itse onnistuin laihduttamaan melkein 20 kiloa viimekesänä ja neuvon mielelläni kaikkia laihduttajia! [email protected]

Ensimmäinen asia on se, että sinun pitää aloittaa säännöllinen liikunta.

Ruokavalion osalta on tärkeää määritellä tarvitsemasi kalorimäärä vuorokaudessa:

- esimerkiksi 1600 kcal/vrk
- syöt sen kuutena päivänä viikossa
- kerran viikossa hieman enemmän

Suuren kilomäärän laihdutuksessa ei tarvitse huolehtia mistään "säästöliekistä". Sen vuoksi ei siis pidetä mässäilypäivää. Kunhan vain liikut päivittäin esimerkiksi kävely 45 min, alkaa kroppasi laihtumaan.

-LK