Tuossa vietin peräti 3 herkkupäivää, tarkoitus oli viettää yksi. No, ei ole mikään mahdoton morkkis, mutta nyt ei tuo laihisruoka houkuta yhtään. Äsken nappasin suuhuni eilisen karkkipussin jämistä muutaman kunnes tajusin, että hetkonen, eihän näitä saakaan syödä. Se ei ollut sortuminen, vaan en edes huomannut, että laihiksella ei saa syödä namuja. Jos en heti olisi tajunnut, olisin vetänyt koko loppupussillisen. Jos olen ollut vaikka 3 päivää kevyellä ruokavaliolla, ei tätä ongelmaa ole vaan kevyt ruoka kuuluu elämääni ja otan automaattisesti kaupasta iltanaposteltavaksi porkkanaa ja kurkkua kuin suklaata.
Pohdin tuossa jo äsken, että josko tilaisi pitsaa ja se ajatus oli sellainen, etten edes muistanut sitä ajatellessani, että minun tulee laihduttaa. Eli minun ongelmani on se, että herkkupäivän jälkeen unohtuu se laihdutus, ei edes se, että herkkuja tekee mieli vaan että herkkujen syöminen on luonnollista eikä minun tarvitse syödä kevyemmin. Tajusiko kukaan?
Miten jatkaa mahdollisimman tehokkaasti namupäivän jälkeen laihista? Onko muita keinoja kuin tahdonvoima? Noudatan aika pitkälti virallisterveellistä ruokavaliota, joka sisältää kuitenkin hyvin rasvaa ja proteiineja ja hiilarit ovat hitaita.
Olen kokeillut myös vhh:ta, se oli ihan tehokas laihduttaja, mutta tajusin, että elämääni kuuluu hyvä leipä ja peruna, en halua viedä itseltäni elämän pieniä iloja loppuelämäkseni. Vhh:ni loppui eräisiin juhliin jossa nautin hiilarisia herkkuja, silloin tajusin, että ihan hyvin voin syödä jatkossa sitä perunaa vaikkei se nyt ehkä maailman terveellisin tuote ole, mutta mielummin nautin elämäni aikana kohtuullisesti sitä, minkä mausta pidän, kuin elän vain mahdollisesti terveemmän elämän kaivaten jotain ruokaa. Vhh:n suurin puute on se, että se kieltää niin paljon.
Pohdin tuossa jo äsken, että josko tilaisi pitsaa ja se ajatus oli sellainen, etten edes muistanut sitä ajatellessani, että minun tulee laihduttaa. Eli minun ongelmani on se, että herkkupäivän jälkeen unohtuu se laihdutus, ei edes se, että herkkuja tekee mieli vaan että herkkujen syöminen on luonnollista eikä minun tarvitse syödä kevyemmin. Tajusiko kukaan?
Miten jatkaa mahdollisimman tehokkaasti namupäivän jälkeen laihista? Onko muita keinoja kuin tahdonvoima? Noudatan aika pitkälti virallisterveellistä ruokavaliota, joka sisältää kuitenkin hyvin rasvaa ja proteiineja ja hiilarit ovat hitaita.
Olen kokeillut myös vhh:ta, se oli ihan tehokas laihduttaja, mutta tajusin, että elämääni kuuluu hyvä leipä ja peruna, en halua viedä itseltäni elämän pieniä iloja loppuelämäkseni. Vhh:ni loppui eräisiin juhliin jossa nautin hiilarisia herkkuja, silloin tajusin, että ihan hyvin voin syödä jatkossa sitä perunaa vaikkei se nyt ehkä maailman terveellisin tuote ole, mutta mielummin nautin elämäni aikana kohtuullisesti sitä, minkä mausta pidän, kuin elän vain mahdollisesti terveemmän elämän kaivaten jotain ruokaa. Vhh:n suurin puute on se, että se kieltää niin paljon.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Juuri tuo on se syy miksi en ymmärrä miksi laihduttajilla on viikossa herkuttelupäiviä. Herkuttelu jää aivan liian helposti päälle ja se sitten laihdutuksesta. Omalla kohdalla herkuttelupäivä ei ainakaan toiminut, joten jätin se painonpudotuksen ajaksi kokonaan pois. Vielä nytkin normaalipainoisena saa olla tiukkana, karkkipäivä on vain kerran viikossa.
mie tiedä tunteen. siksi ei ikinä kannattaisi pitää kotona herkkuja. ja sitten taas sekin puoli, että mieluummin otan puuroon lusikallisen hilloa kuin jätän sen pois, koska se on parempaa ja silti kuitenkin terveellistä eli terveellisen ruokavalion ohessa voi syödä vaikka joka päivä yhden keksin jos tykkää, mutta ei anneta pirulle pikkusormea eli koko pakettia ei vedetä kerralla. ensin voi ahtaa banaania ja kurkkua ja porkkanaa ja appelsiinia ja sit jäkkäriksi se keksi. mulla on sama ongelma, mut on sit myös kausia ettei tule syötyä ollenkaan herkkuja.
..suuresta morkkiksesta kärsivä "laihduttaja". Olin viikonloppuna matkalla ja siinä sit meni suklaata, puoli kiloo lakuja plus viinakset päälle!! Muuten oonki elellyt suht terveellisesti (950-1250 kcal/päivä kuutena päivänä liikuntaa) viikonloppuisinkin, mut nyt tekis mieli vaan jatkaa tätä hulttioelämää!!! Tuntuu niin vaikeelta palata ruotuun! Mut ei muuta ku niskaotteella vaan palataan arkeen! Ja arvatkaa vaan onko olo nyt mitenkään parhaimmasta päästä! Eipä oo juuri kehumista niin henkisesti kuin fyysisestikään! Mut opinpahan taas jotain...