Ollaan kultani kanssa oltu yhdessä puoli vuotta, ja nyt näyttää sellaiselta tilanne, että on eron hetki käsillä.
Kaikki alkoi Lokakuussa vuonna 2006. Hän tuli ensimmäistä kertaa käymään luonani, ja kun näin hänet, niin "jalkani menivät alta". Ihastuin, ja pian huomasin olevani myös rakastunut. Opiskelin tuolloin parturi-kampaajaksi. Mieheni mielestä parturi-kampaajan ammatti oli kuitenkin surkea, ja hän sanoi, etten tulisi ikinä pärjäämään siinä ammatissa vilkkaan luonteeni perusteella. Aluksi intin vastaan, että hänen takiaan en aio kouluani keskeyttämään, enkä muuttamaan mieltäni, mutta jonkun ajan päästä huomasin jo vihaavani koulua, ja sitä alaa, ja aloin lintsailla koulusta useampia päiviä.
Lopulta en käynyt koulussa enää ollenkaan, ja suunnittelin kultani kanssa yhteen muuttoa toiseen kaupunkiin. Ja lopulta sitten erosin koulusta ja muutin hänen perässään.
Jälkeenpäin mua tosi paljon mietitytti, että olin aivan varmasti ihan tyhmä, koska jätin kouluni poikaystäväni kanssa, mutta silti niin rakastunut häneen olin, enkä kenenkään kumppanin kanssa ollut ikinä asunut yhdessä, joten sekin oli kiehtova ja uusi ajatus.
Kaikki näytti hyvältä, kunnes vaikeudet alkoivat, vaikka niitä oli jo ollut aikaisemminkin. Poikaystäväni arvosteli koko ajan mua milloin mistäkin. Milloin hiustyylistä, milloin vaatteita, milloin yleensäkin koko pärstävärkistä. Ja kun suutuin hänelle asioista, niin aina hän vaan sanoi, että ne ovat vaan vitsejä, että ei kannattaisi ottaa niitä niin tosissaan. Ei ole mun mielestä kovin hauskaa kun toista arvostellaan koko ajan jostakin.
No ei siinä sitten kaikki. Hän on luonteeltaan erittäin laiska, itse saan tehdä lähes kaikki mahd. kotityöt käydä töissä, kun hän vaan makaa kaikki päivät sängyssä nukkuen.
Ja kertaakaan puolen vuoden aikana hän ei ole kehunut minua seksikkääksi,tai viehättäväksi hänen silmissä. Ja varmaan vain muutaman kerran hän on sanonut rakastavansa minua.
Olin jo pitkän aikaa miettinyt, minkälaista olisi jos olisin toisen miehen kanssa. Sellaisen jolle tunnen olevani seksikäs, ja tarpeeksi hyvä. Niinpä viime viikonloppuna menin pettämään poikaystävääni toisen miehen kanssa. Ja tänään kerroin hänelle asiasta. Voitte kuvitella reaktion. Mutta kerran hän jopa sanoi minulle näin, että : mene vaan panemaan muiden miesten kanssa, että saat ihan luvan. Kuka täysjärkinen ihminen edes vitsillä sanoo tuollaista omalle rakkaalleen, että mene vaan panemaan toisten ihmisten kanssa?!
Ja nyt olemma siinä pisteessä että emme tiedä eroammeko vai ei. jälkeenpäin olen miettinyt itsekin, että ei olisi pitänyt mennä pettämään, vaikka kuinka huono suhde olisi. Mutta senkin takia pettäminen kiehtoi, koska koko suhteemme ajan seksielämäkin on ollut suoraan sanottua ihan perseestä!
Siispä haluankin teidän mielipiteitänne asiaan, että teinkö oikein vai väärin? ja että kannattaako minun jatkaa elämääni jonkun toisen miehen kainalossa, vaikka nykyistäni silti edelleen kovasti rakastan, ja hänkin mua pettämisestäi huolimatta, vaikka anteeksi hänellä on vaikea se asia antaa.
Kaikki alkoi Lokakuussa vuonna 2006. Hän tuli ensimmäistä kertaa käymään luonani, ja kun näin hänet, niin "jalkani menivät alta". Ihastuin, ja pian huomasin olevani myös rakastunut. Opiskelin tuolloin parturi-kampaajaksi. Mieheni mielestä parturi-kampaajan ammatti oli kuitenkin surkea, ja hän sanoi, etten tulisi ikinä pärjäämään siinä ammatissa vilkkaan luonteeni perusteella. Aluksi intin vastaan, että hänen takiaan en aio kouluani keskeyttämään, enkä muuttamaan mieltäni, mutta jonkun ajan päästä huomasin jo vihaavani koulua, ja sitä alaa, ja aloin lintsailla koulusta useampia päiviä.
Lopulta en käynyt koulussa enää ollenkaan, ja suunnittelin kultani kanssa yhteen muuttoa toiseen kaupunkiin. Ja lopulta sitten erosin koulusta ja muutin hänen perässään.
Jälkeenpäin mua tosi paljon mietitytti, että olin aivan varmasti ihan tyhmä, koska jätin kouluni poikaystäväni kanssa, mutta silti niin rakastunut häneen olin, enkä kenenkään kumppanin kanssa ollut ikinä asunut yhdessä, joten sekin oli kiehtova ja uusi ajatus.
Kaikki näytti hyvältä, kunnes vaikeudet alkoivat, vaikka niitä oli jo ollut aikaisemminkin. Poikaystäväni arvosteli koko ajan mua milloin mistäkin. Milloin hiustyylistä, milloin vaatteita, milloin yleensäkin koko pärstävärkistä. Ja kun suutuin hänelle asioista, niin aina hän vaan sanoi, että ne ovat vaan vitsejä, että ei kannattaisi ottaa niitä niin tosissaan. Ei ole mun mielestä kovin hauskaa kun toista arvostellaan koko ajan jostakin.
No ei siinä sitten kaikki. Hän on luonteeltaan erittäin laiska, itse saan tehdä lähes kaikki mahd. kotityöt käydä töissä, kun hän vaan makaa kaikki päivät sängyssä nukkuen.
Ja kertaakaan puolen vuoden aikana hän ei ole kehunut minua seksikkääksi,tai viehättäväksi hänen silmissä. Ja varmaan vain muutaman kerran hän on sanonut rakastavansa minua.
Olin jo pitkän aikaa miettinyt, minkälaista olisi jos olisin toisen miehen kanssa. Sellaisen jolle tunnen olevani seksikäs, ja tarpeeksi hyvä. Niinpä viime viikonloppuna menin pettämään poikaystävääni toisen miehen kanssa. Ja tänään kerroin hänelle asiasta. Voitte kuvitella reaktion. Mutta kerran hän jopa sanoi minulle näin, että : mene vaan panemaan muiden miesten kanssa, että saat ihan luvan. Kuka täysjärkinen ihminen edes vitsillä sanoo tuollaista omalle rakkaalleen, että mene vaan panemaan toisten ihmisten kanssa?!
Ja nyt olemma siinä pisteessä että emme tiedä eroammeko vai ei. jälkeenpäin olen miettinyt itsekin, että ei olisi pitänyt mennä pettämään, vaikka kuinka huono suhde olisi. Mutta senkin takia pettäminen kiehtoi, koska koko suhteemme ajan seksielämäkin on ollut suoraan sanottua ihan perseestä!
Siispä haluankin teidän mielipiteitänne asiaan, että teinkö oikein vai väärin? ja että kannattaako minun jatkaa elämääni jonkun toisen miehen kainalossa, vaikka nykyistäni silti edelleen kovasti rakastan, ja hänkin mua pettämisestäi huolimatta, vaikka anteeksi hänellä on vaikea se asia antaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
väärinhän sinä teit,kun menit pettämään toisen kanssa vaikka saitkin siihen luvan.ei auta itku jälkeenpäin,mutta koittakaa jutella asiasta ja miettiä mitä jatkossa tapahtuu.jos ei tulosta tule,niin sit on parempi erota,kun väkisin väntää pistät vaan elämäs hukkaan.
Kuulosti aika hirveältä kyllä tää teijän suhde, jos peilaa sitä vaikka omaan. Ei tulis mieleenkään, että kohtelis omaa naista tolla tavalla. Tee se ainoa oikea ja rohkea ratkaisu ja lähde tämän nykyisen so-called miehesi luota pois kohti parempia tuulia. Aivan varmasti löytyy sulle jostain ihana mies, joka arvostaa, kunnioittaa, kohtelee ja rakastaa sua oikein. Ja osallistuu sun tavalla kotitöihin. Ei kannata viettää kymmeniä vuosia missään painajaisessa, kun voi saada paratiisin. Tai ainakin normaalin ja terveen parisuhteen. Mitkään arvostelut, pettämisen hyväksynnät, jatkuvat löhöilyt sun puurtaessa, painostus sua lopettamaan koulun, se että mies ei huomioi sua, eivät todellakaan kuulu tällaiseen suhteeseen. Se ei ollut oikein, että petit. Vaikka se varmasti veikin suhdettanne oikeaan suuntaan, eli kohti sen loppua. Ja todennäköisesti se oli vain miehesi kiukuttelua, että antoi luvan pettää. Ehkä yks miljoonasta antaa kullallensa luvan harrastaa seksiä toisten kanssa samalla, kun rakastaa tätä. Eri asia, jos itessä on jotain vikaa, ettei kykenee seksiin. Mene rohkeasti eteenpäin! Ja voimia sen ratkaisun toteuttamiseen. Eikä kannata jäädä odottamaan jotain sellaista ihmettä, että toinen siitä muuttuisi. Tällasta tapahtuu varmasti yhtä harvoin, mitä tuota pettämiseen luvan antoa.
Tuttu tunne...
Oma mieheni on kyllä korvia myöten rakastunut minuun. Mutta voin kuvitella miltä sinusta tuntuu, koska olen itsekin miettinyt samoja asioita. Ja minun oma mielipiteeni on, että teidän suhde ei tule kestämään. Otan osaa puolestasi, koska elät nyt tällä hetkellä sun omassa "kupalassasi", jossa kuvittelet kaiken menevän hyvin ja ehkä pelkäät irtaantua nykyisestä suhteestasi (jos sitä nyt voi kutsua suhteeksi). Sun tekstin perusteella sai sellaisen kuvan, että mies ei ole kiinnostunut sinun tarpeistasi vaan käyttää sua hyväksi omien tarpeiden tyydyttämiseksi. Hän vähättelee sua, kun sanoi kampaajan ammattia surkeaksi sinulle (ikinä ei pidä uskoa mitä toiset sanovat sinusta. Vain sinä itse tiedät, minkälainen oikeasti olet). Uskon, että olisit ihan hyvin voinut valmistua kampaajaksi vilkkaan luonteesi takia, koska kampaajan pitääkin olla vilkas ja energinen ja inspiroiva, sehän on asiakaspalvelutyö.
Eikä hän välitä sinusta. Ei kukaan naista rakastava ihminen antaisi lupaa käydä vieraissa!! Kohta saatkin kuulla häneltä "rakastan" sanan sijasta "lutka!", "huora!".... Ei semmoiseen alistavaan suhteeseen kannata jäädä. Siinä menee omaakin (mieli-)terveys.
Kumppanuus on sitä, että toinen tukee toista ja rohkaisee edistymään elämässä, saavuttamaan jotain elämässään ja jättämään omia jälkiään maailmaan, jotta voi katsoa taakseen jää todeta, että on elänyt. Ja elänyt hyvin, oman tahdon mukaan. Muista se.
Nyt mieti tarkkaan mitä ITSE haluaisit elämältäsi, juuri nyt tällä hetkellä. Älä mieti toista vaan itseäsi ja omia tarpeitasi. Haluatko saavuttaa omia tavoitteitasi vai piikata ja hoivata (itsestään huolehtimiskyvyisestä) miehestä ja elää "vankina" koko loppu elämäsi.
Järki käteen ja ala elää omaa elämää!
heippa.
olen sitä mieltä että kannattaa jättää nyt se mies.
erosin itse tänään rakkaastani paljon vähemmästä syystä( hänkään ei muuten ole puolen vuoden aikana sanonut, että olisin kaunis, seksikäs tai hyvännäköinen.. se on perseesta).
Eroaminen sattuu ihan pirusti ja tämä on äärimmäisen vaikeaa minulle, toivon kuitenkin että pidän pääni ja pääsen hänestä eroon. Ihan kuin sinäkin, en saa mieheltä sitä mitä tarvitsisin. Ja Se Raastaa koko minuutta, itsetunnosta puhumattakaan.! Sattuu,ihan vitusti.
Eroa.
Kuule kerron yhden asian ennekuin päätät.Puolivuotta olette seukanneet,no aika vähän.Pettämiset ovat ilmeisesti tapahtuneet seukkamisenne alkuaikoina,jolloin mies vielä ehkä haki ja haki jotain.Kunnes huomasi sen olevan sinä.Pelimies jos on ollutkin ,se on hänen historiaansa eikä tarvitse merkitä muutakuin että hän on käynyt useamman mimmin läpi ennenkuin sinut kohtasi.Pelimiehelle kun saattaa kestää ennenkuin uskoo löytäneensä.Antaisit mahdollisuuden teille molemmille katsoa tuleeko siitä teidän kesken miitään,jos ei tule niin se siitä.Mutta kuule minä katsoin erään tuollaisen ja nyt hän on tässä minun sylissäni ja rakastaa minua ja ne pelimiehen elkeet ovat jääneet.Kosinutkin on :) en vie´lä vastannut... ;)