Sanotteko Verdi kun haluatte hyvää?

Kun itse kysyy ja itse vastaa, saa haluamansa keskustelun...

pthyih kirjoitti:

Kun itse kysyy ja itse vastaa, saa haluamansa keskustelun...

Jäisin ja paljastuisin valheenpaljastustetissä valehtelijaksi jos väittäisin kunnian ja omantuntoni kauta Vrdin tai jonkun uun populäärin aikalaisuia liehakoivan ja suosioon pyrkivän oopperasäveltäjän oopperamusiikin stimuloivan musiikilista älyäni enemmän kuin Schubertin kyseisen musiikin lajitypin repertoaari tai olevan musikilisti mrkilepantavampia klassikkoteoksia kuin wieniläisen draamalien lyyikon, mikä ei tarrkkaan ottaen olekaan totta, eivätkö minun vähemmän pinttyneet ajattelumallini tradition pakosta näillä kriteerein muutoinkaan suosisi ketään jo ennalta suureksi leimattua ilman omaa syvällistä kokemuksellista sielullisemotionaalista ja puhtaan subjektin ieoide käsittämise edellyttämää tiedoitsemista äly vapautumisena tahdon palveluksesta joka määrittelee helmien aitouden taiteessa, jossa timantit ovat ikuisia, eivät kulloisestaki muodin oikusta tai yleisön suosiosta riippuvaisia

proffa kirjoitti:

Jäisin ja paljastuisin valheenpaljastustetissä valehtelijaksi jos väittäisin kunnian ja omantuntoni kauta Vrdin tai jonkun uun populäärin aikalaisuia liehakoivan ja suosioon pyrkivän oopperasäveltäjän oopperamusiikin stimuloivan musiikilista älyäni enemmän kuin Schubertin kyseisen musiikin lajitypin repertoaari tai olevan musikilisti mrkilepantavampia klassikkoteoksia kuin wieniläisen draamalien lyyikon, mikä ei tarrkkaan ottaen olekaan totta, eivätkö minun vähemmän pinttyneet ajattelumallini tradition pakosta näillä kriteerein muutoinkaan suosisi ketään jo ennalta suureksi leimattua ilman omaa syvällistä kokemuksellista sielullisemotionaalista ja puhtaan subjektin ieoide käsittämise edellyttämää tiedoitsemista äly vapautumisena tahdon palveluksesta joka määrittelee helmien aitouden taiteessa, jossa timantit ovat ikuisia, eivät kulloisestaki muodin oikusta tai yleisön suosiosta riippuvaisia

Unohdin sanoa; vain schubetista elän vaikkei tuo Kuulakan huono säveltäjä ollut tai Delius. Kuulan Hämärän laulu orkesterisarjasta numero 1 ylittää oikeastaan jo kaiken mitä Sibelius oli sävelrunon alalla luonut. Hiisistä puhumatta. kuulan mieskuorotuotanto on parasta mitä maassame on tehty

tiedemiekkonen kirjoitti:

Unohdin sanoa; vain schubetista elän vaikkei tuo Kuulakan huono säveltäjä ollut tai Delius. Kuulan Hämärän laulu orkesterisarjasta numero 1 ylittää oikeastaan jo kaiken mitä Sibelius oli sävelrunon alalla luonut. Hiisistä puhumatta. kuulan mieskuorotuotanto on parasta mitä maassame on tehty

Mitä Schubertista elämiseen tulee, aina ei itsensä eläyttäminen saati hegenelämän antimista nauttiminen edellytä assosiaatioiltaan tai käytännöllisiltä funktioltaan ja kontekstiltaan pasifistisia tendenssejä. Semn voi päätellä jo siitä kuinka näppärästi ja tuhlailevasti nuori Schubert käyttelee lyömäsoittiomellistas patarumpureserviään ts. arsenaaliaan huo,mattavan militäärinomaisen atmosfäärin Hayanin esikuvaa noudattaen messussaan numero 3, didaktisena sävellysharjoitelmana, ajatellen sitä kuinka Haydmn oli luonut synteesin sotilaallisesta käyttömusiikista sotilassoittokuntien tarpeita vastaaviksi ja länsimaisesta sinfonisesta taidemusiikkitraditiosta y7hdistämällä nämä 2 toisilleen hyvin vierasta elementtiä niitä täydentävöäksi kokonaisuudeksi tuoden uuden omaperäisen msiikillisen kielensä kroatialaisita juurista länsimaisen taidemusiikin pantheonille. Tästä Schubertkin sitten sai vaikutteensa Paukenmessen Agnus Dei osan uhkaavista tuomiopäivän lohdutusta etsivistä patarummun iskuista ja sotilassinfohnian hitaan osan marssi pippurisista turkkilaissoittimellisista efekteistä lautasineen päivineen. Tosin niitä ei Schubertilta oopperoiden tulivuorenpurkausmusiikkia luluunottamatta juuri esiinny. Vuodenajat ovat myö vaikuttaneet

Proffa pasifisti kirjoitti:

Mitä Schubertista elämiseen tulee, aina ei itsensä eläyttäminen saati hegenelämän antimista nauttiminen edellytä assosiaatioiltaan tai käytännöllisiltä funktioltaan ja kontekstiltaan pasifistisia tendenssejä. Semn voi päätellä jo siitä kuinka näppärästi ja tuhlailevasti nuori Schubert käyttelee lyömäsoittiomellistas patarumpureserviään ts. arsenaaliaan huo,mattavan militäärinomaisen atmosfäärin Hayanin esikuvaa noudattaen messussaan numero 3, didaktisena sävellysharjoitelmana, ajatellen sitä kuinka Haydmn oli luonut synteesin sotilaallisesta käyttömusiikista sotilassoittokuntien tarpeita vastaaviksi ja länsimaisesta sinfonisesta taidemusiikkitraditiosta y7hdistämällä nämä 2 toisilleen hyvin vierasta elementtiä niitä täydentävöäksi kokonaisuudeksi tuoden uuden omaperäisen msiikillisen kielensä kroatialaisita juurista länsimaisen taidemusiikin pantheonille. Tästä Schubertkin sitten sai vaikutteensa Paukenmessen Agnus Dei osan uhkaavista tuomiopäivän lohdutusta etsivistä patarummun iskuista ja sotilassinfohnian hitaan osan marssi pippurisista turkkilaissoittimellisista efekteistä lautasineen päivineen. Tosin niitä ei Schubertilta oopperoiden tulivuorenpurkausmusiikkia luluunottamatta juuri esiinny. Vuodenajat ovat myö vaikuttaneet

Lopeta pisteiden käyttö. Pilkkujen pitäis sullekin riittää.

pisteiden käyttö kirjoitti:

Lopeta pisteiden käyttö. Pilkkujen pitäis sullekin riittää.

ja Schubertin!