Avioliitto. Ei avioehtoa.
Mies, ei lapsia. Omaisuus 150 000, ei velkaa.
Nainen, yksi lapsi. Omaisuus 50 000, ei velkaa.
Lisäksi yhteinen koti, arvo 250 000, ei velkaa.
Mies kuolee ensin. Kuka perii? Mitä ja miten?
Nainen kuolee ensin. Kuka perii? Mitä ja miten?
Mies, ei lapsia. Omaisuus 150 000, ei velkaa.
Nainen, yksi lapsi. Omaisuus 50 000, ei velkaa.
Lisäksi yhteinen koti, arvo 250 000, ei velkaa.
Mies kuolee ensin. Kuka perii? Mitä ja miten?
Nainen kuolee ensin. Kuka perii? Mitä ja miten?
Vastaukset 23
Vanhimmat
M36 vastata?
ODOTAN SAMAA ET JOKU MUU VASTAILIS KYSYMYKSIIN KUIN M36.
asiallisista vastauksista joita häneltä saa...
Miehen kuollessa aviovaimo perii kaiken 225000 arvosta. Tämän muuttaa vain testamentti, sitäkin vastaan voi oikeudessa voittaa.
Naisen kuollessa 112500 arvosta perii lapsi. 112500 arvosta perii aviomies ellei testamentissa muuta sanota. Mies voi olla ottamatta vastaan perintöä, jolloin kaikki menee lapselle.
naisen kuollessa miehen omaisuutta ei jaeta, koska on varakkaampi kuin nainen. Eli mies pitää omaisuutensa ja naisen omaisuus jaetaan miehen ja naisen lapsen kesken.
Mies voi vaatia ettei ositusta suoriteta, hänellä siihen oikeus.
Tällöin miehen omaisuutta ei mene jakoon vaimon kuoltua. Tuo osittamaton omaisuus tulee kuitenkin jakooon lapselle myöhemmässä vaiheessa miehen kuoltua.
vaan sääntö:
"Omaisuus jaetaan tällä tavoin tasan kuitenkin vain silloin, kun eloonjääneelle puolisolle kuuluu vähemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle. Jos sen sijaan eloonjääneelle puolisolle kuuluu enemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle, on eloonjääneellä puolisolla aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään."
Siis varakkaampi eloonjäänyt saa pitää oman omaisuutensa itsellään. Tässä tapauksessa miehen omaisuus ei kuulu osituksen piiriin ollenkaan. Vaimon lapsi ei peri ollenkaan äidin aviomiestä; vain äitinsä.
1. Mies kuolee:
omaisuus = 150 000 125 000 = 225 000
lapsi perii puolet, sinä puolet, sinulle jää hallintaoikeus kotiin (eli saa asua kuolemaansa)
2. Sinä kuolet
omaisuus = 50 000 125 000 = 175 000
lapsi perii puolet, mies perii puolet, miehelle jää hallintaoikeus kotiin jne.
Lapsi olikin sinun lehtolapsesi.
Hän perii vain sinut, ei miestäsi. Miehesi perii puoliksi hänen sukunsa (vanhemmat tai sisarukset jne., riippuen kuka on hengissö) ja toinen puoli menee sinulle.
vaimon kuoltua puolikas vaimon perimästä omaisuudesta siirtyy edesmenneen miehen sukulaisten perittäväksi.
Mies: Omaisuus 150 000 ja
puolet kodista 125 000.
Miehen omaisuuden arvo 275 000.
Nainen: Omaisuus 50 000 ja
puolet kodista 125 000.
Naisen omaisuuden arvo 175 000.
Mies kuolee. Suoritetaan ositus, jolloin koko pesän arvo yhteensä on 450 000. Se jaetaan kahdella ja saadaan 225 000, jonka leski saa. Hän saa tasinkona 50 000 miehensä omaisuudesta. Sen lisäksi hän perii sen toisen puolen mieheltään, koska heillä ei ole yhteisiä lapsia ja miehellä ei ole lapsia. Koska naisen lapsi ei ole miehen, ei lapsi tällöin saa mitään. Se miten vaimon mieheltään perimä omaisuus (se toinen puolet pesästä) menee vaimonkin kuoleman jälkeen, en tiedä. Lapselleko vai miehen sukulaisille?
Nainen kuolee. Koko pesän arvo 450 000. Koska miehen omaisuuden arvo on kuitenkin 275 000 eli suurempi kuin puolet koko pesän arvosta saa hän pitää sen itsellään eikä tarvitse maksaa tasinkoa lapselle (ei siinäkään tapauksessa, vaikka lapsi olisi yhteinen). Naisen koko omaisuuden 175 000 perii hänen lapsensa.
Mies ja nainen voivat kumpikin leskeksi jäätyään asua siinä kodissa, mikä heillä on.
varakkaampi jää eloon, hänen omaisuuttaan ei ositeta.
Ositus suoritetaan, ellei toisin vaadita. Maan tapa on että varakkaampi näin vaatii. Eli ositusta ei tästä syystä suoriteta.
Varakkaampi puoliso saa pitää omaisuutensa sitä vaatimatta, se kuuluu osituksen ulkopuolelle. Vaimonsa lapsi ei myöskään peri isäpuoltaan.
että varakkaampi puoliso saa pitää omaisuutensa sitä vaatimatta?
että varakkaamman puolison omaisuus kuuluu osituksen ULKOPUOLELLE. Kenelläkään ei ole oikeutta vaatia sen osittamista.
Ositus suoritetaan.
Omaisuuden luovutusvelvollisuutta ei elossa olevalla puolisolla tässä ole.
Jos tasinkoa ei valita maksettavaksi, niin tasinko on tasinkoon oikeutetun perintöä tasingon pidättäjän kuoltua.
kun osituksen ulkopuolelle jää varakkaamman puolison OMA omaisuus.
Viimeinen kappale, siinä se sanotaan..
"Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman johdosta ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä (lapsia tai näiden jälkeläisiä), voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta.
Tässä omaisuuden osituksessa puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Eloonjäänyt puoliso saa omaisuudesta puolet ja perilliset yhteensä toisen puolen. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.
Omaisuus jaetaan tällä tavoin tasan kuitenkin vain silloin, kun eloonjääneelle puolisolle kuuluu vähemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle. Jos sen sijaan eloonjääneelle puolisolle kuuluu enemmän omaisuutta kuin kuolleelle puolisolle, on eloonjääneellä puolisolla aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään."
tasinkoa ei valita maksettavaksi, niin onko tasinkoon oikeutettu saamaan tasingon perintönä pidättäjän kuoltua siinäkin tapauksessa, että tasingon pidättäjä on tehnyt esim. testamentin leskenä ollessaan jonkun hyväksi.
Kuolleen puolison osuus kuuluu hänen sukuperillisilleen lesken kuoleman jälkeen. Ainoastaan ensin kuolleen puolison testamentti on tässä pätevä. Leski ei voi laillisesti tuota osaa testamentata kenellekään.
No näyttää siltä, että yh-äippä nai taas rahaa ja löysi kersalleen elättäjän ja pääse vielä jaollekin äijän potkaistua tyhjää.
väität? Eihän lapsi peri isäpuoltaan. Eikä miehen omaisuuden tarvitse mennä lapsen elättämiseen. Vähän outoa puhetta.