ja millä perusteella, eli luokitteletko ihmisiä?
tuo ei kuulu
joukkoon`?
6425
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ainakin osa minun identiteettiäni muodostuu siitä, että olen jonkun ryhmän jäsen. Niin ystäväpiirini, työpaikkani, harrastusteni jne... Joku ikävämpi ihminen määrittelisi varallisuuden, ulkonäön, uskonnon, kansallisuuden tai jonkun vieläkin hullumman syyn takia. Vai onko meistä joku tästä täysin vapaa?
En koe kuuluvani mihinkään ryhmään, vaan identiteettini muodostuu itsessäni (tai siltä tuntuu). Luokittelen kyllä muita, mutten kuitenkaan osaa luokitella ihmisiä jotka tunnen.
Itse en koe olevani minkään ryhmän jäsen, vaikka minulla onkin duuni, perhe ja ystäviä. Syitä:
- Luonne ja persoonalisuus: Olen koko elämäni tuntenut olevani vähän outolintu. Ajatukseni tuppaavat olemaan aina jotain muuta kuin valtaosan mielipide jostain asiasta.
- Historia: Liikkuvaisena olen harjoittanut selviytymistaitojani monenlaisissa ympäristöissä, ja oppinut jotenkin myös sulautumaan joukkoon kuin joukkoon, hyväksymään erilaisia tapoja vaikka minua ei olekaan ehkä aina hyväksytty. Kuuluakseen OIKEASTI johonkin joukkoon pitäisi olla itsellä selkeämpi käsitys asioista. Jos joukko käyttää tiukasti tapaa A ja sinulle on sama käytetäänkö tapaa A, B, C, D tai Ö koska kaikkeen olet joutunut tottumaan, et silloin kuulu siihen joukkoon oikeasti. Et ole samanlainen ollenkaan.
- Edellisestä johtuen ei sovi oikein enää sinne mistä on lähtenyt, mutta ei myöskään koskaan täysin sinnekään minne on menossa...
- Olen myös opinut että kenestäkään ei välttämättä ole avuksi syystä tai toisesta, (elleivät sitten ole jopa ongelmien aiheuttajia...) joten pyrin selvittämään kaikki asiat, myös vaikeutenikin itsenäisesti, en edes tarvitse ryhmän tukea. Kuuluakseen johonkin joukkoon pitäisi olla edes auttavasti sosiaalinen. Mikäpä lähentäisi mukavammin kuin yhdessä puuhaaminen, ja se että tarvitsisi jotakuta? Mutta yksinäisyyteen tottunut ei tajua messiin ketään pyytääkään eikä kutsua odotella, vaan menee ja tekee itse kun on ollut pakko oppia selviytymään yksin. Tämä on joidenkin ihmisten mielestä jopa todella tylyä. Vahva ihminen saa selvitä yksin jatkossakin.
en itse koe oikein kuuluvani mihinkään joukkoon. Muutama ihminen on, pari miestä ja pari naista, joiden kanssa on hyvä ja rento olla ja tykkään olla heidän kanssaan, mutta hekään eivät ole mikään joukko, vaan ovat ihan yksittäisiä ihmisiä ja viihdyn paremmin vain kaksistaan heidän kanssaan.
maailmaa...
ketään ei jätetä joukosta ulos tämä on yhteinen kerho!!