(Ensinnäkin, tämä tekstini ei koske alle 30v miehiä, koska heidän joukossaan on oikeasti vakavissaan parisuhdetta etsiviä. Joten hypätkää "nuoret" miehet tämän yli, tai olkaa sitten ainakin vetämättä herneitä...)
Just joo. Erehdypäs laittamaan profiiliisi että etsit tositarkoituksella, aitoa ja rehellistä, vilpittömin mielin liikkeellä olevaa miestä ikäluokasta noin 34-40 Vastauksia ei tule laisinkaan. Profiilissani teen selväksi, että vaikka olen vakavissani miestä etsimässä, en ole ketään miespoloa kaulapannassa suin päin vihille kiireesti viemässä. Kyse ei siis ole siitäkään, että miehet säikähtäisivät minun olevan "liian" vakavissani.
Tositarkoitus - sana on liian vakava ja raskas, epätoivoinen? Mutta toinen vaihtoehto on sitten yrittää erotella pelimiehet erimiehistä : (
Jo jonkun aikaa nettideittailleena olen oppinut sen, että "vakava ja tositarkoitus" - sanat ovat paras tapa karkoittaa pelkän seksin perässä juoksevat miehet. Heitä en halua tavata. Mutta näyttää siltä että nuo sanat karkoittavat kaikki miehet. Aikaisemmin, kun minulla oli "kepeämpiä" profiileita/hakuja, sain paljon vastauksia. Ikävä kyllä valtaosa vastaajista olikin sitoutumiskyvyttömiä/haluttomia/pelimiehiä. Kyllästyin juoksemaan "turhilla" treffeillä, ja laadin profiilin sisällön sellaiseksi, että siitä tulee varmasti ilmi että en halua satunnaissuhteita. No, tulos on se, ettei kukaan ota yhteyttä. Itse en viitsi ottaa noihin "tositark." miehiin yhteyttä, koska he tunnetusti eivät aina ole vakavissaan, vaikka niin profiilissaan antavat ymmärtää. Siihen peliin en rupea, että suostun kevyisiin "ehkä" "katsotaan nyt" "odotellaan" - suhteisiin näiden (peli) miesten kanssa. En oikein ymmärrä koko touhua. Minä joko tykkään miehestä, tai en tykkää. Jos en tykkää, en ryhdy suhteeseenkaan. Miehet pitävät naisia "varalla" jos eivät ole tähän ihastuneita, ja etsivät koko ajan parempaa. Kun kerran näitä miehiä on niin paljon vapaana, onko niin että ei enää ole olemassakaan (vapaana)naista joka saisi heidän sydämensä sykkimään, vai eivätkö nämä miehet osaa rakastaa/edes ihastua?
Onko niin, että yli 30v miehet ovat jo niin vaikeita tapauksia, että joko:
a. kun nainen on selkeästi tosissaan, mies ei halua/uskalla edes yrittää, koska tietää että hänenkin kuuluu olla tosissaan ?
b. niin nirsoja, että odottavat ikuisesti prinsessaa(Sanokaa, mitä sanotte, mutta näissä 30 miehissä on paljon heitä, jotka huolivat vain lähes täydellisen naisen, mutta harva nainen on enää "täydellinen" tuon ikäisenä.Ainakin ne "täydelliset" ovat takuulla varattuja..) ?
c. niin traumatisoituneita, etteivät uskalla sitoutua, ja siksi eivät päästä suhdetta vakavaksi ?
d. eronneita, jotka haluavat nauttia vapaudestaan ?
e. vaikka eivät etsi prinsessaa, etsivät aina parempaa ?
f. eivätkö miehet edes itse tiedä, mitä haluavat, ja hyppivät siksi naisesta toiseen, kevyestä suhteesta toiseen ?
Ihmettelen todella, miksi monilla miehillä on itsellään ilmoja, joissa etsivät tositark. naista, mutta eivät silti halua tutustua naiseen, joka etsii tositarkoituksella miestä? Minä ainakin olen törmännyt ikävän moneen "tositarkoituksella" naista etsivään mieheen, jolla on ollut jo kauan aikaa täällä(kin) profiili. He vain etsivät ja etsivät.. Jotkut komeita, jotkut taviksia, luulisi heille löytyvän naisseuraa. En tarkoita sitä, että juuri minä olisin niiiin ihana että kaikkien miesten pitäisi juuri minuun ihastua, mutta kun täällä on niiin paljon nättien ja fiksujen 30 naisten profiileja, että eikö heistä kukaan kelpaa? HÖH, MIKÄ NYKYMIESTÄ VAIVAA ?
Just joo. Erehdypäs laittamaan profiiliisi että etsit tositarkoituksella, aitoa ja rehellistä, vilpittömin mielin liikkeellä olevaa miestä ikäluokasta noin 34-40 Vastauksia ei tule laisinkaan. Profiilissani teen selväksi, että vaikka olen vakavissani miestä etsimässä, en ole ketään miespoloa kaulapannassa suin päin vihille kiireesti viemässä. Kyse ei siis ole siitäkään, että miehet säikähtäisivät minun olevan "liian" vakavissani.
Tositarkoitus - sana on liian vakava ja raskas, epätoivoinen? Mutta toinen vaihtoehto on sitten yrittää erotella pelimiehet erimiehistä : (
Jo jonkun aikaa nettideittailleena olen oppinut sen, että "vakava ja tositarkoitus" - sanat ovat paras tapa karkoittaa pelkän seksin perässä juoksevat miehet. Heitä en halua tavata. Mutta näyttää siltä että nuo sanat karkoittavat kaikki miehet. Aikaisemmin, kun minulla oli "kepeämpiä" profiileita/hakuja, sain paljon vastauksia. Ikävä kyllä valtaosa vastaajista olikin sitoutumiskyvyttömiä/haluttomia/pelimiehiä. Kyllästyin juoksemaan "turhilla" treffeillä, ja laadin profiilin sisällön sellaiseksi, että siitä tulee varmasti ilmi että en halua satunnaissuhteita. No, tulos on se, ettei kukaan ota yhteyttä. Itse en viitsi ottaa noihin "tositark." miehiin yhteyttä, koska he tunnetusti eivät aina ole vakavissaan, vaikka niin profiilissaan antavat ymmärtää. Siihen peliin en rupea, että suostun kevyisiin "ehkä" "katsotaan nyt" "odotellaan" - suhteisiin näiden (peli) miesten kanssa. En oikein ymmärrä koko touhua. Minä joko tykkään miehestä, tai en tykkää. Jos en tykkää, en ryhdy suhteeseenkaan. Miehet pitävät naisia "varalla" jos eivät ole tähän ihastuneita, ja etsivät koko ajan parempaa. Kun kerran näitä miehiä on niin paljon vapaana, onko niin että ei enää ole olemassakaan (vapaana)naista joka saisi heidän sydämensä sykkimään, vai eivätkö nämä miehet osaa rakastaa/edes ihastua?
Onko niin, että yli 30v miehet ovat jo niin vaikeita tapauksia, että joko:
a. kun nainen on selkeästi tosissaan, mies ei halua/uskalla edes yrittää, koska tietää että hänenkin kuuluu olla tosissaan ?
b. niin nirsoja, että odottavat ikuisesti prinsessaa(Sanokaa, mitä sanotte, mutta näissä 30 miehissä on paljon heitä, jotka huolivat vain lähes täydellisen naisen, mutta harva nainen on enää "täydellinen" tuon ikäisenä.Ainakin ne "täydelliset" ovat takuulla varattuja..) ?
c. niin traumatisoituneita, etteivät uskalla sitoutua, ja siksi eivät päästä suhdetta vakavaksi ?
d. eronneita, jotka haluavat nauttia vapaudestaan ?
e. vaikka eivät etsi prinsessaa, etsivät aina parempaa ?
f. eivätkö miehet edes itse tiedä, mitä haluavat, ja hyppivät siksi naisesta toiseen, kevyestä suhteesta toiseen ?
Ihmettelen todella, miksi monilla miehillä on itsellään ilmoja, joissa etsivät tositark. naista, mutta eivät silti halua tutustua naiseen, joka etsii tositarkoituksella miestä? Minä ainakin olen törmännyt ikävän moneen "tositarkoituksella" naista etsivään mieheen, jolla on ollut jo kauan aikaa täällä(kin) profiili. He vain etsivät ja etsivät.. Jotkut komeita, jotkut taviksia, luulisi heille löytyvän naisseuraa. En tarkoita sitä, että juuri minä olisin niiiin ihana että kaikkien miesten pitäisi juuri minuun ihastua, mutta kun täällä on niiin paljon nättien ja fiksujen 30 naisten profiileja, että eikö heistä kukaan kelpaa? HÖH, MIKÄ NYKYMIESTÄ VAIVAA ?
Vastaukset 15
Vanhimmat
en etsimällä etsi, haluan tavata ja jää siihen jos en kiinnostu. Mikäli nainen kiinnostaa, sitten toivon tapailevani enemmänkin ja johtaa mihin johtaa, vaikka loppuiäksi. En kuitenkaan ala väkisin kenenkään kanssa yrittämään jos ei tunnu oikealta. Prinsessoja en etsi, vaan välttelen.
Tuntuu ettei vapaana juurikaan ole naisia, joista kiinnostuisin, ainakaan vielä ole tavannut. Varattuja tiedän paljonkin, jotka huolisin mielelläni eli en mielestäni liian ronkeli.
Juuri nyt toisaalta olen niin tyytyväinen elämääni, etten rimaakaan laske.
Eli 40 vuotiaan miehen kanssa tässä on kuukausia useampi jo tapailtu - tahtina kerran / pari vkossa. Nuorena kaikki, myös suhteen vakavoituminen, tapahtui niin nopeasti että nyt en enää tiedä mikä on normaalia ja mikä vain tuota aloittajan mainitsemaa hengailua. Itselle vauhti passaa eikä paljon enempään aika riittäisikään, mutta onko niin myös aikuiselle miehelle että alussa voi ottaa rauhallisesti ja antaa asioiden edetä (myös siis toivoen että ne etenee)? Vai jaksaako nelikymmpinenkin mies todella vain hengata useitakin kuukausia naisen kanssa, joka ei kuitenkaan niin kovasti kiinnosta?
mitä vaan pillua saadakseen, jopa "hengailee"....
Juuri tästä on kysymys. Miehet hengailevat saadakseen seksiä, vaikka eivät ole vakavissaan kiinnostuneita naisesta..
Omalta kohdaltani sanon myös suoraan, että väkinäinen naisen "etsiminen" ei kuulu tapoihini
enkä sillä tavalla halua kehenkään edes tutustua.
Samoin jos vastapuoli kiinnostaa minua mutta ei
häntä lopetan jutun välittömästi. En anele ketään
haluamaan minun seuraani. Sama myös päinvastoin.
On parempi olla ilman seuralaista kuin tehdä jonkinlainen "kompromissi". Jos nainen ei kolahda oikeasti niin sitä tuttavuutta on turha edes aloittaa. Se päättyy huonosti 99% varmuudella eikä
tässä iässä kiinnosta ottaa takkiinsa turhan takia.
olen kyllä vakavalla aikeella liikkeellä, mutta en ole valmis sitoutumaan kehenkä tahansa. Samoja miehiä yli 30v miehet ovat kuin sitä nuoremmatkin. Ehkä tuo miesten "nirsoilu" liittyy enemmänkin siihen, että naisten "markkina-arvo" laskee 30 jälkeen nopeammin kuin miesten. Asiallisilla yli 30v miehillä siis riittää kysyntää suhteessa enemmän vastaavilla naisilla. Naiset taas taitavat nirsoilla enemmän nuorempana, kun heidän kysyntänsä oli korkeampaa.
Kyllä meitä 30 v miehiäkin on moneen junaan. Itse jouduin olemaan taannoin vain vähän aikaa "netissä" kunnes kohtasin "sen oikean". Rimaani en asettanut mihinkään tiettyyn paikkaan, sillä silloin kun oikeasti puhutaan rakkaudesta se saattaa iskeä ihan mistä suunnasta tahansa ja aivan yllättäen. Ja näin kävikin. Tapaamani nainen oli hieman määrittelemääni ihannetta vanhempi, mutta varsinkin näin jälkeenpäin asiaa ei edes enää ajattele. Keskustelu alkoi aivan jostain muusta kuin olisi odottanut, oikeastaan ihan sattumalta ja lopuksi tapasimme. Asiat loksahtelivat paikoillee hyvin nopeasti ja nyt kaikki on enemmän kuin hyvin.
Lähtökohtanani oli alusta lähtien nettitreffeillä saavuttaa vakinainen suhde tositarkoituksella (tositarkoitus on tositarkoitus, mielestäni se on hyvä sana koska se kertoo mitä ihminen oikeasti haluaa), eikä pelata alunperinkään kenenkään tunteilla.
a)Itse en olisi naisen profiilin "tositarkoitusta" pelästynyt - minulle olisi sopinut hyvinkin.
b)En ole etsinyt prinsessaa, prinsessa on minulle se nainen jota rakastan. Itsekään en ole täydellinen, joten miksi toisenkaan pitäisi olla? Lisäksi tässä iässä on pakko hyväksyä uuden kumppanin lapset, exät, tavat, jne mikäli aikoo oikeasti päästä alkua pidemmälle. Iso osa asioista natsaa silloin kun löytää oikean ihmisen, mutta aina on kuitenkin jotain joka ei mene ehkä ihan niinkuin haluaisi. Siksi pitää olla valmis tinkimään - puolin ja toisin.
c) Tottahan toki traumoja on ja niitä joutuu uudessa suhteessa käsittelemään vaikka olisi kuinka viettänyt suruaikaa. Jotta tutustuu kunnolla toiseen niin tämä on aika väistämätöntä koska asioista on pakko ja tarpeen keskustella. Silti menneisyys ei pitäisi olla mikään vankila. Toki varmaan jotkut katkeroituvat ja toiset kyynistyvät. Mutta eivät kyllä kaikki. En minäkään.
d)Itsekin erosin, mutta en ainakaan henkilökohtaisesti ole mitenkään erityisesti kaivannut vapautta. Varmaan joku kaipaa, mutta silloin eron syykin saattaa olla juuri siinä...
e) Kyllä sen tietää kun ei tarvitse enää etsiä. Pitää vaan olla rehellinen itselleen. Netissä vaan on hirveä määrä miehiä jotka eivät taida olla kovinkaan tosissaan. Ja kai joillakin se rima on ihan oikeasti aika korkealla.
f) Ainakin itse tiesin varsin hyvin mitä haen. Ja se ei ollut vain kevyt suhde tai biletys / seksiseura.
Yleistää ei pidä, mutta ymmärrän kyllä hyvin että monelta naiselta meinaa usko loppua.
...joukkoon d...tosin olisin valmis vakavaankin suhteeseen mutten viitsi etsimällä etsiä, enkä omista profiilia..enkä niitä juuri muutenkaan selaile..:)
"mutta kun täällä on niiin paljon nättien ja fiksujen 30 naisten profiileja, että eikö heistä kukaan kelpaa? HÖH, MIKÄ NYKYMIESTÄ VAIVAA ? "
Niin, näyttää siltä, ettei noille näteille ja fiksuille naisille kelpaa kuin se "täydellinen" mies ulkonäön ja ties minkä muun suhteen. Aika moni nainen jättää vastaamatta, vaikka heille kirjoittaa asiallisesti ja tositarkoituksella. Tietty nuo nätit ja fiksut voivat saada niin paljon viestejä, että kaikkiin on mahdoton vastata tai kommentoida.
On meissä 30 miehissäkin vakavasti parisuhdetta etsiviä, ihan siis aikuisten oikeasti.
Minulla oli ilmoitus netissä tositarkoituksella. Kaikki yhteydenotot oli asiallisia mutta sangen niukkasanaisia tyyliin "moi, mitä kuuluu" tai sitten vaadittiin kuvaa nähtäväksi ja haluttiin heti treffeille ilman että haluttiin ottaa toisesta edes selvää. Paria kävin tapaamassa. En pitänyt tod.näköisenä että ketään netistä löytää joten poistin ilmoituksen ja lähdin ravintolaan juhlimaan. Jo loppui sinkkuilu, ravintolasta löytyi mukava oman ikäinen mies jota nyt deittailen, netissä taas miehet yleensä etsii itseään 10-20 vuotta nuorempaa seuraa.
Niin, on naisissakin niitä jotka tahtovat heti treffeille, eli siis puolin ja toisin näyttää olevan.
Aika näyttää, löytyykö netistä oikeanlaista seuraa. Ihmisten vaatimukset netissä vaikuttaa olevan aika korkeat. Tulee mieleen, että haetaan sellaista mihin ei välttämättä edes omat rahkeet riitä. Useimmat vaikuttavat hakevan täydellistä unelmaa niin ulkonäön kuin muidenkin "ominaisuuksien" suhteen. Vaan jokainenhan saa vapaassa maailmassa tehdä ja hakea mitä huvittaa.
En miesten ilmoja ole selaillut, mutta henkilökohtaisesti en ole iän suhteen tarkka, sillä ihminen kokonaisuudessaan ratkaisee onko hän sopiva kumppani vai ei.
Hienoa että löysit sopivan miehen, samahan se loppujen lopuksi on, että mistä sen löytää.
Itse ainakin etsiskelen tuon ikähaarukan naista ja ihan tosissaan mut ei tunnu löytyvän ?
Todellakin etsin vain ja ainastaan tositarkoituksella yhtä ihmistä kerrallaan. Usein miettinyt mikä on ku ei meinaa lyötyä. Omiin viesteihini ei vastailla tai jos joku erehtyy vastaamaan niin jonkin ajan kuluessa ei naisesta kuulu yhtikäs mitään. No kuitenkin muuteman hyvän ihmisenkin olen tavannut mut jostain syystä ei vaan ole kolahtanut, usein syynä liian pitkä välimatka.
Taitaa rima olla vähän korkealla ja luotto itseen hävinnyt näissä nettideitti hommissa.
Taitaa olla parempi kohta siirtyä perinteisiin puuhiin ja unohtaa nää nykypäivän hömpötykset. Tiedän kuitenkin sen et loppu elämääni en tule yksin viettämään mut mitään yrityksiäkään en lähde tekemään. Niin pitkään etsitään kun kohdalle sattuu sellainen ihminen jonka kanssa lopun elämää vois nauttia.
maa, minua ei muutama sata kilsaa välimatkaa haittaa. Uudellamaalla kun miehiä ei vaan ole, tai sitten etsivät jotain mitä eivät tiedä itsekkään
harvaan asutummalla seudulla asun, mutta olen n. 50 km pitänyt rajana.
Suomi on pieni maa mut pitkässä juoksussa välimatkasta tulee ongelma, varsinkin jos molemmat haluavat asustaa nykyisessä paikkakunnassa.
Itse en ainakaan täältä Tampesterista mihinkään muuta tää on mun kotini ja oikeastaan en täältä mihinkään voisikaan lähteä.