Mitä opettaisit tyttärellesi?

sanoisin, että älä tee niinkuin äiti tekee vaan tee niinkuin äiti käskee.

ja onneksi täysin teoreettinen, vielä tässä vaiheessa.

Varmaankin opettaisin niitä asioita, jotka omat vanhempani ovat minulle opettaneet ja jotka olen itse tosiksi todennut. Yksi on se, että aikaa on, eikä kannata kiirehtiä varsinkaan parisuhteeseen.

Yrittäisin myös takoa tytön päähän sen, että sydänsuruista toipuu aina, vaikkei siltä tuntuisikaan. Ainakin ensimmäiset rakkaudet ja siis niiden loppuminen kirpaisevat tosi pahasti.

Ja kohtuutta kaikessa yrittäisin kyllä painottaa. Suklaa on parempaa, kun sen säästää oikeasti herkutteluhetkiin. Tai sydänsurujen parantamiseen. :)

opettaisin, mitä hyviin käytöstapoihin kuuluu. Ei muuten, mutta tuntuu monella olevan nykyään hakusessa.

Jos ihan 'naisten juttuja', niin ainakin sen, että ajattelee ensin ja toimi vasta sitten (toki impulsiivisuus on hyvä asia joissain tilanteissa), ainakin elämän suurimmissa kysymyksissä.

Sitten sellaisen asian, että on aina oma itsensä. Jos esimerkiksi suhteessa pyrkii muuttumaan sellaiseksi kuin toinen haluaa, se ei toimi tai ainakaan onnelliseksi tee. Ja muutenkin.

Ja vielä yksi, nimittäin että luottaa oman sydämensä ääneen.

Lisäksi teroittaisin sen hänen mieleensä, että kokeilla saa ja erehtyä (asioita hyvän maun rajoissa), enkä antaisi valmiita ratkaisuja asioihin.

vaikka en ajatellutkaan synnyttää. No mistäs sen ikinä tietää...

No haluaisin kertoa tyttärelleni sen että hän on arvokas ja kykenevä tekemään mitä hän haluaa. Haluaisin opettaa että naiseus on hieno asia joka ei rajoita mitään.
Haluaisin opettaa myös lähimmäisen kunnioittamista ja ekologisia arvoja.

...haluaisin opettaa lapsilleni ennen kaikkea itsetuntemusta ja antaa heille elämän evääksi terveen itsetunnon. En siis halua kasvattaa mitään itsekkäitä pikku-prinsessoja tai -prinssejä, vaan sellaisia ihmisiä jotka aidosti arvostavat itseään ja sitä kautta myös muita ihmisiä, maailmaa, luontoa. Terveellä itsetunnolla varustetulla ihmisellä ei ole tarvetta satuttaa muita, eikä antaa kenenkään satuttaa itseään. Terve itsetunto tuo mukanaan niin paljon muita asioita, joita toivon pystyväni opettamaan lapselleni: omien rajojen tunnistamisen, terveen ja tasapainoisen tunneilmaisun, itsenäisyyden ja erillisyyden ja toisaalta yhteyden tuntemisen muuhun maailmaan.

Haluaisin myös opettaa rohkeutta tehdä omia valintoja ja toivon, että kykenen äitinä antamaan lapselleni vapauden tehdä itse omat virheensä. Ehdottomasti haluan myös antaa lapselleni tunteen siitä, että tapahtui elämässä mitä tahansa, olen hänen tukenaan ja koti on aina turvapaikka.

Lisäksi tietysti haluan opettaa sellaisia käytännön asioita kuin kohteliasta käytöstä, mielitekojen hallintaa, keskustelutaitoa ja muita sosiaalisia taitoja. Niin ja kunnioitusta vanhempiaan kohtaan:)

Opetan häntä olemaan oma itsensä. Itse olin vuosikausia joku muu.. Opetan häntä olemaan oma itsensä ja kerron hänelle, että hän on hyvä, kaunis ja ihana juuri sellaisena kuin hän on. Opetan myös hänelle ettei saa antaa toisten polkea itseään alas.

Opetan suvaitsevaisuutta, käytöstapoja ja muita elämään tarvittavia asioita.

No, sitten jos ja kun minusta äiti tulee niin tahtoisin opettaa peruselämänarvoja, siisteyttä, terveellisiä elämäntapoja, muita ihmisiä kohtaan ystävällistä käytöstä ja kykyä olla riittävän itsenäinen. Kannustaisin opiskelemaan ja uskomaan itseensä siinä mitä hän haluaa elämässään tehdä. Kehottaisin suvaitsemaan erilaisia ihmisiä ja pitämään kiinni ystävistä, niin kuin myös kykenemään antamaan anteeksi, sekä muille että itselleen, sillä elämässä tuskin kukaan täydelleen virheiltä säästyy.

Tahtoisin myös opettaa kunnioittamaan luontoa ihan arkipäivässäkin ekologisilla valinnoilla sekä löytämään siitä iloa ja virkistystä elämään. Sydämenasioissa tahtoisin opettaa parhaani mukaan selviytymään mahdollisista pettymyksistä ja ymmärtämään että suhteessa mies ja nainen voivat olla arvoltaan samanveroisia, että rakkaussuhteeseen tarvitaan molempien huomio ja huolenpito toista kohtaan..