Heräsin pikkuihmisten suukoihin ja kahvintuoksuun.
Rakas mieheni oli töihin lähtiessään keittänyt minulle kahvit.
Aamupalaa laitellessa ihmettelin lasten kanssa alati pienenevää lumikasaa keittiön ikkunan alla.
Kevät kohisee ja kärpäset heräilevät.
"Onhan tänään enemmän kevät kuin eilen?"
Pikkukansa päivähoitoon ja työhuoneelle puurtamaan.
Rakkaani lähettää tekstiviestillisen suukkoja kahvitunnilta.
Ystävä kysyy kahville.
Kolme varttia sympatiaa ja maailmanparannusta kasvinkumppaninini kanssa. Hei,hei, ihanaa että olet olemassa, sanoo hän ja jää pakertamaan yksiöönsä kotitehtäviensä parissa.
Toinen ystäväni, adotpiopäätöstä odotteleva ikäiseni rouva soittaa kutsuakseen kevätkarkeloihin. Ei sinne paljon ihmisiä tule, me, he ja eräs yhteinen ystäväpariskunta. Tietoisesti lapsettomuuden valinnut, muuten.
Siitä tulee mukavaa, niinkuin aina.
Hyvää ruokaa, viintä ja läheisiä ihmisiä.
Syksylläkin meni myöhään yöhön meillä seitsämällä.
Sulassa sovussa uusiovanhemmat, lapsettomuudesta kärsivä perhe, vapaaehtoisesti lapseton perhe, ja ikisinkku.
Ajatella, että meillä kaikilla on jotain annettavaa toisillemme.
Rakas mieheni oli töihin lähtiessään keittänyt minulle kahvit.
Aamupalaa laitellessa ihmettelin lasten kanssa alati pienenevää lumikasaa keittiön ikkunan alla.
Kevät kohisee ja kärpäset heräilevät.
"Onhan tänään enemmän kevät kuin eilen?"
Pikkukansa päivähoitoon ja työhuoneelle puurtamaan.
Rakkaani lähettää tekstiviestillisen suukkoja kahvitunnilta.
Ystävä kysyy kahville.
Kolme varttia sympatiaa ja maailmanparannusta kasvinkumppaninini kanssa. Hei,hei, ihanaa että olet olemassa, sanoo hän ja jää pakertamaan yksiöönsä kotitehtäviensä parissa.
Toinen ystäväni, adotpiopäätöstä odotteleva ikäiseni rouva soittaa kutsuakseen kevätkarkeloihin. Ei sinne paljon ihmisiä tule, me, he ja eräs yhteinen ystäväpariskunta. Tietoisesti lapsettomuuden valinnut, muuten.
Siitä tulee mukavaa, niinkuin aina.
Hyvää ruokaa, viintä ja läheisiä ihmisiä.
Syksylläkin meni myöhään yöhön meillä seitsämällä.
Sulassa sovussa uusiovanhemmat, lapsettomuudesta kärsivä perhe, vapaaehtoisesti lapseton perhe, ja ikisinkku.
Ajatella, että meillä kaikilla on jotain annettavaa toisillemme.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Heräsin kirkkaaseen auringonpaisteeseen, aamuaurinko kun paistaa makuuhuoneeseeni. Sain venytellä aivan rauhassa sängylläni ja sitten pujahtaa virkistävään suihkuun. Lotrasin siellä ehkä hieman liian kauankin, kauemmin kuin eilen. Rauhallista aamupalan laittoa ja lehdenlukua.
Sitten töihin. Minulla on oma yritys, ei tarvitse kyttäillä pomoja. Ansaitsen ihan kivasti, sillä minun ei tarvitse jakaa sitä kenenkään kanssa.
Ennen puoltapäivää soittaa miesystävä, joka kertoo varanneensa loman syksyksi Italiaan , meille molemmille.
Ystävättärellä on huolia lasten ja juopottelevan ukon kanssa. Kuuntelen, vaikka en näistä paljon ymmärrä. Ovat niin kaukana omasta maailmastani. Lohduttelen häntä ja vannotan jaksamaan, edes lasten takia. Hän lupaa. Kiittää kuuntelemisesta ja jatkaa eteenpäin taivaltaan.
Iltapäivällä töitten jälkeen olen luvannut mennä katsomaan, joko olisi rullaluistelun aika, vai vieläkö on liian "kevät".
Illalla menemme elokuviin ja syömään miesystäväni kanssa.
Illalla ystäväni lähdettyä otan kunnon ihonpuhdistuksen ja vartalonkuorinnan. Annan aikaa itselleni, sillä olenhan vastuussa vain itsestäni.
Aamulla jälleen ylös ja töihin ja ilta menee harrastaen ja shoppaillen.
Tämä on täyttä ELÄMÄÄ !
silmään se, että Alannah kirjoitti siitä kuinka ERILAISET ihmiset voivat keskenään olla HYVIÄ ystäviä ja viihtyä TOISTENSA seurassa.
Sinä annoit kuvauksen, jossa sanoit viihtyväsi itsekeskeisessä maailmassasi etkä ymmärrä perheellistä ystävääsi.
Arvostan enemmän ihmistä, joka kykenee luomaan lämpimiä ihmissuhteita mitä erilaisimpien ihmisten kanssa kuin sellaista, joka kykenee ajattelemaan VAIN omaa ihanaa itseään.
Onko maailmani sinulle sitten liian täydellinen. Viihdyn siinä. Mitä naristavaa sinulla siinä on ? Onko sinun vaikea hyväksyä sinut ITSENSÄ kanssa olevaa SINKKUnaista ? Olen pahoillani ahtaasta maailmastasi, jonne eivät näköjään kaikki mahdukaan ? Ja onko minun ja ystäväni välillä kylmyys kun hän minulle puhuu huolistaan, kannustin häntä jatkamaan. Lue teksti huolella, olet poiminut sieltä vain osan, et kokonaisuutta. Viestini oli, ettei tod. tarvitse komppaniaa ympärilleen ollakseen sinut itsensä kanssa. Vastoin täällä leviävää käsitystä SINKKUNAKIN voi olla onnellinen. Tosi onnellinen.
Ei vaan liian tyhjä. En elä sinun maailmassasi vaan omassani.
Omaa maailmaani jaan mieheni ja lapsieni kanssa kuten myös ystävieni, joihin kuuluu sinkkuja, parisuhteessa eläviä ja perheellisiä. En käsitä miten kuvittelet, että minun maailmani olisi ahtaampi kuin sinun.
Olin toki sinut itseni kanssa jo kauan, kauan ennen kuin minulla oli perhe. TOTTAKAI sinkkunaKIN voi olla onnellinen.
Kiva että huomasit, etten minäkään rikollinen ole. Minunkin elämäni on täyttä, jos on sinunKIN.
Elämäni ei ole tyhjä, sillä siihen mahtuu sinunKIN laisiasi mahtailijoita.
onk tää taas joku kotirouvan ylistys vai ?
vai kaikille jotain annettavaa ! LAPSESI veitkin pois jaloistasi, niille sulla ei ollut kuin hoitopaikka annettavana sillä aikaa kun itse juorusit kavereinesi . Häpeä!
Luehan tekstini uudemman kerran, nimimerkki ikisinkku.
Lapseni vein päivähoitoon, kahdeksitoista, kuten joka päivä.
Päiväkoti suljetaan viideltä.
Sen jälkeen menin työhuoneelleeni puurtamaan. Se tarkoittaa työntekoa, joskin on vanhahtavaa suomenkieltä.
Työpaikkaa en nimennyt, sillä olen siinä onnellisessa asemassa, kuten nimimerkki Nainen, että työllistän itse itseni, joten olen oman itseni pomo.
Ja kyllä, minulla on valta olla väsyttämättä itseäni työssä ja korvata taukopaikkani kahvikupillisella ystävän seurassa.
Se ei ole lapsiltani pois, jotka joka tapauksessa viettävät tuon ajan (reilu neljä tuntia) päivittäin hoidossa, kun Minä olen työssä.
Lue ja koeta ymmärtää sanomani.
Erilaisuus on arvokasta. Erilaisilla on kaikilla annettavaa toisilleen.
Ja nyt lisävalaistuksen jälkeen, huomaa, että tapasin ystäväni päiväsaikaan lasten ollessa turvallisessa hoidossa, enkä illalla retuuttaen mukuloita minne sattuu kenen tahansa vahdittavaksi.
Minun elämäni on tällainen, minun työssäni voi tehdä näin.
Ja muuten, oletko sinä työpaikkasi orja, joka ei voi työaikana suoda minuuttiakaan omalle elämälleen?
Nimimerkille Nainen loistava kuvaus. Hyvä vertailukohta kahden erilaisen elämäänsä tyytyväisen ihmisen elämästä ja päivän kulusta. :)
Viestisi täydensi omani. Toivottavasti muut lukijat ymmärtävät mitä nämä kaksi kirjoitusta yhdessä kertovat: Ihmisiä, elämäntapoja ja valintoja on monenlaisia.
Minä ja nimimerkki Nainen olemme kuin yö ja päivä ja silti kumpikin tahoillamme onnellisia. Täyttä elämää eläviä.
Antakaa tilaa toinen toisillenne. Maailma ei ole mustavalkoinen, eikä yksiselitteinen.
Hyvää kevättä kaikille teille, missä ja miten ikinä elättekin. Tärkeintä on, että saatte rakennettua elämän, joka juuri teitä tyydyttää.
Meni aidat ja niiden seipäät sekaisin, tarkoitin Millan kuvausta!
TIETÄÄ. että tämä juttu on vale. Näin ei kulje aamut kiireessä, ennen töihinlähtöä. Satutäti olet! Arki lasten kanssa EI ole auvoista utopiaa, vaan työtä. Kaikki ne on yleensä erimieltä kaikesta. Siinä paljon lumikasat kiinnosta kun mennään. Ovat lapsesikin (käytöksestään päätellen) yhtä löyhäpäisiä kuin äitinsä.