ollaan yhdessä jo viidettä vuotta ja kaksi lastakin on.kaikki mennyt loistavasti suurimman osan.nyt vaan olen ihan hukassa kun en tiedä enää mitä tehdä.olen koittanut vaikka mitä miellyttääkseeni miestäni mutta ilman tulosta.olen aina tiennyt etten ole "kaunis" hänen mielestään mutta nyt kun hän sanoi että olen "erikoisen" näkönen,pahoitin mieleni.tuntuuu etten voi tehdä häntä onnelliseksi koska aina minussa on jotain vikaa.jos joku toinen mies on minua kehunut,hän vaan sanoo että ne haluaa vain pillua,ei muuta.miten teen toisen onnelliseksi suhteessa jossa en itsekkään ole onnellinen?en halua luopua tästä suhteesta
mitä pitäis tehdä??
onni takas
3592
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
jos pahoitan mielesi mutta kuullostaa että miehelläsi paha asennevamma ja mustasukkaisen kuuloinen.jos ei mikään auta parempi lähteä suhteesta kuin tappaa oma itsetunto täysin kokonaan.varmasti on olemassa mies joka arvostaisi sinua juuri sellaisena kuin olet.mihinkään suhteeseen ei kannata jäädä jos itse voi siinä henkisesti tai fyysisestikin pahoin ei ole mikään mies sen arvoinen .Teet selväksi miehellesi jos hänelle ei tule suurta asenne muutosta sinua kohtaan lähdet suhteesta. meillä oli samanlainen kriisi kun olimme olleet mieheni kanssa yhdessä 5 vuotta ja hän petti minua parhaan ystäväni kanssa. saimme välimme korjattua sekä mieheeni että ystävääni. se on tätä elämää. eikä sitä voi elää vihaten muita ihmisiä se syö itseltään sisintä enemmän kuin se muita loukkaa tai satuttaa.nyt 7v menossa ja yhdessä ollaan edelleen mieheni kanssa ja rakastamme nyt toisiamme enemmän kuin koskaan ja arvostamme toisiamme enemmän kuin ennen.emme enää pidä toisiamme itsestään selvyytenä.
Aika hurjalta kuulosti sun näkemyksesi siitä, millaiselle perustalle teidän liittonne on muka rakennettu.
Elämässä on kosolti tärkeämpiäkin rooleja kuin ulkoisesti miellyttämisen rooli. Jopa parisuhteessakin.
Minusta se "asenne ongelma" josta edellinen kirjoittaja puhui on ehdottomasti myös sinulla itselläsi, joka pelkäät (pohjimmiltasi) menettäväsi ukkosi, kun et koe olevasi kaunis. Mutta eiköhän se ukko olis jo lähtenyt litomaan sun rinnaltasi, jos olisi tosissaan jonkin toisenlaisen kauneuden orja.
Yritä löytää tie takaisin itsekunnioitukseen, sillä se näkyy ja kuuluu uloskinpäin ja kaunistaakin kummasti. Ei saa olla niin tyhmä, että uskoo ulkoisen kauneuden olevan naisen ainoa vahvuus ja tae onnelliselle liitolle. Ole uljaasti vaan sellainen kuin olet ja anna sisäisen kauneutesi loistaa, niin eiköhän ala ukkokin katsella sua hiukan toisella asenteella.
nyt ja mieti, millainen HALUAISIT olla? Sanoit, että et ole itsekään onnellinen.
Ensin sanon sinulle totuuden, sinä ET ole vastuussa miehesi onnellisuuden tuottamisesta, vain omasi. Hän joko on omista syistään onnellinen tai ei ole, mutta sinä et ole syynä.
Sinulle on tärkeintä alkaa tekemään itsesi onnelliseksi, ja sitä et voi tehdä niin kauan, kuin annat miehesi moittia sinua. Esim. hän on tiennyt minkänäköinen olet, kun on muuttanut kanssasi parisuhteeseen, eikä muutenkään voi syyttää toista sellaisesta asiasta millainen on. Voisithan sinäkin syyttää miestäsi vaikkapa siitä että kun hänellä on tuon väriset silmät ja ne ei ole kauniit.
Sinun ei pidä yrittää "vaikka mitä miellyttääksesi miestäsi". Miehesihän se on alkanut ilkeäksi ja sitä sinun ei tarvitse sietää, saatikka hyvitellä tuollaista tekoa.
Kiellä mieheltäsi sinun ulkoinen arvostelu kokonaan, hänellä ei ole siihen oikeutta. Sinuahan on myös kehuttu. Usko sitä mieluummin, miehesi sanoi sen pillun vonkaamiseksi sen takia, kun halusi olla ilkeä. Hän on myös selkeästi mustasukkainen sinusta, josta nuo ilkeät sanat kumpuaa.
Sinun pitää lopettaa se uhrautuminen suhteenne puolesta, ei miehesi ole sen arvoinen. Ei kukaan ole sen arvoinen, että toisen itsetunto hukataan totaalisesti.
Aluksi kiellä miestäsi arvostelemasta ulkonäköäsi. Käske hänen lopettaa heti loukkaava arvostelu sellaisesta asiasta, jolle ei voi mitään, ja kerro että on niitä vikoja hänessäkin. Viisaampana vaan et niistä puhu.
Toiseksi lopetat sen miehen miellyttäminen, hän mieltyy sinusta muutenkin, kun huomaa, että arvostat itseäsi.
Kolmanneksi huomaa ne kauniit asiat itsessäsi ja tuo ne esille, äläkä yritäkkään ettei sinussa olisi jotain todella kaunista.. koska kaikissa on. ole ylpeä siitä ja kerro se miehellesi joka kerta, kun ulkonäkö tulee puheeksi ja joskus vain kehut ääneen peilin edessä sitä, hänen kuullensa, esim. "olen niin onnellinen siitä, että minulla on kaunis niska"/"kapeat ranteet"/"somat korvat". tms.
Älä anna miehesi viedä koko itesetuntoasi, lapsien takia ainakin tarvit sitä.
Lapsista tulee samanlaisia miellyttäjiä, tai haukkujia, kumpaan vanhempaansa he samaistuvatkaan. Älä hukkaa heidan mahdollisuuksiaan tulevina aikusena.
Ei sinun siitä parisuhteesta tarvi luopua kunhan et luovu itsesi suhteesta omaan itseesi. ..tajusitko?
Se mitä itse arvostat itsessäsi, saa muutkin arvostamaan sinussa.. usko minua.. Onnea.