Jos joku sattuu muistaa lukeneensa tällaista keskustlua:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000430&posting=22000000022851237
Palasin saman viikon aikana Israeliin. Otin vain ja lähdin. Soitin ystävälleni ja pyysin häntä majoittamaan minut. Kerroin hänelle päättäneeni kokeilla tulevaissuutta palestiinalaisen kanssa. Hän riemastui. Pyysin häntä pitämään paluuni salaisuutena.
Nousin lentokoneeseen ja mutaman välilaskun jälkeen astuin taas Israelin maankamaralle. Vietin ensimmäisen viikon ystäväni luona, puhuimme läpi yön. Ystäväni kyseli, olinko varma asiasta. Vastasin tietenkin myöntävästi.
Suraavana viikkona lähdin kiertämään kaupunkia. Kuljin erääseen puistoon ja istuin penkille.
Olin pyytänyt ystävääni soittamaan miehelle. Ystäväni pyysi häntä saapumaan puistoon. Mies oli kuulemma ollut hieman näreissään kuullessaan yllättävästä tapaamisesta.
Istuin siis penkillä ja mies tuli puistoon, odottaen ystävääni. Ette arvaakaan miltä tuntui nähdä hänet kävelemässä kuivuneella hiekkatiellä puiston halki! Ja se riemu, mikä hänen kasvoistaan paistoi, kun hän näki minut.
Itkimme molemmat ja puhuimme todella paljon (tahtoisin sanoa monta päivää yhteen putkeen, mutta kyllä me siinä välissä erkanimmekin:)
Nyt olemme virallistaneet suhteemme. Itseasiassa olen jo raskaana 3 viikolla.
Tällä hetkellä olen tosin taas Suomessa, sillä äkkilähdöstä johtuen minulla jäi hoitamattomia asioita.
Muutamme kuukauden päästä omaan taloon aivan erään kaupungin ulkopuolelle. Meillä on jo suuret suunnitelmat.
Teille muille haluaisin sanoa: Uskaltakaa. Sillä vasta eläessä eläminen on elämisen arvoista.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=4500000000000430&posting=22000000022851237
Palasin saman viikon aikana Israeliin. Otin vain ja lähdin. Soitin ystävälleni ja pyysin häntä majoittamaan minut. Kerroin hänelle päättäneeni kokeilla tulevaissuutta palestiinalaisen kanssa. Hän riemastui. Pyysin häntä pitämään paluuni salaisuutena.
Nousin lentokoneeseen ja mutaman välilaskun jälkeen astuin taas Israelin maankamaralle. Vietin ensimmäisen viikon ystäväni luona, puhuimme läpi yön. Ystäväni kyseli, olinko varma asiasta. Vastasin tietenkin myöntävästi.
Suraavana viikkona lähdin kiertämään kaupunkia. Kuljin erääseen puistoon ja istuin penkille.
Olin pyytänyt ystävääni soittamaan miehelle. Ystäväni pyysi häntä saapumaan puistoon. Mies oli kuulemma ollut hieman näreissään kuullessaan yllättävästä tapaamisesta.
Istuin siis penkillä ja mies tuli puistoon, odottaen ystävääni. Ette arvaakaan miltä tuntui nähdä hänet kävelemässä kuivuneella hiekkatiellä puiston halki! Ja se riemu, mikä hänen kasvoistaan paistoi, kun hän näki minut.
Itkimme molemmat ja puhuimme todella paljon (tahtoisin sanoa monta päivää yhteen putkeen, mutta kyllä me siinä välissä erkanimmekin:)
Nyt olemme virallistaneet suhteemme. Itseasiassa olen jo raskaana 3 viikolla.
Tällä hetkellä olen tosin taas Suomessa, sillä äkkilähdöstä johtuen minulla jäi hoitamattomia asioita.
Muutamme kuukauden päästä omaan taloon aivan erään kaupungin ulkopuolelle. Meillä on jo suuret suunnitelmat.
Teille muille haluaisin sanoa: Uskaltakaa. Sillä vasta eläessä eläminen on elämisen arvoista.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Olin pyytänyt ystävääni soittamaan miehelle. Ystäväni pyysi häntä saapumaan puistoon. Mies oli kuulemma ollut hieman näreissään kuullessaan yllättävästä tapaamisesta."
Olisi luullut, että olisi ollut iloinen? Mut ehkä sillä oli toinen hoito kotona just silloin?
jotta puistossa odottaa se paikallinen ystävä eikä ap? Äly hoooooi!
Helppo sanoa kun itse olin yksi niista, joka ehdotti lahtoa! ;-)
Aika nopeaan tahtiin pilasit elämäsi. Suosittelen "uskallukseen" kannustamiseen muille vasta n. parin vuoden päästä, jolloin sinullakin on jo aivan toinen ääni kellossa. ;)
Jos taas kommentit perustuisivat todellisuuteen...
Tämä aloittajan tarina alkaa jo usean vuoden takaa kun on ollut kyseisessä maassa asumassa aiemmin... Tuntenut miehen jo myös sieltä asti..eli ei nyt hirveän "äkkinäisistä" päätöksistä ole kyse..
Ja ap:lle; Onneksi olkoon ;) Kaikkea hyvää teille :)
AP mietiskeli tammikuussa, että pitäisi palata muslimiehen ihanaan sylkkyyn Israeliin, kun hällä oli sellainen ihana kansansa vuosituhansien takainen lauluääni ja kiva tukka.
Nyt hän on kolmatta viikkoa raskaana.
Sanoisin, että aika nopeaa on touhu ollut.
Tietenkin teillä pikaruoan ystävillä touhu on muutenkin aina nopeata. :)
Juupa juu
taas näkee suomi amisjätkän maantiedon taidot olevan tosi heikot.
lainaus Wikipediasta: Israel on ainoa valtio maailmassa, jossa enemmistö väestöstä on juutalaisia. Israelin väestöstä 77,7 prosenttia on eri alueilta lähtöisin olevia juutalaisia.
Opettele lukemaan, blondi.
Onnea ja toivotaan että kaikki menee hyvin! :-)
Varoa niitä palestiinalaisia itsemurhapommittajia. Niitten kanssa hengailustakin voi tulla pitkä tuomio, joten mitään terroristikokouksia ei kannata kotona pidellä.
olet rohkea...
Sinulle pitäisi pystyttää patsas. Ja oikein mielipidekirjoituksesta? Pitäiskö se patsas pystyttää niille vastakirjoittajille? T.N.
Pitäiskö mun surra vai iloita? Sinä kuitenkin päätit lähteä juuri sen kansan matkaan, joka kidutti hengiltä elävänjumalan. Sama olisi jos kääntyisit islamiin, ja palvoisit epäjumalaa...
Juutalaiset vain toimivat Jumalallisen suunnitelman mukaan ristii naulitessaan Jeesuksen.
Muutenhan suunnitelma ei olisi toiminut.
Valtaosa israelilaisista on slaavilaista alkuperää. Toisen maailmansodan jälkeen niitä tuli venekunnittain Bulgariasta, Jugoslaviasta, Romaniasta. Länsi-Euroopasta tai Yhdysvalloista niitä ei tullut kuin kourallinen. 80- ja 90-luvulla niitä tuli miljoona Venäjältä ja Ukrainasta, ja maan väestö oli silloin 3 miljoonaa. Kibbutzisysteemikin on itse asiassa kopio kolhooseista. Miksi tämä on kiinnostavaa? Siksi, että israelilaiset suhtautuvat naapurimaihin kuin pahimmat venäläiset: tankit liikkeelle ja henki pois vaan. Se maa olisi kauan sitten kuluttanut varansa loppuun järjettömiin laajentumissotiin ellei yhdysvaltojen juutalainen eliitti haluaisi ylläpitää linnaketta jonne he pääsevät turvaan jos tilanne maailmalla kääntyy samanlaiseksi kuin Euroopassa 70 vuotta sitten. Israel on terroristivaltio jokaa ajaa itsensä alueelliseen ydinsotaan.
Kyllä kannattaa uskaltaa ja välillä tehdä niinkuin sydän sanoo. Minäkin lähdin Kiinaan tapaamaan miestäni ja onneksi lähdin, sillä muuten moni asia olisi toisin, löysin mistä olen haaveillut ikäni, kärsivällisyys kannatti ja palkitsi:)
Tosi rohkeasti tehty, toivottavasti kaikki menee hyvin! Onnea raskauteen ja rakkauteen :)
en yleenä vieraile tällä palstalla, mutta olipa kiva kun nyt eksyin tänne.
Olen itse asunut Israelissa 3 vuotta aikoinani mutta mieheni tapasin Libanonissa vuosia myöhemmin. Hän on Libanonin palestiinalainen.
sen sanon että olisipa ollut vaikeaa löytää Suomesta yhtä suurenmoista ja lähes täydellistä aviomiestä kuin hän on.Ei ole tarvinnut katua.
Onnea sinulle, toivottavasti löysit yhtä hyvän miehen. :)