Eli, olen seurustellut poikaystäväni kanssa noin vuoden ajan ja suoraan sanoen vihaan anoppiani.
Kun tapasimme ensimmäistä kertaa, hän oli tosi mukava ja rento kaikin tavoin, ajattelin että olen oikea onnen tyttö. Nykyään en voi sietää häntä.
Hänestä huomaa miten hän katsookin minua ilkeästi yms. Poikaystäväni isä on kreikkalainen ja kun lähdimme kreikkaan tapaamaan poikaystäväni isää ja muita sukulaisia, anoppi ei taitanut ilahtua että minä olin mukana.
Yksi ilta istuimme ravintolassa iltaa, joka kuului poikaystäväni sedälle. Anoppini alkoi iloisena ottaa kuvia siinä ja käski kaikki yhteen rämään, sanoi sitten vielä poikaystävälleni että tule nyt mukaan kuvaan. Poikaystäväni tietysti kysyi, että kai nyt Noora, eli minä (nimi muutettu) voi myös tulla mukaan kuvaan, anoppini vaan tympeästi pudisti päätään ja sanoi "otetaan teistä sitten myöhemmin kahdestaan pari kuvaa." Se tuntui tosi loukkaavalta, jäin yksin istumaan pöytään kun koko konkkaronkka joita oli paljon meni ottamaan kuvia. Tuntui ettei anoppi hyväksy minua perheeseen!
Muutenkaan en osaa kreikan kieltä, mutta kun menimme tapaamaan ihmisiä, anoppi ei KOSKAAN esitellyt minua, hän esitteli vaan kaksi poikaansa, kukaan ei siis tiennyt kuka minä olin kun menin kättelemään heitiä, minun täytyi itse kertoa englanniksi.
Onko tämä ihan normaalia? Siitä olen ainakin varma etten enää ikinä lähde kreikkaan tapaamaan heidän sukulaisiaan, se oli jo nöyryyttävää.
Muutenkin anoppini ei ole koskaan hyvällä päällä, aina vaan raivoaa kun tulee töistä kotiin, eikä nykyään edes moikkaa minulle, saati sitten katso.
Itse olen kyllä aina yrittänyt olla hänelle mahdollisimman mukava. Myöskin hän on minusta huono äiti, koskaan ei kannusta tai kehu poikiaan, poikaystäväni pelaa joukkupeliä ja ei ikinä sano pelin jälkeen sanaakaan vaikka poikaystäväni olisi saanut aikaan 4 maalia.
Minusta tuntuu, että hänellä on jotain nyt perhettänikin vastaan, olemme ottamassa koiraa ja poikaystäväni kertoi ruokapöydässä ollessamme, että minkälaista koiraa hankimme, hän vain tokaisi "aha." Sama kun hän nyt lähti lomalle ulkomaille, äitini sanoi poikaystävälleni että toivottavaa hänelle hyvää matkaa, niin hän taas sanoi "aha." , itse olin siinä vieressä, minusta se oli tosi tylyä. Muuten kyllä jos menemme ihmisten ilmoille, esimerkkiä poikaystävämme peleihin hän on aina niin iloinen ja pirteä, kotona täysi hirviö, esittää vaan.
Tässä mietin, että mitähän hän tulee mahtaa olemaan mieltä, jos joku päivä menemme kihloihin...
Kun tapasimme ensimmäistä kertaa, hän oli tosi mukava ja rento kaikin tavoin, ajattelin että olen oikea onnen tyttö. Nykyään en voi sietää häntä.
Hänestä huomaa miten hän katsookin minua ilkeästi yms. Poikaystäväni isä on kreikkalainen ja kun lähdimme kreikkaan tapaamaan poikaystäväni isää ja muita sukulaisia, anoppi ei taitanut ilahtua että minä olin mukana.
Yksi ilta istuimme ravintolassa iltaa, joka kuului poikaystäväni sedälle. Anoppini alkoi iloisena ottaa kuvia siinä ja käski kaikki yhteen rämään, sanoi sitten vielä poikaystävälleni että tule nyt mukaan kuvaan. Poikaystäväni tietysti kysyi, että kai nyt Noora, eli minä (nimi muutettu) voi myös tulla mukaan kuvaan, anoppini vaan tympeästi pudisti päätään ja sanoi "otetaan teistä sitten myöhemmin kahdestaan pari kuvaa." Se tuntui tosi loukkaavalta, jäin yksin istumaan pöytään kun koko konkkaronkka joita oli paljon meni ottamaan kuvia. Tuntui ettei anoppi hyväksy minua perheeseen!
Muutenkaan en osaa kreikan kieltä, mutta kun menimme tapaamaan ihmisiä, anoppi ei KOSKAAN esitellyt minua, hän esitteli vaan kaksi poikaansa, kukaan ei siis tiennyt kuka minä olin kun menin kättelemään heitiä, minun täytyi itse kertoa englanniksi.
Onko tämä ihan normaalia? Siitä olen ainakin varma etten enää ikinä lähde kreikkaan tapaamaan heidän sukulaisiaan, se oli jo nöyryyttävää.
Muutenkin anoppini ei ole koskaan hyvällä päällä, aina vaan raivoaa kun tulee töistä kotiin, eikä nykyään edes moikkaa minulle, saati sitten katso.
Itse olen kyllä aina yrittänyt olla hänelle mahdollisimman mukava. Myöskin hän on minusta huono äiti, koskaan ei kannusta tai kehu poikiaan, poikaystäväni pelaa joukkupeliä ja ei ikinä sano pelin jälkeen sanaakaan vaikka poikaystäväni olisi saanut aikaan 4 maalia.
Minusta tuntuu, että hänellä on jotain nyt perhettänikin vastaan, olemme ottamassa koiraa ja poikaystäväni kertoi ruokapöydässä ollessamme, että minkälaista koiraa hankimme, hän vain tokaisi "aha." Sama kun hän nyt lähti lomalle ulkomaille, äitini sanoi poikaystävälleni että toivottavaa hänelle hyvää matkaa, niin hän taas sanoi "aha." , itse olin siinä vieressä, minusta se oli tosi tylyä. Muuten kyllä jos menemme ihmisten ilmoille, esimerkkiä poikaystävämme peleihin hän on aina niin iloinen ja pirteä, kotona täysi hirviö, esittää vaan.
Tässä mietin, että mitähän hän tulee mahtaa olemaan mieltä, jos joku päivä menemme kihloihin...
Vastaukset 13
Vanhimmat
tuohon ongelmaan.
Muuten ei se nainen vielä ole sinun anoppisi, jos vasta seurustelette. Sitten vasta kun olette menneet naimisiin.
Mistä ihmeen monikulttuurisuuspalstalta? ANOPPI on täysin suomalainen, luulet vissiin olevasi jotenkin hauska.
Ja voin kyllä kutsua häntä anopiksi, en olekkaan semmonen tiukkapylly niinkuin sinä ;)
Joka tapauksessa - vastauksesi antaa omasta käytöksestäsi erittäin ruman kuvan. Taidat ihan itse olla syypää koko tilanteeseen.
Kyllä noin teräväsanainen kirjoittaja pistää yhden anoppiehdokkaan ruotuun, kun ei tuota kummempaa kommenttia kestänyt, vaan rupesi heti nimittelemään ja hahattelemaan.
No onneksi et luule olevasi hauska.
Pidä puolesi vaan siellä Kreikassa. Miksi muuten eivät ne kreikkalaiset ottaneet sinua kuvaan mukaan? Olikohan nekin tiukkapyllyjä.
Siellä kuule on erilainen meininki kuin täällä.
Anoppisi käytös on mielestäni epäreilua ja epäkohteliasta. Ota häneen etäisyyttä, ei sinun tarvitse sen kummemmin yrittää miellyttää häntä. Ole etäisen kohtelias, älä suostu kynnysmatoksi. Vietätkö paljon aikaa anopillasi? Vähennä aika minimiin. Nauti ajasta miesystäväsi kanssa, mutta anoppisi lapsena ja miespuolisena ihmisenä hän ei ehkä osaa nähdä asioita samoilla silmillä kuin sinä (miehet eivät ole niin taitavia tällaisissa sosiaalisissa ja tunneäly-asioissa). Voit toki kertoa tuntemuksistasi hänelle, mutta muista että hän on aina miehesi äiti. Seiso tässä asiassa omilla jaloillasi. Olethan rehellisesti miettinyt oletko loukannut tms. häntä? Tee itsellesi asia selväksi, ja jos et ole loukannut tms. jatka elämääsi eteenpäin. Jos olet rohkea voithan kysyä asiaa anopiltasi suoraan, syyttämättä.
Ja varaudu että voit saada vastaukseksi mitä vaan, tai et mitään. Oletpahan ainakin kysynyt. Tärkeintähän on sinun ja poikaystäväsi suhde, ei se mitä anoppisi siitä ajattelee.
pojan äitiä ärsyttää se, että hänen mielestään olet liiaksi "rantautunut" heidän kotiinsa. Kirjoituksestasi sain sen kuvan, etä asutte kumpikin vielä lapsuuden kodeissanne.
Kahden varttuneen pojan yksinhuoltajana (anoppisi) talous on varmasti tiukalla ilman sitäki, että majailet ja käyt siellä syömässä. Uskon että tilannetta helpottaa, mikäli osallistut siivoukseen, korjaat pöydän, teet ruokaa ym. jottei anoppi koe että on tullut yksi huollettava vain lisää.
"Muutenkin anoppini ei ole koskaan hyvällä päällä, aina vaan raivoaa kun tulee töistä kotiin, eikä nykyään edes moikkaa minulle, saati sitten katso."
Voisitko hiukan selventää, mitä tämä tarkoittaa? Et kai vain lapsi hyvä yritä kertoa, että maleksit alvariinsa hänen kodissaan? Kyllä minullakin hymy hyytyisi, kun raskaan työpäivän jälkeen saavun omaan pikkukotiini, jonka tulisi olla rauhan tyyssija, missä voi heittää kengät nurkkaan ja lässähtää sohvalle - mutta siellä istuksiikin joku typykkä.
Otaksuisin, että hän haluaisi sanoa sinulle, että mene nyt ihmeessä kotiisi edes tarkistamaan saapunut posti, mutta koska on ujo tai muuten estynyt, niin ei kehtaa vaan yrittää pyttymäisellä käytöksellä saada sinut tajuamaan.
Taas toisaalta ulkomaalaisen naineet naiset ovat yleensä sosiaalisempia kuin keskiverto finskit, sillä ovat usein päätyneet ulkomaalaiseen suomalaisten umpimielisyyden ja tyylittömyyden vuoksi. Voisi kuvitella kreikkalaisen yhteisöllisyyden tarttuneen häneen. Tai sitten hän on kurkkua myöden täynnä sitä :D
Olet kirjoitelman mukaan muuttanut kokonaan poikaystäväsi äidin luokse, ja nyt muka ottamassa koiraakin.
Ei kai kukaan keski-ikäinen ihminen halua poikansa perhettä korineen kaikkineen kotiinsa.
Hän haluaa, että muutatte matkoihinne.
Älä kuule uskottele, että hän on se raastinrauta tuossa kuviossa!
Olen kyllä nyt itsekin ymmärtänyt, jos olen tehnyt jotakin väärin. Asia on kuitenkin niin, että ei, en asu poikaystäväni äidin luona, vietän siellä muutaman yön viikossa, niinkuin poikaystäväni minun luonani, mutta ei minun äitini siitä pahaksi pistä.
Heillä ollessaan vietämme muutenkin ajamme poikaystäväni huoneessaan, jottemme hypi hänen silmilleen.
JA sitä vielä, että en kai minä nyt sitä koiraa heille hankkisi, saati sitten edes toisi sitä käymään heillä! On minulla omakin perhe.
Oma isäni halusi antaa rahaa ruokaan, jota minä syön heillä, mutta hän ei suostunut ottamaan sitä vastaan.
Kuule, mahtaakohan se sinun poikaystäväsi saada niin paljon suuta auki, että pääsette kihloihin asti?
Kyllä nyt on niin, että poikaystäväsi on ollut se moukkien moukka, koska ei ole saanut tyttöystäväänsä esiteltyä eikä paljon muutakaan.
Anoppiehdokas siis ehdotti, että poikaystäväsi menee valokuvaan, mutta sinä et? Ja poikaystävä teki niin kuin äitisi käski? Menee vielä pitkään ennen kuin poikaystävästäsi tulee miesystäväsi, jos tulee koskaan.
Sinun ei todellakaan tarvitse mennä itse esittelemään itseäsi poikaystäväsi sukulaisille, vaan poikaystäväsi tekee sen. Vai tekeekö?
vaikka tietysti jotain syytä tapahtuuneeseen on sinunkin käytökselläsi, ei luulisi keski-ikäisen naisen olevan noin lapsellinen, ettei viitsisi sanoa suoraan asioita vaan mököttäisi kuin mikäkin kakara. pistä kova kovaa vastaan. tai älä enää vieraile heidän luonaan ehkä hän silloin ymmärtää loukanneesi sinua