kanssa sinkku-siskot ja -veljet sitä ajatus- ja maailmankuvan fakkiutumista (lokeroitumista), jota alkaa tapahtua, kun ei toista ihmistä heijastamassa ajatuksia ja ideoita?
Itse pyrin pitämään yhteyttä samanikäisiin ihmisiin (kavereihin) (sekä sinkkuihin ja pariutuneisiin ja perheellisiin), pyrin olemaan ihmisten ilmoilla siinä missä olisin "pariutuneenakin" (ettei sammaloidu omaan himaansa), pidän yhteyttä sukulaisiini ja vanhempiini, järjestän arkirutiinit ja hoidan niitä siinä missä muutkin (pyykinpesut, siivoukset, kokkaamiset). Tuossa joitain asioita.
Olen kyllä huomannut että yksin oleminen on alkanut kovettaa mua vähän ihmisenä ja mun ajatusmaailmaa, mutta toivottavasti tulee eteen elämään kuuluvia tilanteita, jotka saavat pidettyä minun ajatukseni tuoreena ja elämän täyden elämän makuisena. No mut näillä joutuu menemään. :)
Itse pyrin pitämään yhteyttä samanikäisiin ihmisiin (kavereihin) (sekä sinkkuihin ja pariutuneisiin ja perheellisiin), pyrin olemaan ihmisten ilmoilla siinä missä olisin "pariutuneenakin" (ettei sammaloidu omaan himaansa), pidän yhteyttä sukulaisiini ja vanhempiini, järjestän arkirutiinit ja hoidan niitä siinä missä muutkin (pyykinpesut, siivoukset, kokkaamiset). Tuossa joitain asioita.
Olen kyllä huomannut että yksin oleminen on alkanut kovettaa mua vähän ihmisenä ja mun ajatusmaailmaa, mutta toivottavasti tulee eteen elämään kuuluvia tilanteita, jotka saavat pidettyä minun ajatukseni tuoreena ja elämän täyden elämän makuisena. No mut näillä joutuu menemään. :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Itse pyrin pitämään yhteyttä samanikäisiin ihmisiin (kavereihin) (sekä sinkkuihin ja pariutuneisiin ja perheellisiin), pyrin olemaan ihmisten ilmoilla siinä missä olisin "pariutuneenakin" (ettei sammaloidu omaan himaansa), pidän yhteyttä sukulaisiini ja vanhempiini, järjestän arkirutiinit ja hoidan niitä siinä missä muutkin (pyykinpesut, siivoukset, kokkaamiset). Tuossa joitain asioita. "
Mites nää eroaa keskiverto nahkakuulan arjesta? Luulisin, että seuran ja tekemisen laatu ja oma asenne on kuitenkin tärkeämmässä roolissa. Kirjatkin kelpaa itelle, ei ihmisistä oo mihinkään.
Kalenterissani on seuraavan kerran vapaata joskus huhtikuun loppupuolella, tungen itselleni niin paljon tekemistä ettei sitä pahemmin ehdi jäädä ihmettelemään omaa elämäänsä. Tuli aikanaan huomattua se, että kuinka vähän sitä saa aikaiseksi jos jää vain ihmettelemään maailman menoa ja nopeammin kuin tajusinkaan olin kuin viaton sivustakatsoja omassa elämässäni. Kaipa se "fakkiintuminen" on lähinnä rutiineihin kiinni kasvamista, eikä se mielestäni ainakaan ole suoraan sidoksissa siviilisäätyyn. Pitää vain itsensä liikkeellä, ei siihen sen ihmeempää tarvitse. :)
kalenterissa, tosin pääsiäisen ja helatorstaiviikonlopun olen ajatellut rauhoittaa niin täydellisesti kuin mahdollista (tavallisena viikonloppuna pitää viimeistään su-iltana aina aloittaa taas työt).
Kun on päivisin töiden puolesta 8-12 tuntia ihmisten kanssa tekemisissä niin välillä ei vapaa-aikana jaksaisi kuunnella edes kavereiden asioita. En oikein näe miten pariutuminen voisi ajatusmaailmaani muuttaa parempaan tai huonompaan suuntaan.
riittävät itselläni. En oikein ymmärrä mitä kaikenlaisella ulkoisella aktiviteetilla on tekemistä "ajatus- ja maailmankuvan fakkiutumisen" kanssa. Mitä enemmän ihminen viuhtoo sinne sun tänne sitä useammin ihmisen sisäinen maailma on täynnä tylsiä perusklisheitä....tämä siis on oma havaintoni/ennakkoluuloni. Toki harrastan viuhtomista jonkin verran, mutta en sen takia että sisäinen maailmani uhkaa jähmettyä. Pikemminkin sen takia, että saan päätä tyhjennyttyä kaikesta mitä sinne kertyy yksin tuumaillessa.