Mun avomies on ollut koko meän suhteen ihan kamala, mä en jaksa sitä enää ja ihmettelen edes miksi ylipäätänsä olen jaksanut sitä näin kauan, ehkä lapsen takia! Se on käyttänyt pillereitä ja valehellut mulle selän takana ja jopa pettänyt... Nyt se on alkanut tehä sitä että jos tulee pienikin riita niin se lähtee ryyppäämään uusien ryyppykavereiden kanssa ja tulee seuraavana päivänä takaisin, jos sillonkaan, tämä on otinen yö kun on pois ja viimeksi oli viisi yötä. Kannattaako sitä enää edes yrittää vai kannattaako sitä heittää mies pellolle? Alkoholistihan se on, eli "sairas", enkä me viittis sairasta ihmistä jättää!!! Entäs se pettäminen, luuletteko että se pettää minua taas, onko tämmösestä kokemusta?????
onko samanlaisia kokemuksia?
marrasmamma85
121302
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
..kannattaa lähteä tilanteesta pois. Siis erota. Lapselle tuollainen ei tee hyvää ja lapsella pitää olla edes yksi tolkuissan oleva aikuinen ihminen, joka hänestä välittää.
Kokemusta ei ole, mutta vierestä seuranneena ja maailmaa nähneenä voin sanoa, pelasta lapsesi normaaliin elämään. Lapsi ansaitsee parempaa.
Heitä se pellolle itsesi ja lapsen takia. Siellä baarireissuillansa voi hyvinkin pettää sua. Et sä ole sen äiti, joten älä vaivaudu miettimään sen alkoholismia ja muita juttuja. Itse se on kuoppansa kaivanut. Muista myös pysyä päätöksesi takana.
..sitä mieltä että ei tule mitään.. Itsellä samanlainen tilanne pari vuotta sitten.. Erottiin ja palattiin yhteen, lapsi oli pari vuotias. Mutta lopullinen ero tuli just katoamisen jälkeen, oli 5 päivää reissullaan. Siinä alkoi oma mielenterveyskin järkkymään. Kuka lapsesta pitää huolen jos isä on holisti ja äiti suhteesta sekaisin? Ota ja lähde.. Ei alkoholistia tarvi alkaa säälimään, se saa kyllä apua ammattilaiselta jos sitä haluaa. Sinä et häntä pysty pelastamaan. Meille kaikille on annettu vain tää yks elämä, sitä ei mun mielestä saa heittää hukkaan.. Jokainen toki itse valitsee, miten sen haluaa elää. Lapsen takia ei kannata jäädä huonoon suhteeseen, vaan nimenomaan erota. Lapsi voi hyvin jos sinäkin voit hyvin..
Ensimmäisenä syytös Sinulle: Miksi sinä eli lapsi sait lapsen? Eikö se ole sairasta että lapsi saa lapsen?
Kyseisen miehen luota kannattaa muuttaa heti pois tai sitten heittää hänet pihalle. Ihan olosuhteiden mukaan siis et sillei hei! Mitä nopeammin tämän teet, sen vähemmän kärsit. Ajattele mitä tällainen pilleriveikko ja sekäkäyttäjä voi tehdä lapsellenne tai/ja Sinulle?
Hyvät ihmiset! Älkää tehkö lapsina lapsia, vaan odottakaa niin kauan, kunnes tiedätte, kenen kanssa kannattaa lisääntyä hei!
Vaikken viittis tommoseen vastata (siis että miksi lapsi tekee lapsia)!!
Enpä sitä sillon ajatellut, myönnän olevani liian nuori semmoseen silloin mutta kannoin vastuuni lapsesta ja olen kantanut tähän päivään saakka... Lapsi on mulle tärkeintä maailmassa enkä kertaakaan ole sanonut että en olisi halunnut lasta tehdä! Jos haluan yrittää lapsen isän kanssa elämää jota en itse saanut kokea että vanhempani olisi yhdessä ja rakastaisi toisiaan niin tekeekö se minusta huonoa vanhempaa?!? Tämä tilanne vaan on toivoton ja myönnän vieläkin että olen liian nuori yksinhuoltajaksi mutta muuta mahdollisuutta ei ole, päätettiin nimittäin erota ja kai se aurinko paistaa sinne risukasaankin joku päivä... Ja jos minulla olisi ollut kristallipallo kun lapsen isän tapasin niin olisin silti tehnyt lapsen mutta ilman tätä miestä koska näinä surun hetkinä en olisi jaksanut ilman lasta, hän on ainoa joka nostaa minut sängystä uuteen päivään!!!
Mukava kuulla, että olet vastuuntuntoinen. Teppo uskoo sen. Hienoa, että olet ottanut eron hänestä. Hänen täytyy itse auttaa itseään. Jos oma lapsi ei ole syy auttaa itseä, niin silloin ei mikään auta. Ei se yksinhuoltajuus ole miehille mikään automaattinen turn-off - ei ainakaan samassa tilanteessa oleville. Eikä se monille muillekaan sitä ole hei!
iiiihanan empaattinen ja kannustava! Rakastan sua Tepi!!! :))))
Mulla jotenkin samanlainen tilanne,yhteistä taivalta takana 5 vuotta,2,5 vuotias poika ja nyt ero päällä,mies muuttu kun ootin poikaa, olihan aina juonu aika paljon, mutta sitten alko tulla sillon tällön kuvioihin myös ne pillerit,sanoin että jos ei lopu,niin ero tässä tulee.hetken kaikki sitten menkin ihan ok,mutta ei kauaa,sitten alko se huorittelu,ja kontrollointi.omia kavereita ei olis saanu olla lainkaan,ja 2 vuotta pysyinkin nätisti kotona,kun herra itse huiteli kaikki viikonloput missä lystäsi,mutta lapsen takia ajattelin jaksaa ja yrittää. sitten 2 vuotta sitten mies petti mua,ja kaiken lisäksi mun veljen tyttöystävän kanssa.jotenkin siitäkin mentiin eteenpäin.kännissä kuulemma vaan tulee tehtyä tyhmyyksiä.haukkumista,tappouhkauksia ja yksinäisyyttä,sitä tää on ollut,aina on luvannu muuttua, mutta eipä oo vielä näyttäny tapahtuvan.Nyt riitti,ja kun tosissani pistin mäelle,ni syy on hänen mielestään siinä että oon huora ja mulla on toinen mies,tai itseasiassa useita,koska hänessähän ei voi olla mitään vikaa.Nyt uhkaa tappaa itsensä jos en ota takasin,sääliks käy,mutta sit taas toisaalta ajattelee että kuinka paljon on ottanu mun tunteeni huomioon täs viime vuosina.sääli on sairautta.
Mä olen joka päivä astetta viisaampi vaikka näitä viestejä ei täällä ole niin paljoa. Mullahan on elämä tällä hetkellä itelläkin sekasin mutta yritän auttaa myös toisia. Mitä tulee haukkumiseen sun muihin niin anna mennä toisesta korvasta sisälle ja toisesta ulos! (meillä taas on ettei mies uskalla alkaa mua haukkumaan tuolla lailla, olen sen verran tulinen tapaus)Mitä tulee tuohon ittensä tappamiseen, se on aikuinen ihminen ja jos se sen tekee niin et sä voi sitä estää saatika tuntea syyllisyyttä, aikuisen ihmisen itsekäs päätöshän se on, ei sinun!!!
tuossa sun tilanteessa kannattaa katsella ympärilleen ihmisiä jotka välittää susta, niin mäki teen ja saan niistä voimaa!!!!!!!!
No tämän jälkeen heitin miehen pellolla, pakkasin jopa itse kaikki sen tavarat jotka löysin. Hän sitten lähtikin ja muutaman päivän päästä hän sitten yritti saada minua sänkyyn, kieltäydyin ja hän suuttui minulle ja nyt meillä on kuulemma niin huonot välit ettei hän voi tulla edes lasta katsomaan... Mä olen saanut asunnon ja sen remontti on valmis perjantaina ja huomenna se vuokraisäntä tulee katsomaan meän koiraa että kelpuuttaako se meän karvaturrin sinne!!! Että tämmöstä, olen nyt ajatellut ettei mun elämä ole oikeastaan mihinkään muuttunut, helpottunut vaan ettei tarvi miettiä mitä se mies tekee ja kenen kanssa ja koskas herra tulee kotiin!!!
Oma on mokansa jos ei lasta käy kattomassa, varmasti jos niin itsekäs on ni parempi myös muksulle.Meillä herra muuttanu nyt omaan kämppään,mut edelleen jatkaa sitä ruinaamistaan ja mun syyttelyä joka asiassa, onneks oon pystynyt pysymään tiukkana sen kans enkä oo antanu periks,välillä kyllä tuntuu että pää sekoo kun jatkuvasti tulee viestiä et tappaa ittensä ja et kattelee sit pilvenreunalta mua ja mun uusia MIEHIÄ. mutta kaippa se joskus rauhottuu, enkä loppuviimeks kumminkaan usko että mitään itelleen tekee.koitetaan jatkaa eteenpäin Minä,poitsu,koiruus ja 2 kissaa
Tänään sain uuden asunnon siivotta ja viikonloppuna ois muutto.
Hyvä vaan, annat mennä toisesta korvasta sisälle ja toisesta ulos, sitä kaduttaa ja se yrittää vyöryttää sen pahan olon sulle, kyllä se itekki huomaa kohta kuinka naurettava se on ja kyllähän sä varmaan itekki olet huomannu ettei se itelleen mitään tee kerta ei ole tehny jo, parempi pojan kannalta!! Meillä taas mies saattoi oikeasti itselleen tehdäkki jotakin ja ennen sitä sai pelätä, joten siitäki kokemusta on mutta nykyään mua ei enää jaksa kiinnostaa, niinkuin jo aikasemmin sanoin, se on oma ratkaisu sekin!!!
Sulla on onneksi tuota sakkia siellä, mullaki on koira ja alussa kun masensi niin oli se kiva että joku tuli repimään sängystä ylös!!! Kyllä saa tätä minun pikkuperhettä kiittää että on jaksanut eteenpäin!!!