Mitä voisin miehelle antaa?

"Naiset ovat todella narsistisia ja luulevat itsestään lähes poikkeuksetta liikoja"

Näin kirjoitettiin tuolla toisaalla. Naiset kuvittelis saavansa kenet tahansa ja ottavat itseensä, kun mies ei sitten lämpenekään. Olen tällaiseen ajatuksenheittelyyn törmännyt aiemminkin täällä palstoilla ja ihmetellyt kovin. Tällainen ei nimittäin kuulu kokemuspiiriini ollenkaan. Tämä voi tietenkin olla jokin sukupolvikysymys (itse 40) tai sitten mun piirini ovat ihan toista maata. Mutta on sanottava, että vallitsevampana ajatustapana on sellainen, että ei olla tyytyväisiä siihen, mitä ollaan, on ihan liikaa tuolla ja ihan liian vähän täällä, mä en kyllä kelpaa kenellekään... Ja objektiivisesti katsottuna on tietenkin kyse ihan ok-näköisistä ihmisistä.

Mutta en väitä vastaan, kyllä niitä itsestään liikoja luulevia naisia varmasti on, mutta että peräti enemmistönä, sitä en oikeastaan usko. Ja mistäs sen tietää, jos vaikka tällaisen väitteeen esittäjä luulee itsestään liikoja, kun päätyy pakkeja antamaan "itsestään liikaa luuleville naisille"?

Mutta sopivasti itsetuntoa pitäisi tietenkin löytyä. Ja sehän pitäisi löytyä nimenomaan itsestä, eikä muiden mielipiteistä. Jos yksi sanoo, että olet kivannäköinen, niin itsetunto olisi katossa, mutta kun seuraava haukkuu paskaksi ihmiseksi, ollaan taas ihan maassa.

Omalle kohdalle väännettynä sitten. Tiedän, että on monia, joille en kelpaisi. Ei se haittaa, en minäkään heistä ole kiinnostunut. Mutta tunnen kuitenkin, että minulla on ihmisenä ja naisena hyvinkin paljon annettavaa sille oikealle, kun hän tepastelee elämääni. Tämä ei ollut minulle mikään itsestäänselvyys. Eron jälkeen tunsin todellakin, että minusta ei taatusti olisi iloa kenellekään miehelle. Eikä minusta varmaan olisi ollutkaan. Mutta itseensä tutustuessaan sitä on oppinut rakastamaan ja arvostamaan itseään. Ihan sopivassa määrin - ainakin omasta mielestäni. Ja nyt kevään koittaessa on miehetkin alkaneet näyttää jo aika houkuttelevilta...

Mitä mulla sitten on annettavaa? Ei muuta kuin tämä itseni tällaisena kuin olen. Ja jossain on se toinen, joka toivoo juurikin sitä.
6444
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

"Näin kirjoitettiin tuolla toisaalla. Naiset kuvittelis saavansa kenet tahansa ja ottavat itseensä, kun mies ei sitten lämpenekään."

No onhan näitä Susanna Kurosia jonkun verran, toisaalta luulen että toi on yleisempää "nuorten aikuisten" parissa varmaan sukupuolesta riippumatta. ... ja liittyy siihen kun etsitään ihmistä vain ulkonäön/ p-puhumistaitojen perusteella.

Ps. Ihan hienosti kirjoitit itsestäsi. Eiköhän tuolla asenteella ala muodostumaan kohta jonoa oven taakse, joudut vielä hommaamaan jonotusnumerokoneen oves taakse... " Kiva", terveen itsetunnon omaava, ja luonnollinen nainen, jota oikeasti kiinnostaa mies ja hänen erilaisuutensa ;) ilman mitään naisasiaunionin määrittelyjä ... on jo aika pitkällä onnettaren suosioissa ... luulisin... jos siihen nyt onnea tarvitaan ?!

Äänestä
  • Voi tosiaan olla tuollainen ikäkausikysymys. Nyt sitä on niin paljon viisaampi....

    Joskus tuntuu, että se hyvän kumppanin löytäminen on todellakin pelkkää onnenkauppaa. Mutta jospa sitä minunkin osalleni sattuisi joskus. Kiitos rohkaisevista sanoistasi. Tässähän taas itsetunto nousee... ai niin, mutta eihän sen pitänyt toisten sanomisista mihinkään muuttua... :)

    Äänestä

Kyllä sulla mahdollisuuksia on, jos olet hyvä seksissä ja sulla on oikea asenne.

Äänestä
  • Niin, toinen palstoilla esiintynyt ihmeellinen tietäämys on: "naiset luulee olevansa hyviä seksissä, vaikka eivät ole." Mun mielestäni tässä asiassa "hyvyys" on mitä suuremmassa määrin riippuvainen molemmista osapuolista, yhdessä voi kehittyä "paremmaksi" ja löytää kenties uusia tapoja nauttia toisistaan ja antaa toiselle nautintoa. Mutta tämä nyt on lähinnä teoriaa, koska en voi kehuskella seksikumppanieni määrällä.

    Äänestä

olla vähemmistö niitä itsestään liikoja luulevia naisia, siitä olen samaa mieltä.
Mutta he tuovat mielipiteensä esille muita "äänekkäämmin" usein myös toisten puolesta... voisiko siitä johtua se käsitys että heitä olisi "enemmän"
Ja nuorethan ovat "aina" oikeassa, sukupuoleen katsomatta ;)

Äänestä
  • ole muuta, kuin onnettomien miesten puhetta. Hehän nimenomaan kunnioittavat itseään arvostavaa naista, mutta eivät sellaista itselleen saa. Siksi yrittävät alistaa niitä naisia, jotka erehtyvät heidän vaikutuspiiriinsä. Saavat siitä edes jotakin lohtua. ;(

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


nainen yksin on kirjoitti:

"Naiset ovat todella narsistisia ja luulevat itsestään lähes poikkeuksetta liikoja"

Näin kirjoitettiin tuolla toisaalla. Naiset kuvittelis saavansa kenet tahansa ja ottavat itseensä, kun mies ei sitten lämpenekään. Olen tällaiseen ajatuksenheittelyyn törmännyt aiemminkin täällä palstoilla ja ihmetellyt kovin. Tällainen ei nimittäin kuulu kokemuspiiriini ollenkaan. Tämä voi tietenkin olla jokin sukupolvikysymys (itse 40) tai sitten mun piirini ovat ihan toista maata. Mutta on sanottava, että vallitsevampana ajatustapana on sellainen, että ei olla tyytyväisiä siihen, mitä ollaan, on ihan liikaa tuolla ja ihan liian vähän täällä, mä en kyllä kelpaa kenellekään... Ja objektiivisesti katsottuna on tietenkin kyse ihan ok-näköisistä ihmisistä.

Mutta en väitä vastaan, kyllä niitä itsestään liikoja luulevia naisia varmasti on, mutta että peräti enemmistönä, sitä en oikeastaan usko. Ja mistäs sen tietää, jos vaikka tällaisen väitteeen esittäjä luulee itsestään liikoja, kun päätyy pakkeja antamaan "itsestään liikaa luuleville naisille"?

Mutta sopivasti itsetuntoa pitäisi tietenkin löytyä. Ja sehän pitäisi löytyä nimenomaan itsestä, eikä muiden mielipiteistä. Jos yksi sanoo, että olet kivannäköinen, niin itsetunto olisi katossa, mutta kun seuraava haukkuu paskaksi ihmiseksi, ollaan taas ihan maassa.

Omalle kohdalle väännettynä sitten. Tiedän, että on monia, joille en kelpaisi. Ei se haittaa, en minäkään heistä ole kiinnostunut. Mutta tunnen kuitenkin, että minulla on ihmisenä ja naisena hyvinkin paljon annettavaa sille oikealle, kun hän tepastelee elämääni. Tämä ei ollut minulle mikään itsestäänselvyys. Eron jälkeen tunsin todellakin, että minusta ei taatusti olisi iloa kenellekään miehelle. Eikä minusta varmaan olisi ollutkaan. Mutta itseensä tutustuessaan sitä on oppinut rakastamaan ja arvostamaan itseään. Ihan sopivassa määrin - ainakin omasta mielestäni. Ja nyt kevään koittaessa on miehetkin alkaneet näyttää jo aika houkuttelevilta...

Mitä mulla sitten on annettavaa? Ei muuta kuin tämä itseni tällaisena kuin olen. Ja jossain on se toinen, joka toivoo juurikin sitä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu