Olen ihastuunt varattuun naiseeen.
Yhtä tuskaa, ei tiedä kuinka edetä tai peruuttaaa.
Antaisiko vain olla ja unohtaisi, aika tekee varmaan tehtävänsä...muistot vain jää
Tämä kirjotus ei ollut suoraan kenellekään, omaa tuskaani vain yritän purkaa...jonnekin
Yhtä tuskaa, ei tiedä kuinka edetä tai peruuttaaa.
Antaisiko vain olla ja unohtaisi, aika tekee varmaan tehtävänsä...muistot vain jää
Tämä kirjotus ei ollut suoraan kenellekään, omaa tuskaani vain yritän purkaa...jonnekin
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tiedätkö, varatut naisetkin voivat ihastua tai jopa rakastua. Oletko ottanut selvää hänen tunteistaan?
itse olen varattu ja työskentelen ravintola-alalla....kaiken maailman ehdotuksia on siis sadellut tässä vuosien varrella....en niitä tosin noteeraa millään lailla...mutta nyt on päässyt käymään niin että työpaikallani on alkanut käymään mies johon olen korviani myöten ihastunut....odotan aina kun olen vuorossa että tämä mies tulisi juomaan kahvikupposensa ja juttelemaan niitä näitä kanssani tiskille....hänen tunteistaan minua kohtaan en tiedä kun en ole kysynyt enkä voisi edes kysyä sillä olen varattu ja myös hän tietää sen....rivien välistä olen lukenut pieniä kiinnostuksen merkkejä minua kohtaan...mutta....kyllähän se vain niin on että niin varatut kuin vapaatkin ihastuvat uusiin ihmisiin....
Piste!
Seuraava kysymys!
Tähän saakka olen ollut samaa mieltä kuin tuo piste, nyt vaan sattui omalle kohdalle ja pasmat heti sekaisin...
elämä ei ole aina niin yksiselitteistä,eikä tunteitaan voi määräillä,niin se vain menee...
Elämä ei tosiaan ole aina noin mustavalkoista. Joskus siitä löytyy harmaan ja joskus sateenkaaren värisävyjä. Tunteita ei vain voi kytkeä on/off- napilla pois päältä vaikka haluaisikin. Sen ymmärtää sitten kun on itse sen henkilökohtaisesti kokenut.
mutta onneksi ihmisellä on järki!
Tai siis ainakin pitäisi olla?
Olen itse kerran työpaikalla rakastunut tulisesti mieheen, josta sitten sain kuulla että hän oli varattu ja lisäksi hänellä oli avokki paksuna..
Kohta a.) Käyttäkää niitä sormuksia sitä varten ne on! Vaikkette menis naimisiin niin menkää edes kihloihin jotta muut näkee että tuo on varattu. Silloin tällaisilta turhilta ihastumisilta ainakin osittain vältyttäisiin, sillä itse en edes kykene ihastumaan mieheen jolla on sormus! Mutta tällä kun ei ollut ja meillä selvästi oli sähköä ja säpinää, niin menin päätä pahkaa rakastumaan.
Kohta b.) Se nyt vaan ei mene niin että täytyy saada kaikki minkä tahtoo.
Tuntuu vaan ettei ihmisillä nykyään ole munaa edes yrittää tapella mielihalujaan vastaan, voivotellaan vaan että "ei tälle mitään mahda".
Haloo, oletko edes YRITTÄNYT?
Kohta c.) Sekin mies ihastui minuun aivan selvästi, mutta minä en häntä alkanut vikitellä kun kuulin että on varattu.
Meille syntyi "sanaton sopimus" että päätimme antaa molemminpuolisen ihastuksemme tulla ja mennä. Minä en enää katsellut häntä ja hänkin lopetti minun vilkuilemisen. Lopulta emme enää olleet edes vaivautuneita jutellessamme.
Tästä kaikesta on nyt pari vuotta ja aluksi ajattelin että kuolen, mutta nyt kun töissä näen hänet niin en tunne mitään, muuta kuin syvää kunnioitusta:)
Moni muu mies olisi vaan lähtenyt kelkkaan ja unohtanut kotona odottavan naisen ja uunituoreen vauvan.
Ja tämä kaikki tapahtui vain koska päätimme näin tapahtuvan, olisimme tietysti voineet valita toisin, mutta silloin emme voisi olla näin ylpeitä itsestämme..
Tuli hieno tunne kun näin kyseisen miehen kaupassa naisensa ja vauvansa kanssa.
Miksi olisin halunut tuhota tuon söpön pikkuperheen?
oon rakastunut varattuun mieheen :( Olemme samassa työpaikassa, mutta näemme harvoin.
Olen itsekin varattu, 9 vuotta avoliittoa takana päin. 2 lastakin mulla on.
Ihan kamalaa. Mietin häntä koko ajan, mutta kenellekään ei voi kertoa asiasta. Yritän aina unohtaa hänet, mutta heti kun taas näemme, menee plasmat viikoksi aivan sekaisin.
Tiedän sun tuskasi. Onneksi unissa voi tapahtua mitä vain. Unessa voi olla vapaa ja tehdä mitä haluaa...
on se vaikeaa, olla varattu ja huomata olevansa ihastunut sinkkuun.
Esteitä ei olisi, muuta kuin tunne-esteitä, mutta aalto liikettä mennään eteenpäin.
Olen sinkku ja ollut jo pitkään ihastunut varattuun mieheen. Ei ole auttanut aika, eikä muut miehet. Ihastus jatkuu vaan välillä vahvempana ja välillä lievempänä...mitään sen suurempaa välillämme tuskin tapahtuukaan.
ettei mitään muuta tapahdu, sen ymmärtäminen ottaa kovasti voimille.
Ei sielu jaksa taipua...
ei tarkoittaa tuntii odottaa kaffeja tajusitko mulla on kexejäkin tuuppas
keksejä...nam, onko dominoja?
olen ihastunut sinkkumieheen.
Mission impossible. Tää on ihan hanurista.
Kyllä se vaan niin on, ettei ihastumiselle/rakastumiselle voi mitään, oli se sitten työtoveri tai joku muu...itse avoliitossa ja TAJUTTOMAN rakastunut...se vaan on niin. Tunteilleen ei voi mitään!!
Ei aikaa joka tunti vaan ajatella.
mut koiraa mitä mä teen ei ole kieltä ja olemme eri lajia?
mitä muut ajattelisi? ja entäs ikäero se on 3 mä 40?
Kuin kivelle ne istumaan
Minä varattu nainen olen ihastunut varattuun mieheen, työpaikalla.
Minulla on mielestäni tähän oikeus, koska mieheni on sairas sellaisella tavalla, että suhteemme on enemmänkin kämppäkaveruutta.
Vai oikeus koska mies on sairas...hah hah...Niin kauan kuin olet hänen kanssa liitossa, ei ole oikeuttakaan!
kaikkia faktoja. Nim. merk. itsellänikin sairas mies.
mitä hittoa te teette varatulla miehellä????Antakaa olla ja elekää rikkoko toisten suhteita jos teilä ittellänne on huonosti omas kans!!varatut on varattu,eiks mene pääkoppiin!!!!!
Tiedän tunteen. Olen ihastunut varattuun mieheen(ei naimisissa) ja olen varattu(en naimisissa). Olen yrittänyt unohtaa ja tehdä vaikka mitä, jotta tunne menisi ohi, mutta kun se ei vaan mene. Kai se on sitä, että kun suhde menee alamäkeä ja mikään ei onnistu, niin sitä rakastuu/ihastuu toiseen. Rankkaa.
käytä aivojasi,anna varatut miehet olla ,miksi haluat pilata toiselta naiselta,ei varatut miehet omaansa jätä,jos heilä vain "yksi" syrjähyppy vahingosa sattuu,hankkikaa omat!!!
En itseasiassa ollut edes ihastunut työkaveriini, joka on melkein 10 vuotta minua vanhempi ja naimisissa. Minä olin homannut sormuksen hänen sormessaan. Hän on todella hyvännäköinen. Mutta yksissä työpaikan illan istujaisissa hän sitten teki aloitteen, alkoi flirttailemaan kanssani ja tanssimme illan aikana. Sen jälkeen en voinut olla ajattelematta häntä. Olen itsekin kihloissa. Noh, tuli seuraavat työpaikan juhlat, jossa flirttailimme enemmän ja toki olimme töissäkin flirttailleet, kuitenkin hillitymmin. Noh, tapahtui yhtä jos toista, mutta tämä työkaverini joutui vaitamaan työpaikkaa (samassa firmassa mutta eri paikassa töissä) joten emmä nähneet enää päivittäin. Mikä oli loppujen lopuksi hyvä molempien kannalta, sillä muuten olisi voinut 2 parisuhdetta mennä rikki. No kyllä tunteet vieläkin tulee pintaan kun välillä näemme toisiamme. Odottelen vaan seuraavaa työpaikan juhlaa, jossa näemme.
Ihmeesti sitä vaan ihastuu työkavereihin kun viettä työkavereiden kanssa 8 h/päivä ja 5pvä/vko ja sen oman rakkaansa näkee vain iltaisin (joskin silloinkin molemmilla omia harrastuksi) ja nukkuu yhdessä niin en todellakaan ihmettele, miksi työpaikkaromanssit ovat niin yleisiä.