Olen 55-vuotias mies. Avioliitossa, lapsia, jo lastenlapsia.
Vaimo on nuorempi. 49-vuotias. Kotona on hankalaa.
Saan tehdä lähes kaikki kotityöt. Vaimo harrastaa, hän on sairastunut. Diabetes ja nivelrikot.
Hän ei halua seksiä, tai jos haluaa, niin ei se onnistu. Hän on niin jumalattoman ylipainoinen, että ei siitä hommasta tule mitään.
Onko tässä minun elämäni?
Ihmetellä ja istua takapihalla? Poltella nuotiota? Juoda kaljaa?
Mitä tässä voi tehdä? En haluaisi kotoakaan lähteä.
Vaimo on nuorempi. 49-vuotias. Kotona on hankalaa.
Saan tehdä lähes kaikki kotityöt. Vaimo harrastaa, hän on sairastunut. Diabetes ja nivelrikot.
Hän ei halua seksiä, tai jos haluaa, niin ei se onnistu. Hän on niin jumalattoman ylipainoinen, että ei siitä hommasta tule mitään.
Onko tässä minun elämäni?
Ihmetellä ja istua takapihalla? Poltella nuotiota? Juoda kaljaa?
Mitä tässä voi tehdä? En haluaisi kotoakaan lähteä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Vaimosihan on naisena muuten parhaassa iässä paitsi vaihdevuosiin liittyvät ongelmat saattavat vaivata, vai mitä? Mutta siihen on olemassa kyllä lääkkeitä. On luonnonlääkitystä, liikuntaa ja lääketiedekin tulee avuksi.
Usein seksi ei maistu tuon ikäiselle naiselle. Syitä on monia muitakin kuin vaihdevuosioireet. Mainitsit diabeteksen ja ylipainon. Molempiahan hoidetaan ensisijaisesti liikunnalla, toisinaan ruokavaliolla lisäksi.
Ei suurikaan ylipaino sinänsä estä harrastamasta seksiä vaimon kanssa. Tapoja on vaikka minkälaisia. Tuli vain mieleeni, että vaimo saattaa olla masentunut sairauksien, iän ja ehkä jonkin muunkin vuoksi.
Tuo, ettei seksi onnistu, ei ole yksin vaimon tai ylipainon syy - eihän?
Mitäs joskus yllättäisit vaimon jollakin hänelle mieluisalla tavalla? voisi vaimokin pelkästä hämmästyksestä innostua erilaiseen seksiin.
sekä diabetesta hoidetaan kyllä ensisijaisesti ruokavaliolla, ei liikunnalla. Liikunnan merkitys on minimaalinen, jos ihminen mättää suuhunsa vain yhtäkin ruokaa/juomaa LIIKAA.
Esimies on nyt vähän hakoteillä... kyllä liikunta on yksi diabeteksen hoidon oleellinen kulmakivi, se nimittäin edistää kaikkien hormonien toimintaa, myös insuliinin ja myös veren sokerin alentumista...
Mutta minä kallistun kyllä tiukemman ruokavalion kannalle, ja sitten siihen yhdistettynä liikunta. Verensokerit eivät taatusti laske ellei ruokavaliossa rasvojen käyttöä (myös sokerin) vähennetä oikein kunnolla.
Kun paino laskee, samalla verensokeritaso vähenee, ja liiikunta vie sokerit verestä tehokkaammin lihaksiin. Liikunnallahan on samalla monia muita plus-tekijöitä, sen toki kaikki tiedämme.
Nivelrikkoisena (riippuu vaikeusasteesta) ei aina onnistu vauhtiliikunta, joka hoitaa painonpudotuksen. Siksi tervehdyttävä vähäkalorinen ravinto on tässä tapauksessa se hoidon ykkösasia. Se muuten saa koko perheen paremmalle ruokavaliolle.Sitten kuntoon sopiva liikunta ehdottomasti mukaan.
sanonko mitä.
Saat mahtavan tilaisuuden toteuttaa käytännössä vihkivalan "myötä- ja vastamäessä" -lupausta. Nyt on sitten se vastamäki. Voit osoittaa vaimollesi käytännössä miten häntä tuet ja rakastat hänen vaikeuksissaan.
Onnenpoika.
Pahalta vaikuttaa tilanne!!! Itse olisin tosi alamaissa jos joutuisin yksin kaikki taloushommat tekeen ja jos puolisolta ei seksiäkään heruisi. Olisin kyllä tosi masentunut!!!! Ja mikä vielä pahempaa, toinen on sairas!!! Joten ei oikeen pysty vaatimaankaan mitään ilman että saa "sadistin" leiman otsaan. Jos olisin itse tuossa tilanteessa yrittäisin ensin puhua vaimolle siitä miten nyt täytyy yrittää tehdä jotain tuon lemmiskelyn suhteen. Yirttäisin romantiikkaa yms. ja eri asntoja. Jos vaimo ei tähän ala niin ei jää vaihtoehdoksi muutakuin etsiä itselleen uusi harrastus. Tekisi melkein mieleni sanoa että hae itsellesi salarakas mutta ehkä olisi parempi koettaa täyttää elämänsä jollain uudella ja mielenkiintoisella tekemisellä vieraisiin menon sijaan. Jos muuten on tyytyväinen perheeseensä voi näes käydä niin että petturuus tulee sillälailla kalliiksi. Kalastusta ja metsäsätystä kaveredien kanssa, maalaamista tai autoilua tai matkustelua tai mitä vaan mitä voisit tehdä itseksesi ja joka olisi vain sinua varten jotta arjessa olisi joatin muutakin kuin sairas vaimo. Lykkyä tykö...
Kerrohan vaimollesi tuntemuksiasi. Aloita hänen sairauksista, diabeteksesta ja nivelrikosta. Ne eivät pysy kurissa ja pahenevat pahenemistaan ylipainon takia. Kerro, ettet voi laihtua hänen puolestaan! Pieni pyöreys menettelee, mutta jumalaton ylipaino ei. Se haittaa vaimon terveyttä, mielenterveyttä ja muuta hyvinvointia. Tämän lisäksi myös sinun.
Voi sinua ressukkaa. Kyllä miehetkin kaikkea näköjään sietävät. Ehdottaisin vaimolle painonvartijoita.Kyllä ne halutkin heräävät kun läskit lähtee...itse en siedä ylipainoa itsessäni enkä muissa, enkä tykkää katsella miehenkään kaljamahaa. Harrastakaa yhdessä vaikka liikuntaa!Uinti käy vaikka nivelrikkoisellekin.
Mielestäni paljonkin. Ottaen huomioon elämäntilanteenne, teillä on mahdollisuudet jopa radikaaleihin ratkaisuihin.
Muuttakaa kahteen eri asuntoon ja käykää sitten toisillanne "kylässä". Olis vähän niin kuin vieraissa kävis :) Sinä pärjäät miehenä oikein hyvin, koska hallitset jo kotihommat. Vaimosi voisi intoutua kuntoilemaan ja laihduttamaan, kun olisi semmoinen puolisinkku olo ja voisi keskittyä pääasiassa vain itseensä.
Kun seksi alkaa taas sujua, voisi sitä yhteenmuuttoakin taas ajatella, jos siltä tuntuu.
yksinäisten miesten valtakuntaan.kaiken annoit, kaikesta pidit huolen.hoidit raha-asiat.korjasit autot.pidit huolta,että kaikki rullaa.palkkioksi sait nojatuolin nurkasta.siellä saat istua niin kauan kuin joku kutsuu,jos ja kun tulee ongelmia.minä istun saunalla ja juon kaljaa,tuiojotan kiukaan liekkeihin.mies 57v
Otettakoon nyt ensimmäiseksi huomioon se, että ap:lla on sairautensa ja ylipainonsa kanssa kamppaileva masentunut vaimo. Siitä suosta pitäisi jollakin voimin päästä ylös. Haukkumalla se ei onnistu, niin että jospa kokeiltaisiin toista tapaa.
Mitä sitten tulee teihin "kaikkensa antaneihin" marttyyrimiehiin, niin osaatte kyllä sujuvasti luetella kaikki vuosien aikana tekemänne uhraukset perheen eteen. Liekö aivan päiväkirjoihin perustuvia tietoja erilaisista antamistanne uhrilahjoista; kuinka paljon tienasin, montako kertaa vaihdoin autoon öljyt ja pesetin pikapesussa ja vein huoltoon, kuinka usein kävin pankissa ja maksoin laskuja, monestiko liittomme aikana imuroin, latasin pesukoneen sekä tiskikoneen, vaihdoin vauvanvaipat, pesin ikkunat, haravoin pihan, tein lumityöt...mahtaako olla ylhäällä myös se, että kuinka monta yhdyntää suoritin. Määrä on tärkeää, se kertoo kaiken.
Entä kuinka mittavat ovat saavutuksenne tunnepuolen urotekojen puolella? Niiden, joita ei voida ilmaista määrällisillä suureilla.