Vaimollani on ollut romanssi toisen miehen kanssa muutaman kuukauden. Tilanne tuli tietooni jo alkumetreillä ja hän selitteli, ettei mitään ole. Viestittely ja tapaamiset kuitenkin jatkuivat ja olin luovuttaa. Hän vakuuttii tilanteen olevan päättynyt ja vannoi, ettei mitään enää tapahdu. Peli kuitenkin jatkui, kunnes sain tietooni sen pahimman ja ahdistavimman tiedon, hän oli jatkanut suhdetta ja mennyt vieraan kanssa sänkyyn. Tuolloin lennätin sormukset ja ilmoitin lähteväni. Hän pyysi anteeksi sekä vakuutti jälleen, että nyt se on todella loppu. Ehkä nyt tuntuukin, että olisi tosissaan lopetttamassa, mutta pelottaa taas petetyksi tulemisen tunne. Olen harkinnut erota, koska pelkään etten pysty antamaan anteeksi enkä kykene jatkamaan suhdetta, kun tiedän mitä on tapahtunut. Haluaisin kuitenkin ehkä jatkaa, koska meillä on lapsia. On vain tyhjä olo enkä todella tiedä mitä teen. Onko muilla miehillä vaastaavia kokemuksia ja oletteko selvinneet tilanteen ylitse. Pystyykö luottamusta koskaan palauttamaan ja kipeän asian kanssa elämään?
Kun vaimo pettää
petetty mies
61942
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Juu okemusta on ja myös lapsia avuoliitosta.Itse vuosia elin eipäs juupas tilannetta, eli vmo petti eri miesten kanssa ja pyyteli anteeksi vedoten alkoholin sekoittaneen pään.Lopulta halusi eron ja sehän siitä tulikin.Jälkeenpäin tajusin mikä merkitys on luottamuksella tai sen puutteella parisuhteessa.Oma elämä on helpottunut ja lasten myös eron myötä.Itse ei tarvitse enää olla jatkuvassa epätietoisuudessa mitä tulee tapahtumaan ja toisaalta jatkuva epäily muuttaa parisuhteen kyttääjä-kytättävä suhteeksi joka tuhoaa sitä ennestään sisältä.Arvelen myös ex-puolison elämän helpottuneen eron myötä.Eli kokemuksen kautta voin suositella eroa,vaikka jokainen tilanne onkin erilainen.Kun kerran luottamus menee sitä on todella vaikea saada normaaliksi.
...tapauksessa on tuo vaimosi välinpitämättömyys sinua kohtaan. On toki aivan täysin normaalia, että alkumetreillä tai ns. kovien todisteiden puuttuessa vaimosi ei ole laulanut tietojaan ja katkaissut suhdetta, mutta tuo että vaimosi ei ole herännyt siihen, miten väärin hän tekee kielii kahdesta eri vaihtoehdosta.
1. Hän on täysin tunteeton sinua kohtaan ja olet hänelle vain lastenne isä ja toinen talovelan maksaja. Tässä tapauksessa ei liittonne tule kuntoon ikinä. Vaimosi tunteet sinua kohtaan voivat palata hetkeksi, mutta et koskaan saa selville ovatko hänen tunteet oikeaa rakkautta, vai pelkoa kaiken menettämisestä. Tähän malliin sopii toteamus, että hän petti itseään varten ja hän ei välittänyt sinusta.
2. Suhde oli liian alkuvaiheessa, jotta vaimosi olisi osannut painaa jarrua. Hänen mielestä harmiton viestittely ja ehkä yhteiset lounastapaamiset saivat jatkua epäilyistäsi huolimatta, koska ne eivät tuntuneet mitenkään hirveän vääriltä. Vaimosi ehkä koki jotain suurta ystävyyttä ja sielun peiliä tässä uudessa miehessä ja tunne on vienyt hänet mukanaan. Sinun epäilyksesi ovat itseasiassa antaneet tilaa hänen tunteilleen, koska tämä uusi mies ei epäile häntä mistään ja on kaikin puolin ihana. Se että vaimosi kielsi asian on ihastuneen ihmisen kykyä kieltää se mikä on järkevää ja oikein, jotta voisi antaa tilaa sille, mikä tuntuu niin hyvältä. Tällaisen tunteen vallassa elävä ihminen voi hyvinkin mennä siihen seksiin saakka, ajattelematta oikeasti mitä on vaakakupissa. Tähän osuus hyvin lause, että vaimosi petti sinua itseään varten ja oli pakotettu unohtamaan sinut, jotta pystyi sinua pettämään.
Miten sitten selviät... Jos vaihtoehto 1 on totta, niin et selviä kuin eroamalla. Jos vaihtoehto 2 on enemmän totta, selviät sillä että mietit mitä vaimosi sai tästä sivusuhteesta. Hän luultavasti täytti sillä jotain mitä ei sinulta saanut. Täytät sen kohdan ja suhteenne voi alkaa kukoistamaan. Unohtaminen on myös tahdon asia. Jos vellot kärsimyksissäsi ja katkeruudessasi, et voi koskaan unohtaa. Jos mietit niitä hyviä asioita joita elämässä on, on unohdus mahdollista.
Hei!
Luottamus on kaiken a ja o, sen kun kerran menettää ei sen takaisin saaminen ole todellakaan helppa. Aika tietysti parantaa syvimmät haavat, mutta kokonaan et asiasta tule todennäköisesti koskaan päöäsemään irti.
Menee pitkiä aikoja ettei asia ole mielessä, mutta aina joskus se pilkistää uudelleen mieleen ja tuska palaa.
Asioihin suhtautumine on tietysti hyvin yksilöllistä, mutta vaarana on että varjon se tulee jättämään loppuelämään. Itse en pysty luottamaan 100%:sti, ja varsinkin kun rakkaudelle jos ei saa haluamaansa vastakaikua niin asia palaa pintaa.
Asia on saanut minut muuttumaan myös ihmisenä, koska nyt olen myös alkanut seurailemaan menoaja ym. kaikki johtuu luottamuksen murenemisesta. Toivottavasti sinä saat luotamuksen takaisin ja elät onnllisena. Aikaa ja voimavaroja se joka tapauksessa kysyy, lisäksi lopputulos on epävarma. Voimia!
Hyviä kommentteja muilta. Itse olen nainen ja meillä on ollut samanlaiset kuviot jo pitemmän aikaa. Siis mieheni on pettänyt. Kaikki alkoi viime keväänä, mies rakastui työkaveriinsa ja jätti meidät, minut ja lapset. Tosin silloin en tiennyt, että miehellä oli toinen. Aavistelin vain, koska mies kielsi täysin naaman värähtämättäkään asian. Luulin, että mies on 40 kriisissä, kun on pitkä liitto takana.
No, mies halusi palata kotiin. Otin takaisin, koska luulin, että on saanut selvitettyä asiansa. Vielä mitä! Tajusin, että jossain on vikaa, energia välillämme valui kirjaimellisesti jonnekkin ulos. Mies oli paikalla, mutta henkisesti poissa. Sitten kävi käry. Tuli valinnan paikka joko hän tai minä. Rakastin vielä miestäni, en halunnut noin vain luovuttaa. Ajattelin, että lastenkin vuoksi yritetään korjata asiat. Nyt on mennyt melkein vuosi ja huomaan, homma ei ole muuttunut miksikään. Minä en voi enää luottaa, eikä vierelläni enää ole samaa ihmistä, joka hän oli joskus kauan sitten. Harmittaa vaan kun luulin, että saamme asiat korjattua. Hukkaan heitettyä energiaa sanon minä. Täytyy olla aika laajasydäminen ihminen että voi uskottomuuden anteeksi antaa. Tiedän, sillä minä en voisi koskaan tehdä samoin.
Kyllä, varmaan vaimosi tällä hetkellä saa toiselta jotain sellaista, mitä ei sinulta saa. Päästä irti, se sattuu, mutta mitä on olla liitossa, jossa koko ajan epäilee riitänkö? Aika monet ihmiset on sellaisia, että jos sisällä alkaa tuntumaan tyhjältä, niin etsitään/löytyy lohduttaja. Sen sijaan pitäisi ensin keskustella oman kumppaninsa kanssa, miksi tunnen näin.Onko mitään korjattavissa.
Voimia sinulle, mitä ikinä päätätkin. Toivottavasti en kuulostanut kovin katkeralta. Tämä oli minun tarinani. Harmi, kun ne uskolliset ei koskaan kohtaa keskenään.Tulisikohan siitä mitään ? Ja monesti ne uskottomat havahtuvat paljon myöhemmin huomaamaan, mitä menettivät. Silloin on usein jo liian myöhäistä.
Kyllä tuo unohtaminen ja anteeksiantaminen on vaikeata?
Oma vaimoni petti ensimmäisen kerran reilu viisi vuotta sitten ja kun vähän olin päässyt siitä yli niin taas tuli toinen mies kuvioihin... Siitä on nyt vuoden verran eikä kyllä yhtään ole toistaiseksi helpottanut. Joka toinen päivä harkitsen eroamista, mutta en millään haluaisi lopettaa pitkää liittoamme vaikka se olisikin ainoa oikea ratkaisu. Lapsia on ja talokin menisi myyntiin.
Meillä juttu alkoi viimeksi niin, että vaimo selitti kyseessä olevan vaan hyvän ystävän töistä, mutta muutaman viikon kuluttua mopo sitten karkasikin käsistä... eli varokaa miehet/naiset näitä "hyviä ystäviä"! Itseäni ainakin kaduttaa, että tavallaan olin liian sinisilmäinen, enkä riittävän ajoissa puuttunut tilanteeseen! Olisiko se sitten auttanut, on toinen juttu, mutta???
Petetyt, olette sitten naisia tai miehiä, toivotan kaikille voimia
jaksamiseen! Valitettavasti kokemuksesta tiedän, että kovilla olette, mutta toivottavasti jonain päivänä helpottaa, niin ainakin itse toivon...
Luottamuksen menettäminen... sitä ei saa takaisin se ei vain enään onnistu vaikka kuinka yrittää ja ajattelee et kyllä kaikki kääntyy hyväksi. Tiedän sen kokemuksesta, olen itse petetty ja harmikseni pitää tunnustaa et olen pettänyt itsekin... mut luottamus on menetetty iäksi.