Olen ehkä turhan psykologoninen, tai ehkä me kaikki olemme. Mutta en oikein tykkää rakastua ja tahdon pysyä siinä tossun päällä, eli että nainen rakastaa minua enemmän kuin minä häntä. Tai ainakin näin luulen ajattelevani. Mutta rakastun aina älykkäisiin tyylitajuisiin, kauniisiin naisiin, joilla tietenkin on kusta päässä.
Elän nyt parisuhteessa, jossa olen tossun alla. Ei siten, että hän käskisi minua tai jotain. Ei sellaista. Ei se edes mielestäni ole tossunalla olemista. Kyse on siitä, että joudun pelkäämään, että hän jättää minut. Ja häntä ei pelota yhtään olla erossa minusta. Eli olen kai sitten riippuvainen, yksin.
Hän ei suostu keskustelemaan kanssani suhteestamme nostamatta riitaa, tai syylistämättä minua. Olen hänen mielestään epäluotettava, koska juon suht usein, enkä ole aina koulussa ajoissa, ja vähättelen hänellä paheitani. Yritän vain näyttää paremmalta hänen silmissään. En valehtele mitään suurta.
Mutta on ilkeää väittää minua epäluoettavaksi, kun hän on pettänyt minua kahden eri ihmisen kanssa.
Ja olen antanut anteeksi. En oikein pysty kuvittelemaan elämää ilman häntä.
Olen ehdottanut, että olisimme viikon puhumatta ja sen jälkeen menisimme kävelylle juttelemaan suhteestamme. Se ei ollut hänestä hyvä idea.
En oikeastaan tiedä mitä teen. Olen yrittänyt pyytää anteeksi käytöstäni, mutta kun nöyrryn, hän vain yltyy haukkumaan minua.
Hän itse ei ole tekemässä mitään sen eteen, että suhteemme palaisi normaalille raiteelle.
Ja muistuttaa minua silti, että kaikki on syytäni.
En tahdo yleistää, mutta kun naiselle antaa pikkurillin, se vie koko käden.
Olen aika katkera. Minut on loukattu, petetty ja syyllistetty. Ja nyt hän uhkaa jättää minut.
Olisi tehnyt sen aiemmin, ilman paskan kaatamista niskaan.
Elän nyt parisuhteessa, jossa olen tossun alla. Ei siten, että hän käskisi minua tai jotain. Ei sellaista. Ei se edes mielestäni ole tossunalla olemista. Kyse on siitä, että joudun pelkäämään, että hän jättää minut. Ja häntä ei pelota yhtään olla erossa minusta. Eli olen kai sitten riippuvainen, yksin.
Hän ei suostu keskustelemaan kanssani suhteestamme nostamatta riitaa, tai syylistämättä minua. Olen hänen mielestään epäluotettava, koska juon suht usein, enkä ole aina koulussa ajoissa, ja vähättelen hänellä paheitani. Yritän vain näyttää paremmalta hänen silmissään. En valehtele mitään suurta.
Mutta on ilkeää väittää minua epäluoettavaksi, kun hän on pettänyt minua kahden eri ihmisen kanssa.
Ja olen antanut anteeksi. En oikein pysty kuvittelemaan elämää ilman häntä.
Olen ehdottanut, että olisimme viikon puhumatta ja sen jälkeen menisimme kävelylle juttelemaan suhteestamme. Se ei ollut hänestä hyvä idea.
En oikeastaan tiedä mitä teen. Olen yrittänyt pyytää anteeksi käytöstäni, mutta kun nöyrryn, hän vain yltyy haukkumaan minua.
Hän itse ei ole tekemässä mitään sen eteen, että suhteemme palaisi normaalille raiteelle.
Ja muistuttaa minua silti, että kaikki on syytäni.
En tahdo yleistää, mutta kun naiselle antaa pikkurillin, se vie koko käden.
Olen aika katkera. Minut on loukattu, petetty ja syyllistetty. Ja nyt hän uhkaa jättää minut.
Olisi tehnyt sen aiemmin, ilman paskan kaatamista niskaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jospa et antaisi sen naisen vaan kävellä päältäsi?
Näytä että sussa on miestäki ja määräät itse itsestäsi! Siinäpä näkisi se nainenkin että susta on muuhunkin kuin tossuttamiseen.
Ja jos nainen sut jättäisi tämän takia niin ei se ole tosiaankaan sinun arvoinen!
Tämän voin sanoa kokemuksesta.
Ja tiedän että oman mieheni haluaisin olevan itsevarma "tietää mitä tahtoo" MIES!
Teeppäs naisellesi selväksi sinunkin rajat ja katso mitä tulevan pitää. Meitä naisia kyllä riittää vielä ;)
Taidat vielä olla aika nuori. Jokatapauksessa itsetuntosi vaikuttaa kovin alhaiselta ja ehkä taustalla on myös jotain muuta eunne-elämän häiriötä, koska kerrot juovasi usein. Lisäksi tuot esille asioita, jotka viitaavaat vahvaan emotionaaliseen riippuvuuteen ja yksin jäämisen pelkoon.
Menehän psykologin vastaanotolle, sieltä se alkaa muutaman terapiakäynnin jälkeen aueta se sinunkin elämäsi :)
Ette te keskenään toisianne syyttelemällä siitä mihinkään hyvään pääse, sen kuin vain rikotte toisisanne päivä päivältä enemmän.
Minä olen hyvä tyyppi. Ja tulen juttuun ihmisten kanssa. Parisuhteissa vain ei mene yhtä hyvin.
Olen käynyt terapiassa 6 vuotaasta asti. Nykyään en käy, koska en luota heihin, itsetunto on ihan ok.
"ei suostu keskustelemaan kanssani suhteestamme nostamatta riitaa, tai syylistämättä minua"
"olen hänen mielestään epäluotettava"
"hän on pettänyt minua kahden eri ihmisen kanssa"
"ei ole tekemässä mitään sen eteen, että suhteemme palaisi normaalille raiteelle"
"hän uhkaa jättää minut."
En tiedä onko 100% narsisiti vai pelkkä lutkaprinsessa, mutta käyppä lukemassa tarinoita tuolta, veikkaan että sinäkin tuonne vielä kirjoitat joku päivä jos jatkat suhdettanne.
http://narsistienuhrientuki.info/keskustelu/
Jos pettää ja uhkaa vielä jättää, niin tule nyt hyvä mies järkiisi ja lähde menemään... vai haluatko oikeasti elää loppuelämäsi ovimattona?
"Tossun alla" on huomattavasti pehmeämpi käsite kun se mikä sinusta on tuon naisen kansssa tullut...
Jos jatkuvasti narahdat tuon tyyppisiin naisiin niin ammattilasien kanssa juttelu voisi olla sinullekin hyväksi...
Oikeasti ei siinä mitään pahaa ole (suhteessasi kyllä on).