mun täytyy tunnustaa,että kyllä raha ratkaisee,ja tietysti pitää olla naama kunnossa ja pukeutuminen jne.
Mutta hyvä työpaikka ja raha painaa aika pljon. Olen ilmeisesti hiukan pinnallinen.Mutta en ole etsimässä itselleni elämänkumppania,vaan miestä jolla on varmaa käyttää sitä rahaa myös minuun.
Tällä hetkellä olis yks johtaja tyrkyllä...
Kehtaako kukaan muu tunnustaa,että raha ja asema painavat myös???
Jos itsekin saan valita seuralaiseni niin kai sitten saa mieskin olla ykkösluokkaa?
Mutta hyvä työpaikka ja raha painaa aika pljon. Olen ilmeisesti hiukan pinnallinen.Mutta en ole etsimässä itselleni elämänkumppania,vaan miestä jolla on varmaa käyttää sitä rahaa myös minuun.
Tällä hetkellä olis yks johtaja tyrkyllä...
Kehtaako kukaan muu tunnustaa,että raha ja asema painavat myös???
Jos itsekin saan valita seuralaiseni niin kai sitten saa mieskin olla ykkösluokkaa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
mä ottaisin sata kertaa ennemmin ASIANSA OSAAVAN JA AMMATTITAITOISEN duunarin, kuin jonkun pikkupomon, millä on voinut kusi nousta päähän.
Mä arvostan ammattitaidon korkealle, pomonahan nyt osaa tolskata kuka hyvänsä. Ja meillä pomotkin myös tajuaa sen, että ne on ammattimiehet jotka sen työn tekevät. Kunnon duunarille myös maksetaa kunnolla.
Asemalla kun valitettavasti ei tee siinä parisuhteessa eikä sen hoidossa yhtään mitään.
Ilman muuta mies saa olla ykkösluokkaa, mut se on toinen juttu onko se sit sama asia kuin joku oman pääsi mukainen hierakiajärjestelmä.
Miehet itse monesti kuvittelee, et hyvä työpaikka ja raha merkitsee paljon. Merkitseehän ne ja helpottaa elämää kummasti monesti, mutta ihmissuhdetta niillä ei pidetä kasassa.
Ja toisaalta kun meillä on niin tasa-arvoinen yhteiskunta, niin miks sä yrität patriotisoida sitä oman elämän kannalta vaan vaikeemmaks. Helpointa on kun itse tulee toimeen, niin ei tarvi juosta minkään rahapussin perässä, vaan voi kaksi kertaa katsoa millainen mies tosissaan on.
Hyvä, että olet rehellinen ja tunnustat asiat niin kuin ne itse koet.
Me kaikki olemme erilaisia ja sitäpaitsi - elämänkokemus opettaa paitsi itsetuntemusta myös tietämään sitä mitä TODELLA haluaa. Monenlaista ehkä pitää katsoa...
Nuorena (20 ) minäkin halusin rahaa ja asemaa sekä itselleni että mieheltä. Ja sitten hankin runsaasti koulutusta ja sen aseman ja sitä samaa teki mies. Siinä sitten elettiin "pää pilvissä" ja rahaa paloi. Siinä vaan oli se juttu, että molemmille tuli vauhtisokeus ja kaikki muu oli tärkeämpää kuin parisuhde ja perhe. Erohan siitä tuli.
Ja nyt (45 )olen katsonut erilaisia suhteita ja tiedän mitä TODELLA haluan. Olen sen myös saanut!
Eli raha ja asema eivät enää merkitse niin paljoa. Olen luopunut "urastani" ja teen vähemmän aikaa ja energiaa vaativaa työtä. Mies on tietysti vaihtunut ja on luonteeltaan rakastava, tasa-arvoinen ja puhuva ja pussaava :)
Se raha ja titteli kun ei niin paljoa lämmitä. Sitä paitsi mies (ja nainen), joka tekee rahaa ei ole juuri milloinkaan läsnä kumppanilleen. Aina löytyy jotain tärkeämpää... ... Pidemmän päälle se ei tee hyvää...
Yleisestikin ihmetyttää nykyihmisten käsittämätön rahan himo. Ilmeisesti ihmiset, joilla rahaa ei ole, luulevat virheellisesti, että rahalla voi ostaa materian lisäksi esimerkiksi onnellisuutta. Turvallisuutta raha toki tuo, sen myönnän.
Tosiasia on kuitenkin se, että tietyn pisteen jälkeen raha tuo vain lisää rahaa!
ns. 1 800 000€ omaisuutta
tosta sun mainitsemasta EUR 1 800 000 tekis mieli kysyä että paljon siitä on velkaa? Jos on kaikki velkaa niin sun netto-omaisuus on EUR 0.
Velkaahan saa kaikki luuserit pankista, olennaista on vain netto-omaisuus.
Ihanan suomalaisen katkera ja kateelinen kommentti.
Raha ei ratkaise, mutta antaa se pientä plussaa :) en kyllä perverssin apinan matkaan lähtisi vaikka rahaa olisi. Kun taas kiinnostavan,fiksun miehen, vaikakkin köyhähkön, kamppaisin heti kun näkisin. Ainahan saa kehittää taitojaan ja ammattiaan jos haluaa.
Mutta en puuronkorvikkeella loppuelämääni kituuttaa aio, ja varsin perso olen vaatteisiinkin ;) mutta saapa nähdä ;>