Eilen se taas nähtiin. Törmäsin ohimennen lukioaikaiseen tuttuuni viiden vuoden takaa. Naisseurassa. Vieläpä hyvin viehättävässä sellaisessa, kieltämättä. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että tämä oli jo kuudes tapaus muutaman kuukauden sisällä, kun tapaan nörttituttavani vuosien takaa, ja JOKA IKISELLÄ on ollut tyttöystävä mukanaan. No, eivät he tosin mitään hc-nörttejä ole, mutta siihen suuntaan silti: juuri niitä miehiä, jotka vielä lukioaikoina olivat aivan yhtä epäsuosittuja kuin minäkin. Koskaan ei heillä naisseuraa ollut niihin aikoihin, ja samoissa porukoissahan sitä pyörittiin. Niitä tavallisen tylsiä tyyppejä, kuten tuossa alempana joku ilmaisi.
Täytyy myöntää, että olen todella yllättynyt. Kuvittelin tietysti, että he olisivat suunnilleen samassa tilanteessa kuin minä. Mutta että joka jätkällä tuttöystävä? Onpas omituista. Toki asia on pelkästään positiivinen, sillä vaikuttavathan he onnellisilta. Mutta silti tulee mieleen ajatus: Miten noillakin on tyttöystävät, mutta ei minulla? En kai minä luullut olevani sen kummempi.
Tavallisuus tai jopa nörtteys ei siis selvästikään ole mikään parinmuodostuksen este. Helpottavaa. Toisaalta pelottavaa. Onko sitten meissä ylijäämissä joku sellainen vika, jota emme edes itse huomaa? Itsetutkiskelun paikka.
Sanokaapas lukijat, oletteko kiinnittäneet huomiota siihen, ketkä tuttavapiiristänne oikeastaan pariutuvat ja ketkä eivät. Mikä yhdistää niitä ihmisiä, jotka aina vain norkoilevat yksiössä? Löytäkäämme x-tekijä.
Joka tapauksessa voidaan sanoa hyvästit vanhoille renttu-klisheille. Nörttikin tuntuu kelpaavan.
Täytyy myöntää, että olen todella yllättynyt. Kuvittelin tietysti, että he olisivat suunnilleen samassa tilanteessa kuin minä. Mutta että joka jätkällä tuttöystävä? Onpas omituista. Toki asia on pelkästään positiivinen, sillä vaikuttavathan he onnellisilta. Mutta silti tulee mieleen ajatus: Miten noillakin on tyttöystävät, mutta ei minulla? En kai minä luullut olevani sen kummempi.
Tavallisuus tai jopa nörtteys ei siis selvästikään ole mikään parinmuodostuksen este. Helpottavaa. Toisaalta pelottavaa. Onko sitten meissä ylijäämissä joku sellainen vika, jota emme edes itse huomaa? Itsetutkiskelun paikka.
Sanokaapas lukijat, oletteko kiinnittäneet huomiota siihen, ketkä tuttavapiiristänne oikeastaan pariutuvat ja ketkä eivät. Mikä yhdistää niitä ihmisiä, jotka aina vain norkoilevat yksiössä? Löytäkäämme x-tekijä.
Joka tapauksessa voidaan sanoa hyvästit vanhoille renttu-klisheille. Nörttikin tuntuu kelpaavan.
Vastaukset 19
Vanhimmat
No yksiössä norkoilu voi olla juuri se x-tekijä!!! Vaikka tällä netillä yhteyttä ottaisitkin, niin jos et astu kämpästäsi pihalle, et sitä tyttöystävää saa...tai sitten se on vain virtuaalisuhde. Kaverisi ovat varmaan tämän huomanneet! Samoin kuin sen, että täytyy myös hieman avautua = puhua. Tekstien kirjoittaminenhan teiltä nörteiltä sujuu - ja tarkoitan tämän nyt erittäin positiivisesti. Eli teillä on tosiaankin ajatuksia ja osaatte siis itseänne ilmaista tekstillä - sen täytyy vain saada tapahtumaan myös hieman suullisesti.
Rentut kiinnostaa tyttöjä? Vai rentut OVAT KIINNOSTUNEET tytöistä? Veikkaisin että tuo jälkimmäinen on suurempi syy, miksi heillä on tyttöjä - he menevät rennosti ja helposti tekemään tuttavuutta. Eli he siis toimivat sen eteen, että heillä on tyttöjä! Jos odottaa kotona, että joku tulee hakemaan/iskemään...saa odottaa ....Mutta kuten mainitsitkin, eivät nämä suhteet välttämättä kestä. Kun tytöt rupeaa haluamaan pidempiaikaista suhdetta - vakinaista seuraaa - niin nörtit ovat kyllä etusijalla. Fiksuja, vastuuntuntoisia, eivät luule liikoja itsestään (mikään ei ole rasittavampaa kuin mies, joka luulee olevansa luomakunnan kruunu ja käyttäytyy sen mukaisesti...).
Tsemppiä! Ei muuta kuin ulos kämpästä ja juttelemaan!
Niin no. Kyllähän minä SEN tiedän, että pitäisi lopettaa norkoilu, mutta ajattelin kai taas, että joku muu veruke olisi mukavampi. Sitten ei tarvitsisi kohdata pahimpia estojaan ja lähteä harrastamaan sellaisiakin asioita, joissa täytyy oikeasti puhua jollekin.
Mutta en nyt sitten ole ihan varma, onko tuo ainoa syy. Omalla kohdallani varmasti huomattavan merkityksellinen, mutta toisaalta moni muukin täällä valittaa samaa asiaa. Norkoilevatko he kaikki? Ehkä sitä yleispätevää tekijää ei kuitenkaan ole. No, olipahan sekin idea.
..käy epätoivoisina, turhaan kapakassa.
Kyllä se vaan niin on, että kotona istuskelu on se suurin syy sinkkuuteen. Nörttihän ei tosin tarkoita välttämättä sitä, etteä ei tulisi sosiaalisesti toimeen ihmisten kanssa tai ettei esim. voisi olla atleettinen kroppa.
Itse kärsin koko teini-iän todella huonosta itsetunnosta ja edelleen se on melko surkea, joten katson parhaimmaksi istua viikonloput sisällä. En minä ainakaan uskalla lähestyä missään naisia ja yritän muutenkin käyttäytyä niin välinpitämättömästi, ettei kukaan edes vahingossa tekisi mitään aloitetta (teini-iässä tästä on pari karmivaa kokemusta). Eli, kyllä se vika löytyy yleensä ihan itsestä, ilman rohkeutta mennä ulos tapaamaan ihmisiä ei varmasti tapahdu mitään.
..mitään auta jollei ole tiettyjä avuja eli ulkonäköä tai sitten semmosta rentun asennetta taikka rahnaa (mistä naiset on aina perillä, kyselevät kavereiltaan, onkos tuolla vaikos ei)
mä olen sosiaalinen jne. muttei siitä paljoa apua ole kun kusee rahapuoli
corvette iskee naisen kuin naisen. huonompi juttu sitten jos on lainoissaan oleva persaukinen nörtti kuten mä, sitten ei saa naista edes rahalla.
Sanon että höpöhöpö...ei ne kaikki naiset ole rahan ja auton perään...ei sitä voi yleistää, niinkus tiedätte. Yhtä hyvinhän minä voisin yleistää, että miehet vaatii, että kaikki naiset näyttää joltain Janina Frostellilta...
Taidatte pelätä vain koko tyttöjä? Joku sanoi joskus, että sitten ei saa pelästyä, kun se oikea tuleekin vastaan...
Onhan se aika paljon vaativampaa todella seurustella ja olla suhteessa, kuin juosta läpi yhdenyön suhteita ja potkaista ne aamulla pihalle.
Ja jos jo valmiiksi näyttää myrtyneeltä ja v...neelta, niin ei ne tytötkään uskalla juttua tulla vääntämään.
"Taidatte pelätä vain koko tyttöjä?"
Jeps, täällä on yksi käsi ylhäällä. Tuo pätee varmasti moniin muihinkin. Mutta kun kuitenkin on pakko olla naisten kanssa tekemisissä aina välillä (tosin harvoin), ei tuo tietysti ole mikään ylitsepääsemätön asia.
Mutta sen sijaan viittauksesi yhdenyön juttuihin oli omituinen. Tuskinpa tästä viiteryhmästä juuri kukaan sellaisia harrastaa. Eivät välttämättä edes halua, kuten en minäkään. Toki ilmeisin syy on se, että ei saisi vaikka haluaisikin.
Lisäksi uskallan epäillä, että on aivan sama, näyttääkö myrtyneeltä vai ei, sillä eiköhän tämäntyyppisille miehille kuitenkin ainoa keino saada kontaktia naisiin ole oma aloitteellisuus. Toki tuo positiivisuus auttaa siinä sitten.
En tarkoittanut viittauksellani yhdenyönjuttuihin, että sinä/te niitä harrastaisitte, sorry! Tarkoitin yleensä ottaen tätä elämää: onhan se sitoutuminen paljon vaativampaa. Itseäni kai pohdin - joskus kun tulee ihana tyyppi vastaan, niin tekisi mieli tutustua, mutta samalla mieleen hiipii pakokauhu, että jos se ei sitten onnistukaan, ja jos en pääsekään siitä eroon, ja jos en tyykkääkkään, ja olen itse tehnyt aloitteen...joten on helpompi kävellä ohi. Ja jos se ei tykkäkkään minusta, enpä taida uskaltaa. En minäkään harrasta yhdenyön juttuja, mutta kuvittelisin, että ne ovat sillä lailla helpompia, että mitään vastuuta ei tarvitse ottaa - tyyppiä ei ole tarkoituskaan ikinä enää tavata.
"Ei saisi pelästyä, jos se oikea tuleekin vastaan. "
Mitä sinä ihan tarkkaan tarkoitat, että "tämäntyyppisillä" - sanoithan kuitenkin, että samanlaisilla kavereillasi on tyttökaverit? Siksi ajattelin, että jos on kauhean sisäänpäinvetäytyneen näköinen, niin karkoittaa ne muut. Eli jos näyttää siltä jo valmiiksi, että painukaa helvettiin, mua ei huvita puhua teidän kanssa. Kyllä minä väitä, että jos näytän oikein myrtyneeltä, niin ei kukaan mies tule minulle baarissa/tansseissa juttelemaan - mutta jos näytän suht koht normaalilta, iloiselta, avoimelta, niin kyllä aina joku tulee juttua vääntämään. Enkä minä taitaisi uskaltaa mennä jututtamaan jotakuta oikein myrtsin näköistä.
Ei tartte pyydellä anteeksi, sillä me nörtit ollaan suvaitsevaisia. Se, että ei yhdenillanjuttuja harrasta, ei tarkoita niiden tuomitsemista.
Ymmärrän ajatuksesi. Tosin tuo toisesta eroon pääseminen on ainakin minulle kyllä täysin tuntematon ongelma.
Mitä tarkoitan "tämäntyyppisillä"? En todellakaan tiedä, miten nämä vanhat nörttituttuni ovat tyttöystävänsä löytäneet. En kuitenkaan jaksa uskoa, että heidän karismansa olisi ko. neidot hurmanneet. Perusnörtti on yleensä aika vaatimattomasti esiintyvä, joten ottaen huomioon, että naiset eivät erityisen aloitteellisia parinmuodostuksessa ole, voisin epäillä, että aikamoinen ihme tarvittaisiin, jotta tuo aloite kohdistuisi nörttiin. Eiköhän liene selvää, että yleensä tutustuminen kuitenkin lähtee miehen aloitteesta? Tuskinpa nörtillä on varaa laskea naisten varaan mitään, jollain itsevarmalla komistuksella ehkä niinkin.
En kyllä tiedä ollenkaan, näytänkö minä sisäänpäinkääntyneeltä, mutta pakko myöntää, että en uskalla hymyillä. Voin kyllä kertoa, että naisessa minua pieni myrtyneisyys vain viehättää. Se on aina parempi kuin ilmeinen tekopirteys.
Jaa. Nörttien täytynee varmaan hankkiutua paikkaan, missä olisi neitoja mahdollisimman paljon! Ja ihan kiinnostuksen vuoksi, kysypä huvikses niiltä kavereiltas, missä ne on tavanneet!
Muistelen tässä ekaa seurustelusuhdettani: vietin kesän 10 ha kaalipellolla 4 nuoren miehen kanssa...siis 6 kk oikeastaan...ja jo kolmen kuukauden kuluttua siis seurustelin yhden heistä kanssa... olin 18 ja hän 19 vee...molemmat olimme ujoja, mutta kun olimme päivittäin tekemisissä, niin kyllä siinä sitten pikkuhiljaa tutustui...ja itsenäisyyspäivänä päästiin jo sänkyyn asti...se oli kyllä jo sitten mun aloitteesta!!!
Baarissa on tietysti huono tutustua, kun pitäisi heti samana iltana "hoitaa koko tutustumishomma". Minä muutenkin kyllä pidän vähän sellaisesta hitaammasta tutustumisesta.
"Nörttien täytynee varmaan hankkiutua paikkaan, missä olisi neitoja mahdollisimman paljon!"
No eeeii tämä kyllä ole hyvä idea. Katsos kun me nörtit ei olla nirsoja, niin jos vähänkin enemmän on porukassa naisia, ei osaa enää valita.
Mutta siis vakavasti; kyllähän tuo ihan hyvä ohje on.
noh noh! En mä nyt sentään ehdottanu paikkaa, missä olis paljon nuoria miehiä...hei..voisit olla vähän innostuneempi!!! :-))
Jotta hikeä pukkaa? (naisten keskellä)
Missä sä yleensä yrität niitä naisia viekoitella?
Muuten, lavatanssit on aika hyvä paikka! Minä nyt tietysti olen maalta kotoisin, mutta asunut kyllä jo kauan kaupungissa, ja kolmenkympin kriitsitkin jo kärsittynä. Lavatansseissa on se hyvä puoli, että siellä on selvät säännöt. Haetaan kahdelle kappaleelle ja sitten viedään pois. Jos nyt viidettä kertaa hakee, niin voi oletaa, että on kiinnostunut. Ja niissä on kuule naistenhakukin aina! Mikäs sen parempi teille nörteille. Tietysti on ihan hyvä osata tanssia (siihen tää ehdotus tietysti töppää.)
Ravintolat ja yökerhot/baarit on paljon hankalampia ujoille, hiljaisille. Niissä kun haetaan tanssimaankin, niin ei ole tapana viedä kahden tanssin jälkeen pois - eli on vaikea tietää koska lopettais sen tanssimisen. Ja jos ei ole kiinnostunut, niin miten lopettaa tanssiminen siististi. Ja jos on kiinnostunut, niin lavalla sekin hoituu helpommin, kun voi hakea uudestaan. Ja lavatansseissa, ainakan ennen, ei ollut tapana ryypätä, joten ne on senkin takia siistimpiä paikkoja (nyt niissäkin on ollut viimeiset 10 vee vähintään b-oikeudet).
Ja lavatansseissa on selvät säännöt ketkä on kiinnostunu tanssimisesta: ne on tyrkkyjonos. Ja pelin henkeen kuuluu, että jos siinä seisoo, niins sitten lähdetään tanssimaan kun joku hakee (paitsi jos nyt ihan umpihumalassa on tai muuten käyttäytyy tosi typerästi: esim kopeloi/hinkaa jne). Oikeastaan on sääli, että lavatanssiperinne on jäänyt näiden uusien diskojen varjoon. Mikäs sen ihanampaa kuin hitaat kesälavalla!
Osaatko tanssia?
No tuota joo. Osuit oikeaan. En osaa tanssia ollenkaan. Mutta luin kyllä joskus noista lavatansseista ihan kiinnostuneena. Olisihan se ainakin sosiaalisen toiminnan muoto, ja liikuntaa tietysti. Ensin pitäisi tietysti käydä kurssi. Ja sinne kurssille uskaltautumisen kynnys on aika korkealla. Periaatteessa kyllä, kun tulee sopiva tilaisuus. Tosin lahjoja ei ole kyllä alkuunkaan.
Enhän minä ole yrittänyt naisia viekoitella kuin yliopistolla, ja mitä nyt sitten netin kautta. Netin kautta pääsee kyllä treffeille, mutta totta puhuen se vastapuoli on tainnut joka kerta pettyä. Tosi sosiaalisia ja nättejäkin tyttöjä on sattunut kohdalle, ja onhan siinä vähän epäsuhtaa kai.
Ja siinäkin osut oikeaan, että hikeä pukkaa naisten keskellä. Joskus oli jalkavaivoja, ja eksyin sitten kuntouttamaan jalkaa sellaiseen jumpparyhmään, jossa oli iso lauma humanistityttöjä pyöräilyhousuissa ja minä. Se oli ihan hirveää, varmasti yksi noloimmista kokemuksista. Liika on liikaa! Kahden kesken naistenkin kanssa tulee toimeen.
Mutta juu, pitää varmaan työtää tuota tanssi-ideaa. Kiitos.
Joskus oli jalkavaivoja, ja eksyin sitten kuntouttamaan jalkaa sellaiseen jumpparyhmään, jossa oli iso lauma humanistityttöjä pyöräilyhousuissa ja minä. Se oli ihan hirveää, varmasti yksi noloimmista kokemuksista. Liika on liikaa! Kahden kesken naistenkin kanssa tulee toimeen.
:-)) Jotta painajaisia näet vieläkin?
Menepä tosiaan tanssikurssille, niitä on aika monessa paikassa tarjolla! Eikä kannata ujostella, jos ei osaa kovin hyvin tanssia - ei kukaan osaa. Paitsi joka lavalla on tietysti pari, jotka on suunnilleen jotain kilpatanssijoita, mutta ne ei kyllä sitten hae kuin myös niitä "kilpatanssijoita". (Täällä Jy yliopistokin jopa järjestää! Kansalaisopistoilla on, kansanopistoilla ja sitten vielä yksityiset tanssikoulut päälle, tanssiseurat!) Ja tanssi on muuten tosiaan hyvää liikuntaakin!
Hitaita nyt on helppo opetella, se ei ole muuta kuin "rytmissä kävelyä". Minäkään en ole pätkääkään musikaalinen (laulussa 7) ja olen silti oppinut! Eli jos et ennemmin, niin viimeistään ens uutena vuotena teet itselles lupauksen mennä tanssikurssille...
Hyvät kevään jatkot!
Painajaisia? No ei nyt ihan, mutta kyllähän se punatukkainen tyttö taisi joskus uniin tulla. (Se puhui mulle.)
Mutta joka tapauksessa kiitos vinkeistä.
Sillä ole paskankaan väliä onko nörtti, poliisi tai taksikuski. Kaikki saa kyllä seuraa.
Naisia on kato niin moneen junaan. Jollekin riittää, että se äijä on komee ja sitä on kiva kävelyttää kaupungilla. Toiselle on ihan sama mitä se ukko tekee, kunhan se on mielenkiintonen.
Et ole tylsä ja saat sen naisen nauramaan, niin se on oikeestaa pulkassa.
Juu, totta kai toivotaan ja uskotaan parasta.
Mutta ajattelepa itse. Ota kouluaikojesi muistikuvista 6 peeloa, siis ne nörteimmät tyypit mitä siellä oli. Mieti sitten mielessäsi, mitä mahtavat tehdä nykyään. Tuskinpa uskoisit, että viisi heistä pyörii tyttöystävän kanssa, ennen kuin näkisit.
Siis eihän kouluaikoina kukaan ollut kiinnostunu nördeistä, koska tyttöhän olisi leimattu heti jos oisi seurustellut nörtin kanssa ja muutenkin epätodennäkösempää että nörtti alkaa seurustelemaan vaikka lukioaikana, koska yleensä ei tee asian hyväksi paljoo mitään eikä niin paljoo hengaile tyttöporukassa.
Mutta heti sen jälkeen nörtit on tietty kovaa kamaa tavallisten kilttien tyttöjen keskuudessa joita on kyllä paljon !! Nörtti pukeutuu asiallisesti, ei ole liian itsekehuskelija ja cool, on yleensä fiksua seuraa, omaa terveelliset elämäntavat ja on yleensä rikas tai ainakin opiskelee sellaista alaa, jossa hyvät työllisyysnäkymät. Ja paljon todennäkösempää saada nörtista sitten tulevaisuudessakin se hyvä ja kiltti avioimies, joka ottaa naisen huomioon, ei petä häntä, joka on hyvä ja tunnollinen isä ja jonka kanssa saa hankittua sen rivitalon ja kesämökin.
Yleistäähän ei saa, mutta tossa vähän yleistystä ;). Mutta on varmaan myös hyvin todennäköistä että se nörtti joutuu kokemaan sen kun vaimo hänet sitteen jossain vaiheessa jättää, kun rupeaa haikailemaan sen rentun seikkailumiehen perään ;).