Jaahas………itellä nyt alakulopäivä ja ajattelin jospa kyselen täältä
mittee sie hallitset kiukkuasi tai vihaasi?
tai mitä sie vihaat?
menneekö monta päivää vai kroonistuuko se?
mittee sie hallitset kiukkuasi tai vihaasi?
tai mitä sie vihaat?
menneekö monta päivää vai kroonistuuko se?
Vastaukset 16
Vanhimmat
"Meneekö monta päivää"
siis ei puhuta päivistä vaan vuosista tai vuosikymmenistä...
se on sitt kroonistunu.........lääkettä siihen ei varmaankaan oo viel keksitty...mutt mittee ois uus vastakkainen tunne jottain toista kohtaa?
Loppuisko se sitt?
Tuskin uskaltaisin kokeilla...
Suuta hevosenkengälle vaan !
Tää elämä on muutenkin niin lyhyt et miksi tuota vähäistäkin aikaa viettää murehtimiseen :)
Iloinen ilme vaan kasvoille ni kyl se taas siitä alkaa lutviutuun.
Mie en oikeastaan kyllä vihaa ketään tai mitään, hetkellisesti voi sellaisia tuntemuksia tulla mut menevät yhtä nopeasti ohitse mitä tulevatkin.
Mulle hyvänä agressioin purkuna on toiminut toi punttisalin nyrkkeilysäkki, voi sitä säkki parkaa vaan joskus ;)
mistähän mie sellasen säkin saisin?...jota vois muksia mielin määrin
itellä on ollunna tuo halonhakkuu hyvänä purkuna, mutt perkutarallaa, ku neki loppu......pittääkö lähtee rankamettään...voipi olla hyvä lääke
Säkkiä eikä halkoja tarvita, jokus vaan on vähän vaikeaa mut mitä niitä asioita suotta murehtii ?
Murehtimisella ne eivät ainakaan muutu paremmiksi vaan päinvastoin. Päivä se on taas huomennakin ja edessä on uusi tapahtuma rikas päivä.
jos huomenna kaatuis venevajan ympäriltä kymmenkunta
puuta....
oishan siin palasteltavaa ...pariks päiväks..
vai ossooko sitä mennä kaateleen,,
jottei vahinkos kuavu "viäränlaisii" :))
Halon hakkuu on hyvä kiukun purkaus keino nimimerkki monen vuoden puut liiterissä
Suora puhe, se on siinä. No sit on naisia jolla suu käy, myt kuuloaistimus ei siirry ajattelun tasolle (tokkopa sellaista niillä onkaan) :D
miusta tuntuupi ett se on toisinpäin....vaikka sanoisin enkelten kielellä, sitä ei kuunnella
itse pohdiskelin ihan samoja juttuja eilen. Tai siis hyviä ja huonoja päiviä. Mulla oli eilen suht. hyvä päivä, ja sen huomasi viimeistään siitä, että otin imartelevana sen, että minulta kysyttiin paperit niin ruokakaupassa (ostin Mango-siiderin) kuin Alkossakin.
Pahana päivänä sellainen vain ketuttaa ja saatan jopa kettuilla kassalle.
Mutta joo, minusta paras lääke ketutukseen on punaviini, ja tänään voi olla että tarvitsen lasillisen.
Vihata en oikein osaa kuin isoja globaaleja ongelmia, joille en voi mitään.
Minun pienet murheeni menevät yhtä helpolla ohi kuin millä ovat tulleetkin. Ja sitten on niitä päiviä, jolloin ei auta mikään muu kuin mennä ajoissa petiin, ottaa hyvä kirja mukaan ja hörppiä kuumaa kaakaota.
Just tajusin, että minulta ei oo kysytty neljään vuoteen papereita, kun oon hakenut kaupasta kaljaa. Niin se vaan fyysinen vanhuus iskee päälle... Toisaalta ammatillinen uskottavuus lisääntyy.
palauttaahan se maanpinnalle tajuamaan, miksi töissä on välillä vähän hankala hanskata juttuja...
Pitäisi olla imarreltu, kun vielä kolmekymmpisenä kysytään, mutta asialla on se kääntöpuolikin. Ja siis ymmärtäisin asian paremmin, jos olisin omassa lookissani (saparot, tennarit, huppari ja reppu) ollut liikenteessä, mutta mulla oli siistit vaatteet, korkokengät jalassa ja pätsit kaulassa. Toisaalta, olin samalla keikalla aikonut ostaa antiageing- tai ryppyvoidetta, mutta eipä sitten enää tarvinnutkaan...
..ei kannata liiaksi kätkeä sisäänsä tai pyrkiä hallitsemaan. Tulee liian vihaiseksi siten.;)
Temperamentin mukaista varmaan kullakin, miten vihaansa käsittelee. Itse saatan räiskähtää, mutta en kanna kaunaa, enkä halua vihata mitään/ ketään. Vihaan ei kannata ruokkia liikaa, jos sitä tuntee. Toteaa vaan, että jaa: mä olen nyt vihainen ja hakkaa vaikka nyrkkeilysäkkiä, kunnes huomaa rauhoittuneensa. Jos vihaa jotakin ihmistä hänen tekojensa vuoksi, olisi tämän ihmisen kanssa hyvä yrittää jutella asiat selviksi. Viha ei kanna mihinkään, eikä avaa ihmiselle mitenkään uusia näköaloja.
Itse olen tänään h-vetin vihainen. On homma, miltä olen luumuillut siihen malliin, että olen kohta pississä, jos en ryhdistäydy. Olen myös taas laiminlyönyt ystäviäni ja notkunut liikaa netissä. Hardcore- nörttö kohta.;D
Kun withuttaa, niin hevi auttaa. Puoli tuntia Slayeriä tai Judas Priestiä on oivallista terapiaa. Sen jälkeen olo on taas seesteinen.
Hissunkissun patoan pari vuotta sisääni ja sitten lähden kävelemään työpaikasta/ihmissuhteesta. En näytä ulospäin.
Passiivis-aggressiivinen.