En saa unta.
Ahdistaa.
Mietin vaan eksääni.
oon elossa mutta kuollut.
En jaksa lähtee mihinkään.
En jaksa tehdä mitään.
Mikään ei tunnu miltään.
Ahdistaa.
Mietin vaan eksääni.
oon elossa mutta kuollut.
En jaksa lähtee mihinkään.
En jaksa tehdä mitään.
Mikään ei tunnu miltään.
Vastaukset 9
Vanhimmat
juttu täällä. on vaikea olla olemassa.
ollut näin huonossa jamassa.
Mutta helpottaa edes hitusen kuulla etten ole ainut maailmassa joka on sekoamisen partaalla.
AIKA!
Itsekin olen samassa jamassa ollut. Kuvasin silloista olotilaani, "olen ja hengitän, mutta en elä".
Vielä vuosi eron jälkeen olin todella haavoilla, mutta sitten päätin, että on pakko nousta.
Eli olkaa armollisia itsellenne. Antakaa itsellenne aikaa. Älkää enää pyrkikö takaisin eksän luo. Kyllä hän tulee, jos on tullakseen. Helpoimmin unohtaa kun antaa olla - vaikeaa se on.
Ja menkää ihmisten ilmoille, jos ei muuta, niin pakottakaa itsenne vaikka tunnin päivittäiselle lenkille, se auttaa. Ihan varmasti.
Nyt tuosta omasta kipeästä erostani on jo 6 vuotta, välillä tulee yhä kaipaus. Mutta enää se vain käväisee. Minulla on uusi puoliso ja lapsia hänen kanssaan..siis aivan uusi elämä.
mullakin...hengitän koska on pakko ja enpä paljon muuta... Töissä teeskentelen kaiken olevan kunnossa...voi tätä elämää...
Miksi sitten erositte? Kyllästyikö toinen osapuoli ja pisti suhteen poikki?
halunnut enkä odottanutkaan, että eroaisimme. Miehellä oli suhde työkaveriinsa ja ilmoitti minulle ottavansa eron. Eikä mitään ole tehtävissä. Joten jäin vain kärvistelemään kunnes unohdan...muuta vaihtoehtoa hän ei antanut.
tarpeeksi. mies ilmoitti yllättäen vain haluavansa erota. ei osaa kunnolla selittää, ahdistaa kuulemma. äsken vielä väitti rakastavansa, suuteli ja piti lähellä. takana monta yhteistä vuotta ja minut jätetään varoittamatta. yritän tässä koota palasia, ei onnistu. olen vain itse hajalla enkä tiedä, mitä helvettiä tapahtui tai mitä tulee tapahtumaan. solmussa koko elämä.
Ei auta kuin elää päivä kerrallaan. Äläkä anna sen elämän kokonaan solmuun mennä, yhden miehen takia.
...veit sanat suustani. Tällä hetkellä on on kuin jollakin ulkopuolisella ihmisellä, joka yrittää rämpiä elämää eteenpäin. Voi, kun joku neuvoisi ja sanoisi mitä pitää tehdä. Yksinäisyys tässä on kamalinta, tottunut siihen että toinen on vieressä ja arjessa. Ehkä tämä tästä joskus helpottaa..aikaa se vie, tiedän sen aiemmasta kokemuksesta.
Joten on helpotus kuulla, että meitä on muitakin olemassa. Voimia sinulle, kuka sitten oletkin!