Endergoninen eksergoninen

Kyllä, samaa tarkottavat. Tietääkseni biologian puolella käytetään noita nimityksiä enemmän.

endergoninen = ei spontaani
endoterminen = lämpöä sitova
eksergoninen = spontaani
eksoterminen = lämpöä vapauttava

Termondynamiikassa käytetään käsitteitä Helmholtzin (F tai A) ja Gibbsin (G) vapaa energia. Ne (niiden muutos) antavat ylärajan systeemin kyvylle tehdä työtä hieman eri tilanteissa (vakio lämpötila tilavuus (F) tai paine (G) eikä pV-työtä).

Tietyin rajauksin
deltaG = deltaH -TdeltaS

Tuo deltaH on entalpian muutos. Jos se on negatiivinen (etumerkkisopimus!), reaktio on eksoterminen (siis lämpö siirtyy systeemistä ulos, lämpöätuottava), muutoin endoterminen.

Gibbsin energiassa on otettu lisäksi huomioon entropiatekijä (S). Jos deltaG on negatiivinen, reaktio on spontaani (voi tehdä työtä ulospäin) eli eksergoninen. Jos reaktion ajamiseen tarvitaan ulkopuolista työtä, reaktio on endergoninen, ts. deltaG on positiivinen.

Yleensä eksoterminen reaktio on myös eksergoninen, mutta ei aina.

Ks. keemikon vastauksesta lyhyt hyvä tiivistelmä.

Kuten on jo edellisissä viesteissä mainittu sekä äärimmäisen tiivistetystä että akateemisesti, "ender/eksergoninen" liittyy Gibbsin energiaan. Siihen, tapahtuuko reaktio, vaikuttaa seuraavat:

1. onko se "lämpökentässä" tuottavaan vai kuluttavaan suuntaan, eli endo-, vai eksoterminen
2. muuttaako se entropiaa mihin suuntaan
3. ja missä lämpötilassa se tapahtuu.

Entropia liittyy siihen, miten todennäköinen jokin joukko tiloja on. Esimerkiksi reaktio, jossa kiinteä muuttuu kaasuksi on todennäköisesti spontaani, vaikka se ei olisi eksoterminen, koska entropia kasvaa (kaasumaisia tiloja on enemmän kuin kiinteitä).

Kaavan mukana dG = dH - TdS. Esimerkki: eksoterminen yhdisteen muodostuminen alkuaineistaan laskee entropiaa (vähemmän molekyylejä), joten dS on negatiivinen ja dH negatiivinen. Riippuu siis täysin lämpötilasta, onko dG negatiivinen eli tapahtuuko reaktiota.