En ole löytänyt internetistä ainuttakaan hyvää miesehdokasta. Aluksi tuntuvat lupaavilta, mutta ajan myötä heistä paljastuu vaikka mitä outouksia.
Kerran tutustuin erääseen hyvin kiinnostavaan mieshenkilöön ja kaikki tuntui olevan lähes täydellistä. Mutta sitten mies alkoi vaatia minua hänen luokseen siivoamaan ja tekemään ruokaa. En tiedä oliko tosissaan, vai oliko tuo todella huono vitsi, mutta siihen jäi meidän juttu.
Miksi internetissä pyörivät kaikki hullut? Niin ja pyörinhän täällä itsekkin, mutta tajusitte varmaan pointtini? Haluaisinkin kuulla mitä outoja tapauksia teidän muiden kohdalle sattunut. Toivon vastauksia niin miehiltä kuin naisiltakin.
Kerran tutustuin erääseen hyvin kiinnostavaan mieshenkilöön ja kaikki tuntui olevan lähes täydellistä. Mutta sitten mies alkoi vaatia minua hänen luokseen siivoamaan ja tekemään ruokaa. En tiedä oliko tosissaan, vai oliko tuo todella huono vitsi, mutta siihen jäi meidän juttu.
Miksi internetissä pyörivät kaikki hullut? Niin ja pyörinhän täällä itsekkin, mutta tajusitte varmaan pointtini? Haluaisinkin kuulla mitä outoja tapauksia teidän muiden kohdalle sattunut. Toivon vastauksia niin miehiltä kuin naisiltakin.
Vastaukset 17
Vanhimmat
kulkijaa tänne varmasti mahtuu, mutta on hyvä pitää mielessä se, että täydellistä ihmistä ei ole olemassakaan. ;) Jos hakee vain sitä täydellistä, jossa pitää kaikki olla kohdallaan, niin ehkä on parempi olla yksin.
Kohtaamiasi tapauksia sen enempään tuntematta voisin sanoa, että älä luovuta liian helpolla. Olisiko sinun syytä tutkia omia vaatimuksia, jos kaikissa miehissä on aina vikaa?
En etsi täydellistä, koska tiedän ettei sellaista ole, mutta kenekään äidiksi tai pyykkäriksi en ala.
Eikä kaikissa miehissä ole vikaa, hyvät miehet on jo varattu.
että takuulla on olemassa hyviä miehiä vapaana, jotka eivät tarvitse taloudenhoitajaa / pyykkäriä. ;)
Sinun täytyy itse löytää se oikea mies, eikä vain odotella miesten yhteydenottoja. Monet näistä hyvistä miehistä on juuri niitä, jotka eivät tyrkytä itseään.
Minkäs ikäisistä miehistä nyt on kyse?
Joo, kyllä niitä varmaan on vapaina, mutta alkaa usko tähän touhuun vain mennä.
Kyseessä on yli 20-vuotiaat miehet.
Vaikuttaa menevän taas yleistykseksi; hyvät miehet on jo varattu ? Kai tämä pätee myös naisiin eli jäljellä on vain "viallisia" naisia ?
No joo. Minäkin, miehenä, en etsi talouteeni pyykkäriä / taloudenhoitajaa, kun kerran edellä mainitut asiat ovat hoituneet omin päin tähän päivään asti.
Toisaalta joskus sitä voi vähän livetä ruodusta, kuten nyt leikkauksen jälkeen. Arjen pyöritys onnistuu nytkin, mutta toipumisaikana sitä huomaa, kuinka jopa tietyt perusasiat voi tuntua aluksi hankalililta.
T: m34
Siis kaikki naiset saa kyllä miehen. Mut vialliset naiset on taas vapaana.
ja hyvät naiset!
Kirjoittelin kerran palomiehen/ ensihoitajan kanssa, komeita valokuvia, mukavia fiksuja viestejä.
Tapasimme kokopäiväretken merkeissä ja se meni hienosti. Seur. päivänä meni kyläilemään hänen luokseen. Liioittelematta likaisin ja saastaisin asunto, minkä olen eläessäni nähnyt (enkä ole ihan nipo). Jotain sanonkuvaamattoman kamalaa. Sotkua piti yllä mm. 2 isoa koiraa ja 2 vapaata papukaijaa (eläimistä pidän, mutta ei oikein huvita kahlata niiden karvoissa, sulissa ja ruoassa nilkkaa myöten). Koirankarvojen seassa lattialla pyöri mm. erilaisia lääkepulloja ym. ensiaputarvikkeita.
Miehen periaate oli se, että jos sotku häiritsee vierasta, niin siivota saa. Ja kyllä: naisystävät ovat yleensä hoitaneet siivouspuolen...
Toinen tapaus oli myös kirjoittelun ja ekojen treffien perusteella oikein mukava, mutta jälleen kyläily romautti tunnelman. Miehelle ei tullut mieleenkään tarjota minulle juotavaa/ syötävää (edes vettä). Sen sijaan hän alkoi innoissan esitellä työhönsä liittyvää portfoliota. Noin neljä tuntia herkeämätöntä teknisten saavutusten esittelyä... Itse nuokahtelin nälkään kuolemassa.
Muuten olen nettitreffannut 4 miestä, jotka olivat suht normaaleja (no, yksi käytti doping-aineita ja oli mm. käynyt maksullisissa naisissa). Kolmen luo en koskaan lähtenyt kyläilemään, joten ihan varmasti en voi tietää.
Itsestäni voin sanoa etten ole palomies enkä ensihoitaja ja jos pyydän kylään niin en ainakaan silloin jos ei ole siivottu. Ja kyllä on päässyt eteenpäin tuvassa ilman opaskoiraa. Ja en myöskään pyydä vieraita siivoamaan. Ruokaa ei minun taloudesta tule olemaan puutetta vaikken olekaan ylipainoinen. Ja minulle ainakin olisi enemmänkin tärkeää saada tarjota päivällinen naiselle, jos nälkä riipii, saati jano. Joten kummallisia tapauksia, ikäväkseni täytyy sanoa ettei minun kohdalleni ole kaltaistasi tullut, mutta enpähän täällä kirjoittelisikaan vaan jotain ihan muuta.
Tuupa kertomaan kun olet ne muutkin käynyt läpi
niin tässä mieli virkistyy kun kuulee kauhutarinoita.
Ylivoimaisesti kaikkein oudointa oli kun mä kerran sain vastauksen. Tuli vain mieleen että mikähän tässä neidissä on vikana, oli se kyllä aika sitkeä, vielä pari viestiä tuli ennenkuin tajusi lopettaa.
hullu?Sehän on naisen tehtävä;).Olisit vastaavasti pyytänyt häntä miesten töihin...Nykyään vaan
kaikki on niin uusavuttomia, samaistuvat
saippuasarjoihin ja vieraantuvat oikeasta
elämästä täysin.
Sen sijaan, että toivotit hyvää jatkoa, olisit
ehdottanut ruuan tekemistä yhdessä.Siivoukseen
olisit tilannut jonkun firman, tietty miehen
"piikkiin".
Olisit näyttänyt sille kaapin paikan... :)!
Olisihan se ollut ihan hyvä idea, mutta en voi sietää "nainen hellan ja nyrkin väliin" -ajattelijoita.
http://plaza.fi/ellit/ihmissuhteet/keskustelu/t1503253
Oon törmännyt ihan samaan ongelmaan. Viimeks vuosi sitten yritin netin kautta etsiä seuraa, mutta petyin/järkytyin niin pahasti tarjontaan, että sen jälkeen on ne touhut saaneet jäädä. Suosittelen kaikille!
Eräs tyyppi puhui aivan uskomattoman törkeitä juttuja, vaikken ollut mitenkään antanut ymmärtää haluavani sellaisia kuulla. Tuntui henkiseltä raiskaukselta. (No, myönnetään että olen herkkä ihminen...)
Toinen tapaus tuntui kanssa aluks ihan fiksulta, mutta myöhemmin esimerkiks perui treffit, kun halusi mieluummin ottaa ulostuslääkettä ja istua illan p*skalla. (Ja kyse ei ollut ummetuksesta, vaan "kauneudenhoidosta".)
Osunut kohdalle myös pelottavia narkkarin näköisiä tyyppejä ja typeryksiä jotka osaa puhua vain seksistä ja telkkariohjelmista tms. Tietysti muutama hyväkin tyyppi mahtuu joukkoon. Mutta mieluummin olen yksin, kuin altistan itseäni noille sekopäitten nettideittipalstoille.
Olen hieman tuota asiaa mietiskellyt täällä netissä pyöriessäni.
Jos miettii omaa menneisyyttä ja nuoruutta, siis aikaa jolloin muutin exän kanssa saman katon alle. Silloin oltiin nuoria, eikä kummallakaan ollut kovin kummoista elämänkokemusta ja sen tuomia "omituisuuksia" kovinkaan paljon.
Nyt kun vanhemmalla iällä hakee seuraa, niin vastakkainen sukupuoli on kerinnyt jo kokea yhtä sun toista, saada traumoja asiasta jos toisesta ja odottaa kaiken kokemansa perusteella tulevasta kumppanistaan sitä sun tätä. Tässä vaiheessa uuden suhteen solmiminen vaikuttaa olevan todella vaikeata, mutta onneksi ei nähtävästi kuitenkaan mahdotonta.
Onneksi en ole ketään hulluja tai outoja tavannut livenä.
Tässä olen itsekin jonkun aikaa pitänyt netti-ilmoitusta. Yhden naisen olen tavannut, onnekseni ihan normaali suht fiksukin nainen. Hän oli ehkä jonkinlainen todiste, ettei kaikki ole friikkejä mitä täällä roikkuu. Tosin lopulta tämä meidän välinen arvomaailman eroavaisuudet välimatkoineen kaikkineen vei lyhyeltä jutulta loputkin pohjat. Ei nämä jutut tätä kautta aloitettuna ainakaan helpompia ole. Kun kirjoitellaan ventovieraille, tulee helposti väärinkäsityksiä. Suurempana ongelmana on, että tänne voi itsekukin kirjoittaa itsestään mitä huvittaa...
Ehdottomasti ns. luonnosia teitä tavattu vastakkaisen sukupuolen edustaja olisi parempi vaihtoehto. Täällä löytyy kaikkee ihme horoa ja höröä niin paljon, ettei tiedä mihin uskoa. En silti sano, etteikö kunnollisia tyyppejäkin ole. Varmasti löytyy myös niitä miehiä ja naisia jotka koettavat saada täältä seuraa ihan puoli tosissaa. Toisaalta jotkut jopa eräällä tavalla "viimeisenä oljenkortena" kun sitä onnea ei tunnu löytyvän... kaipa jossain muodossa voin tuohon samaistua itsekin. Jos nyt olisin täysin varma, että muusta elämästä saan hyvää seuraa melkein milloin ja miten vain, en minä paljon netistä "ehdokkaita" vilkuilisi. Kaikkea kuitenkin pitää koettaa (kait?!), mutta aika epätodennäköiseltä tuntuu, että tätä kautta löytyisi se elämän nainen. Mutta toisaalta onko se todennäköisyys sen isompi perinteisiä avuja käyttäenkään. Aika pitkälti on mennyt usko viime vuosina tuohon baaritouhuunkin. Kännisiä ihmisiä, joista saa halutessaan yhden illan panon kun osaa puhua. Eipä sieltä juuri muuta irtoa, eikä nuo yhden illan jutut yleensä juuri mieltä ylennä. Eli ainakaan omalle kohdalle ei ole vielä osunut sitä oikeaa tapaa löytää varteen otettava kumppani... ehkä joskus, ehkä ei! Ollaan sitten yksin, jos ei kunnollisen perusmiehen seura kelpaa.
Itse löysin ihanan nykyisen poikaystäväni täältä suomi24:stä, tosin en millään treffiprofiililla, vaan aivan sattumalta chatista. Uskomatonta, mutta totta, vaikka luulisi, että siellä niitä hulluja vasta pyöriikin. :)
En etsinyt varsinaisesti mitään seuraa, vaikka salaa haaveilin mukavasta poikaystävästä, kun sellaista en vielä ollut löytänyt, vaikka joitakin ehdokkaita olisi "oikeassa elämässäkin" ollut. Eli ihan huvikseen palloilemassa minäkin täällä olin.
Eräs ilta sitten kun olin tylsistyneenä chattailemassa, hän tuli juttelemaan minulle, ja aikamme chatissa (pari kolme päivää) juteltua siirryimme messengerin puolelle. Minulla ei ollut mitään erikoisia odotuksia hänestä, ajattelin että katsotaan nyt mitä tulevan pitää.
Tulimme hyvin toimeen ja meillä synkkasi, niin sitten aloimme aika nopeasti kuvien vaihtelun jälkeen (pari kolme viikkoa) puhumaan tapaamisesta, kun kummatkin sitä halusi. Päätin ottaa riskin, ja tapasin hänet sitten kahvilassa. Hän kyllä vastasi ihan sitä minkälaisen kuvan oli antanut itsestään, eli en pettynyt kun ei minulla mitään suuria odotuksia ollutkaan. Hänkään ei pettynyt minuun, kun olin tasan oma itseni, niin kirjoituksen välityksellä jutellessa kuin myös tavatessa.
Itse en olisi IKINÄ uskonut, että MINÄ ryhdyn tämmöiseen, että tapaan jonkun NETISTÄ. Hööh, sehän on vain "nörttien" ja "epätoivoisten" puuhaa. Mutta toisin sitten kävi. Eli milloin vaan ja missä vaan voi törmätä siihen omaan, tulevaan kultaansa. Aina saa kyllä olla hieman epäilevä, terveesti epäluuloinen, kun tällä netissäkin pyörii, mutta joskus kannattaa ottaa riski. Tosin, olisihan mullakin voinut joku hullu, karvanen vanha äijänkäppyrä olla siellä toisessa päässä. Mutta, onneksi ei ollut. :D