Miksi kaikki on niin kylmää

Vanhemmat kieltävät oikein urakalla toisilta kaiken - sen mitä he eivät itse ole saaneet tai sen, mitä toiset voisivat ottaa heiltä itseltään pois. Kaikki on jatkuvaa varustelukierrettä.

Omilta lapsilta kielletään kaikki se, mikä hankaloittaa vanhempien asemaa.

Ja sitten ne toiset ihmiset -
Terroristeilta tai vapaustaistelijoilta kielletään oikeus maahan tai ihmisoikeuksiin.
Kuka on oikeassa ja väärässä ?

Mediassa pähkäillään jatkuvasti, miksi ihmiset tekevät sitä, mitä he tekevät.
Miksi lapset ovat niin kurittomia ?
Miksi ihmiset vahingoittavat toisiaan väkivaltaisesti aikuisina ?

Voisiko kaikkea tätä mitenkään perustella sillä, että toiset ihmiset ottavat toisilta ihmisltä pois sen, mitä he kokevat oikeutetusti itselleeen omaksi ?
Entä ovatko säädetyt lait aina vain eniten omistavien ihmisten puolella, ja onko tämän lain tarkoitus taata yhteiskunnan jatkuvuus, kun tuotantovälineet pysyvät muuttumattomien 'tekijöiden' (mm. konservatiivisten ihmisten) hallussa ?
Onko yhteiskuntamme todella niin herkkä muutoksille, että aivastaminen tietyssä paikassa saa pörssin sekaisin ja talouden kuralle ?

Ihmiset ovat kylmiä toisten vaatimuksille - toisia ei kuunnella, toisille käännetään selkä ja kävellään pois kun asiat kääntyvät tärkeisiin eli yhteisiin asioihin.
Ihmiset kuuntelevat ja katselevat toistensa ohitse. Tämän huomaa parhaiten siitä, että palaute on kuin kylmää vettä niskaan ja hyvin usein ei mitään - viestini katoaa avaruuteen saamatta vastausta.
Lämpö toista ihmistä kohtaan on vuorovaikuttamista eli toisin sanottuna välittämistä toisenkin asioista.

Onko meille opetetu, että (vähyyden/paljouden) jakaminen on heikkoutta tai peräti väärin ?

Onko kilpailuyhteiskuntamme vääristynyt ajattelutavaltaan sellaiseksi, että ihmiset kilpailevat ainoastaan ja joka paikassa toisiaan vastaan, eikä asiaa nähdä siten, että kilpailu tuottaa parhaan vastauksen kysymyksiin ja siitä riittää delegoitavaa kaikkien tarpeisiin, mikä johtaa asioiden ja tavaroiden vaihtoon ja sitä kautta asemien vahvistumiseen ?
2353
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

monta asiaa yhteen putkeen mutta luulen ymmärtäväni mitä tarkoitat.Tämäkin viestisi melkein katosi avaruuteen saamatta vastausta..
Ihmisten kylmyys vaivaa minua ajoittain, aivan kuin puhuisin eri kieltä.

Äänestä

Siis, ihminen on vain eläin varustettuna isommilla aivoilla. Eli mainitsemasi toiminta on aivan normaalia. Pienet lapset on todella julmia toisilleen, omia leluja ei siskolle/veljelle anneta. Sehän voi olla oman eloonjäämisen kannalta kohtalokasta. Pieni lapsi kantaa sisällään jo syntyessään ikiaikaista halua jäädä eloon, muista ei väliä. Sama jatkuu kouluelämässä, ei ole mitään ihmeellistä kuulla väkivallasta kouluissa.
Oletko katsonut Shaggydog elokuvan, jossa Tim Allen vaihtaa koiran ruumiiseen jonkun ihme sattuman kautta? Siinä on yksi kohtaus joka melkolailla tiivistää ihmisen ja eläimen samankaltaisuuden. Koira (ja muut elukat, myös ihminen) vahtii omaa pihaansa, "minun piha, minun piha", ja ajaa tunkeilijan pois. Ihminen tekee saman, mutta eri aseilla kuin haukkumisella. Eläinmaailmassa on homoseksuaalisuutta, ne pätkät vain aina leikataan pois luontodokumenteista, häveliäisyyssyistä kai. Useimmat eläimet suojelevat omaa henkilökohtaista reviiriä, naapuri tapetaan jos yrittää toisen pesälle, kylmästi, jos ei sitten tule itse naapurin tappamaksi, jopa saman lauman sisällä.
Jos ihminen rupeaa seuraamaan omia sisäisiä viettejään joita ei yhteisössä suvaita, hänet eristetään, moniavioisuutta paheksutaan, homofobia ei ole mihinkään hävinnyt, kaikki on pinnan alla. Tottakai minäkin haluan oman pesäni olevan hyvä, ruokaa jne tarpeeksi. Olen kylmä jos joku yrittää sen viedä ja varmasti puolustan kaikkea joka on minun, vaikka olenkin nainen.
Onko jossain muuten sanottu tai luvattu, että pitäisi olla onnellinen? Eipä ole ei. Luonto on julma, eläimet on julmia, kaikessa on kuitenkin vain kyse eloonjäämisestä, ja omien geenien siirtämisestä seuraavalle sukupolvelle, jatkumosta.
Uusien tutkimusten mukaan syy/seuraus-jatkumoa ei välttämättä olekaan, joten, jos tutkimus on oikeassa, aika moni asia saa selityksen, mutta samalla, jotkut vanhat kaavat/teoriat menettävät pohjan.
Niinpä niin, kaaoksessa ja anarkiassakin on selvä kaava. Johtajat ja johdettavat, ei ole kaaosta. Ihmisen elämä on mitä on, so what.
Koska olet kristitty, niin etkö voi vain ajatella, Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran tahto. Mitä turhia mietit, kristittynä voit uskoa että jumala antaa tai ottaa, kurittaa tai kiittää, syntiesi mukaan. Eikös se olisi helppoa?
Mutta nykyajan uusi jumalahan olikin raha, ja se varustelukierre, samapa tuo.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


rainbow1964 kirjoitti:

Vanhemmat kieltävät oikein urakalla toisilta kaiken - sen mitä he eivät itse ole saaneet tai sen, mitä toiset voisivat ottaa heiltä itseltään pois. Kaikki on jatkuvaa varustelukierrettä.

Omilta lapsilta kielletään kaikki se, mikä hankaloittaa vanhempien asemaa.

Ja sitten ne toiset ihmiset -
Terroristeilta tai vapaustaistelijoilta kielletään oikeus maahan tai ihmisoikeuksiin.
Kuka on oikeassa ja väärässä ?

Mediassa pähkäillään jatkuvasti, miksi ihmiset tekevät sitä, mitä he tekevät.
Miksi lapset ovat niin kurittomia ?
Miksi ihmiset vahingoittavat toisiaan väkivaltaisesti aikuisina ?

Voisiko kaikkea tätä mitenkään perustella sillä, että toiset ihmiset ottavat toisilta ihmisltä pois sen, mitä he kokevat oikeutetusti itselleeen omaksi ?
Entä ovatko säädetyt lait aina vain eniten omistavien ihmisten puolella, ja onko tämän lain tarkoitus taata yhteiskunnan jatkuvuus, kun tuotantovälineet pysyvät muuttumattomien 'tekijöiden' (mm. konservatiivisten ihmisten) hallussa ?
Onko yhteiskuntamme todella niin herkkä muutoksille, että aivastaminen tietyssä paikassa saa pörssin sekaisin ja talouden kuralle ?

Ihmiset ovat kylmiä toisten vaatimuksille - toisia ei kuunnella, toisille käännetään selkä ja kävellään pois kun asiat kääntyvät tärkeisiin eli yhteisiin asioihin.
Ihmiset kuuntelevat ja katselevat toistensa ohitse. Tämän huomaa parhaiten siitä, että palaute on kuin kylmää vettä niskaan ja hyvin usein ei mitään - viestini katoaa avaruuteen saamatta vastausta.
Lämpö toista ihmistä kohtaan on vuorovaikuttamista eli toisin sanottuna välittämistä toisenkin asioista.

Onko meille opetetu, että (vähyyden/paljouden) jakaminen on heikkoutta tai peräti väärin ?

Onko kilpailuyhteiskuntamme vääristynyt ajattelutavaltaan sellaiseksi, että ihmiset kilpailevat ainoastaan ja joka paikassa toisiaan vastaan, eikä asiaa nähdä siten, että kilpailu tuottaa parhaan vastauksen kysymyksiin ja siitä riittää delegoitavaa kaikkien tarpeisiin, mikä johtaa asioiden ja tavaroiden vaihtoon ja sitä kautta asemien vahvistumiseen ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu